Turvallisuusriskeistä tuli osa toimittajan arkea

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Toimittajien on entistä tärkeämpää varautua etukäteen erilaisiin turvallisuusuhkiin ja vihapuheeseen sortumatta kuitenkaan itsesensuuriin. Pohjoismaiset freetoimittajat jakoivat kokemuksiaan syksyllä Malmössä.

Nordic Freleence -kokousta isännöinyt satama- ja teollisuuskaupunki Malmö tarjoaa nykyään monipuolisia opiskelumahdollisuuksia. World Maritime University täytti tänä vuonna 35 vuotta. Perinteisen rakennuksen sivuun tehty moderni laajennusosa kerää katseita.

Lontoosta kotoisin oleva, Suomessa työskentelevä Michael Hutchinson-Reis vinkkaa, että kriisialueilla työskennellessä kannattaa yrittää nähdä itsensä muiden silmin.

”Keskiössä ovat kieli, kulttuuri ja identiteetti. Älä oleta toisesta ihmisestä mitään. Muista, että ihmiset näkevät myös sinut eri tavalla kuin luulet.”

Paljon monikulttuurisuudesta kirjoittaneena hän on vakuuttunut, että ihmisiä kannattaa kohdella tasavertaisesti, pitäisi tajuta miten naurettava itse voi olla, pitää olla humaani ja ajatella miten ihmisten kanssa työskentelee. Ja jos vatsanpohjassa siltä tuntuu, on parasta ottaa ajoissa jalat alleen.

”Jos tulee konfliktitilanne, vitsaile ja häviä paikalta.”

Keskiössä Afrikka

Ruotsalaistoimittaja Anna Roxvall keksi kymmenen vuotta sitten, että harvoista Afrikan maista tehdään juttuja mediaan. Hän matkasi valokuvaajan kanssa Kongoon sattumoisin juuri sodan ja pakolaiskriisin alla.

”Olimme jumissa neljä päivää keskellä kapinallisten hyökkäystä ja avustimme jopa leikkauksissa. Opin, että niissä oloissa synnytys voi olla yhtä vaarallinen kuin leikkaus.”

Hänestä suurimmat uhkat liittyvät logistiikkaan. Tiet ovat huonoja, autot hajoavat ja korjaaminen voi kestää päiviä, joten juoma- ja ruokavaraston on riitettävä useaksi päiväksi.

”Päätoimittajat eivät ymmärrä, miten kaikkein köyhimmissä maissa voi olla niin kallista. Liikkuminen edellyttää nelivetoautoa, mutta niitä eivät vuokraa toimittajien lisäksi muut kuin avustusjärjestöt ja rikolliset, eikä halpoja vaihtoehtoja ole tarjolla.”

Mielenosoituksen tyyppisiin tilanteisiin hän pistää kypärän, suojaliivin ja pysyttelee paikallisten poliisien takana. Kriisialueilla on muistettava myös haastateltavien turvallisuus.

Ruotsalaistoimittaja Anna Roxvall on huomannut, että kohteeseen saavuttua suurimmat uhkat ovat usein arkipäiväisiä, kuten miten liikkua paikasta toiseen ja varata riittävästi ruokaa ja juomaa, jos matka keskeytyy useaksi päiväksi tiettömille taipaleille.

”Vaikka vallankaappauksissa tilanteet muuttuvat nopeasti ja lähteet voivat joutua vaaraan.”

Moni maa vaatii toimittajilta erillistä akkreditointia, mutta prosessi voi kestää ja olla kallis.

”Vaikka asiakirjan lopulta saisi, se ei välttämättä kelpaa missään, mutta ilmankaan ei uskalla matkustaa, koska se on laitonta. Otan jokaisesta akkreditointiasiakirjasta aina kuvan, kun sellaisen onnistumme saamaan.”

Roxvall selvittää ennakkoon konfliktien taustat, keskustelee paikallisten kanssa ja kotimaassa päivystää kollega, joka tekee hälytyksen, jos menettää kontaktin matkalaisiin.

