Pekka Wahlstedt
Touko Perkola: Mies, liekki ja unelma. A.I.Virtasen elämäkerta. Otava 2015. 705 s.
Tieteessäkin vallitsee usein tiukka työnjako ja reviiriajattelu. Tieteen teoriaa ja sovelluksia pohtivat eri tutkijat. Tieteen harjoittajat myös pidättäytyvät usein yhteiskunnallisista kannanotoista ja vetäytyvät kammioittensa hiljaisuuteen.
Nobel-palkinnon ja roppakaupalla muita ansiomitalleja ja huomionosoituksia saanut Artturi Ilmari Virtanen (1895–1973) yhdisti toiminnassaan syvällisen perustutkimuksen ja hyötyyn tähtäävän käytännön sekä usein hyvinkin valtavirrasta poikkeavat tai niiden vastaiset poliittiset kannanotot.
Virtanen toi aikansa uutuuden, biokemian Suomeen ja hoiti myös alan ensimmäistä professuuria. Hän sovelsi biokemiaa tuloksenaan maidon vitamiinipitoisuutta ja määrää lisännyt AIV-rehu, joka vapautti samalla maatalouden riippuvuussuhteesta kalliiseen tuontirehuun. AIV-suola taasen paransi voin makua ja säilyvyyttä. Virtanen aloittikin tutkijanuransa 1920-luvulla Valion laboratoriossa.
Virtasen käytännöllisiä keksintöjä tai kehitelmiä oli jodin lisääminen suolaan, mikä laittoi pisteen ajan kansanvitsaukselle struumalle. Virtanen halusikin työllään parantaa kansan hyvinvointia ja terveyttä ja hän painotti kouluruokailun roolia terveellisen ruokavalion edistämisessä.
Virtanen keksi tai kehitti myös kuuluisaa Molotovin cocktailia vain vähän ennen talvisodan syttymistä: Viipurista kotoisin oleva Virtanen vihasi ja vastusti kommunismia ja sen ruumiilistumaa Neuvostoliittoa. Hän sai vastustajakseen Urho Kekkosen, joka yritti sulkea toisinajattelijan suorapuheisen suun.
Yksi Virtasen menestyksen salaisuuksista on, että hän suuntautui ja näki yli kansallisten rajojen ja loi yhteyksiä eri maiden huippututkijoihin. Hänet tunnetaankin paremmin ulkomailla kuin Suomessa, mikä on yksi syy tämän elämäkerran tekemiseen.
Mies, liekki ja unelma -teosta lukiessa vakuuttuu siitä, että innostava, kannustava ja verbaalisesti lahjakas Virtanen olisi menestynyt myös tiedetoimittajana. Tieteessäkin on suuri merkitys sillä, miten asiat esittää ja välittää.