Afrikka-juttuja on entistä hankalampi kaupata ja palkkiot ovat tippuneet. Roxvall perustikin oman Myteri-kustantamon. Ensimmäiseksi aiheeksi valittiin Burundi, maa, joka ei lähtökohtaisesti kiinnosta massoja. Kirjan tekstejä on julkaistu aiemmin lehtijuttuina ja mukana on mahdollisimman paljon valokuvaajakollegan valokuvia.

”Kirja painettiin sanomalehtipaperille, että siinä voi olla niin paljon kuvia kuin haluamme.”

Ruotsinkielistä kirjaa on myyty 1500 kappaletta, ja uusia kirjoja on tulossa.

”En rikastu, mutta olen onnellinen. Toivotan muillekin onnea huonojen ideoiden kanssa.”

Uusia tekniikoita kannattaa testata

Tutkijaan ammattiin tähdännyt ruotsalaistoimittaja Urban Hamid innostui vapaan toimittajan työstä jo 80-luvulla ja liikkuu etenkin maissa, joissa tilastojen mukaan toimittajien työ on vaarallisinta. Toimittajat ilman rajoja -järjestön aktiivina hän tuntee ammatin karut puolet eli vain yksi kymmenestä toimittajan murhasta selvitetään.

Aiemmin järjestö jakoi turvallisuuspakkauksia. Nyt annetaan neuvoja, mutta myös luoti- ja sirpaleliivejä saattaa saada lainaan. Hamid on huomannut, että tietyt kriisimaat nousevat ”muotiin” syystä tai toisesta ja niistä kirjoitetaan silloin paljon.

Koska matkoilta ja taustahaastatteluista kertyy paljon kiinnostavaa äänimateriaalia, hän julkaisee raakahaastatteluja Point of No Return -sivustollaan podcasteina. Valtaosa jutuista on ruotsiksi, mutta arabiankieliset haastattelut hän puhuu yleensä päälle ruotsiksi.

Tulovirtaa podcasteista ei ole tullut, mutta Hamid kokee podcastien teon antavan oman lisänsä markkinointiin.

Urban Hamidin kanssa yhteystyötä tehnyt dokumentaarisia valokuvia ottava Vilhelm Stokstad toteutti juuri laajan projektin Kachinin alueella Myanmarissa. Hän muistuttaa, ettei älypuhelimiin kannata ladata kriisialueilla sovelluksia, vaikka paikalliset niitä suosittelisivat. Sovellukset voivat paljastaa sijainnin ja urkkia puhelimen tietoja.

Valokuvaaja Vilhelm Stokstadin Myanmar-reportaasit syntyivät tällä kalustolla. Kriisialueilla kevyt kameravarustus lisää turvallisuutta.

Kuvauskalusto kannattaa pitää minimissään kriisialueilla liikkuessa. Mikäli sekä kameran edessä että takana tapahtuu jotain kiinnostavaa, toimittajakin voi harkita 360-panoraamakuvausta. Laitteet ovat halventuneet ja käteviä käyttää.

Stokstad on saanut 360-kameralla ainutlaatuista liikkuvaa kuvaa muun muassa huumerahoilla rahoitetusta luksushotellin sisätiloista, kun tarjoilija kuljetti kameraa tarjottimellaan noutaessaan ja tarjoillessaan seurueelle juomia. Toisen jutun päähenkilö puolestaan körötteli moottoripyörällä kiinnostavissa paikoissa kommentoiden näkemäänsä. 360-kuvaus voi tuoda lisäväriä myös keikalta tehtäviin videoihin. 360-videot ovat nykyään 4K-laatua ja niitä toistavat hyvin etenkin youtube ja Facebook.

”Yksikään asiakas ei ole vielä maksanut pelkästä 360-kuvauksesta.”

Kiinan valtio käyttää mediaa

Ruotsalainen freetoimittaja Jojje Olsson ehti rakentaa itselleen kahdeksassa vuodessa Kiinaan elämän. Lopulta Kiina eväsi häneltä Ruotsin-matkan jälkeen paluun maahan.

”Menetin yhdessä yössä kaiken; tavarani, asunnon ja arkeni. Vaikka kansainvälisiin kirjeenvaihtajiin kohdistuu uhkia Kiinassa, suurimmassa vaarassa ovat kiinalaistoimittajat.”

Kiinassa propaganda-sanalla on positiivinen kaiku ja mediaa pidetään puolueen äänitorvena. Olsson muistuttaa, että Kiinalla on nyt monta taktiikkaa, joilla se vaikuttaa länsimediaan.

”Se ostaa kokonaisia lehtiä itselleen jopa tuplahintaan, hankkii mainostilaa ja julkaisee omia liitteitä laatulehtien välissä. Kiinasta kriittisesti kirjoittavissa lehdissä mainostavia yrityksiä saatetaan painostaa, että menetät liiketoimintaedellytyksesi Kiinassa, jos jatkat.”

Olssonin mukaan jopa laatulehdet ovat jättäneet julkaisematta juttuja, jottei niiden toimittajien pääsyä Kiinaan rajoitettaisi. Tärkeintä hänen mielestään on kuitenkin, etteivät toimittajat jätä tarttumatta aiheisiin ja sorru itsesensuuriin.

”Kun useampi meistä kirjoittaa näistä asioista, saamme suojaa toisistamme.”

Professori Joanna Rubin Drange ja kirjallisuustieteilijä Moa Matthis kokosivat kuvallisista rasistisista stereotypioista Bildernas Makt -tietopankin, jossa on myös artikkeleita ja videoita sekä esimerkkejä ei-rasistisista kuvituksista.

Lisätietoja verkossa:

Reporters without borders / Guidelines and advice
Unesco: Safety guide for journalists
Bildernes Makt -sivusto keskittyy osoittamaan, miten rasistiset stereotypiat näkyvät kuvissa. Sivustolla on myös videoita ja yli 90 artikkelia:
Toimittajiin kohdistuvan vihapuheen ”helpdesk” Ruotsissa

Pääkirjoitus
Ulla Järvi: Portto vai silpputyöläinen? Tutkijalta termit toimittajan suuhun

JUSSI VALTONEN: TIETEEN TOISTETTAVUUSKRIISI ON UHKA MYÖS TIEDEJOURNALISMILLE
Jussi Valtonen: Tiedeyhteisön ankarat kasvukivut
Jussi Valtonen: Kriittisyyttä myyntipuheisiin

DINOSAURUKSIA, IHMISIÄ JA KÄÄRMEITÄ
Maija Karala: Kuinka dinonäyttely syntyy?
Jukka Mikkonen & Jarkko S. Tuusvuori: Saunamatka Vienaan
Antti Koli: Käärmeet lehdissä ja luontokamerassa
ALGORITMIT JA ENERGIAMURROS HAASTAVAT TIEDEVIESTIJÖITÄ
Salla Nazarenko: Algoritmivallan hallinnassa nopeus on valttia
Helena Raunio: Energiamurros ja ilmastonmuutos yhdistävät – Journalisti loikkaa yli maiden rajojen

ALGORITMIT JA ENERGIAMURROS HAASTAVAT TIEDEVIESTIJÖITÄ
Pasi Kivioja: Tekoälyn peruskurssi kasvattaa mediakriittisiä kansalaisia
Mikko Suominen: Kaikki hyvä ei maksa – tutustu ilmaisohjelmiin!
Kolumni
Salla Nazarenko: Perustulo venäläiseen malliin

Näin sen luin
Sanna Kivimäki: Riippuu ja roikkuu…niin mistä?

Kirjat
Pekka Wahlstedt: Tutkijoilla näytön paikka parantaa tiedeviestintää
Pekka Wahlstedt: Robotteja syvemmältä
Pekka Wahlstedt: Teknisesti tekoälystä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin