Tutkimusta sosiaaliseen mediaan

Katri Karasma

Petro Poutanen & Salla-Maaria Laaksonen: Faktat nettiin! Asiantuntijaviestintä sosiaalisessa mediassa. Gaudeamus 2019.

Tekijät kannustavat tutkijoita osallistumaan sosiaaliseen mediaan. He kutsuvat tutkijaa asiantuntijaksi. He surkuttelevat sitä, että suuri osa tutkimuksesta jää lukematta ja hyödyntämättä. Ne kaunistavat vain tutkijoiden julkaisuluetteloa. Sosiaalisessa mediassa sen sijaan tutkimus saisi näkyvyyttä. Yksittäisen tutkijan ja tutkimusryhmän kannattaa rohkeasti viedä tutkimustietoa verkkoon.

Facebook-ryhmä sopii hyvin tiedonjakoon ja keskusteluun. Twitterissä voi verkottua oman alansa kansainvälisten huippujen kanssa. Pingausta on muiden tutkijoiden mainitseminen, jolloin käyttäjä saa ilmoituksen maininnasta. Rekisterinpitäjistä ja välineen käytöstä olisi voinut olla enemmänkin konkreettisia selvityksiä.

Tekijät suosittelevat henkilöbrändäystä. Sen tulee olla selkeää, erilaista, innostavaa ja tavoitteellista. Tutkijan sopii tehdä hissipuhe. Siinä (140 merkkiä) hän esittelee itsensä ja kertoo työstään. Sillä herätetään mielenkiinto henkilöä ja hänen työtään kohtaan. Siihen kirjassa on harjoitus.

Kirjassa on parin sivun esittelyjä useilta tutkijoilta. Minna Huotilainen, Pekka Isotalus, Mikko Meriläinen, Mika Pantzar ym. kertovat viestinnästään. Suvi Uskia kutsutaan koko kansan sometohtoriksi. Hänellä on käytössä omat kotisivut, LenkedIn, Twitter ja facebook-sivu ”Sometohtori Suvi Uski”. Hän julkaisee linkkejä juttuihin ja hioo niitä niin, että ne ovat kaikille ymmärrettäviä.

Verkostoitumispalveluista esitellään Facebook, Twitter, LinkedIn, Academia.edu, Research Gate, Mendeley, Google Scholar, Instagam, Flickr, YouTube, Vimeo, Periscope, Snapchat, Pinterest, Paper.Li ja Twitter Moments. Oman viestinnän suunnitteluun on paljon vinkkejä. Hyvän tekstin piirteistä on sopivia luetteloita.
Viimeistään kirjallisuusluettelosta toimittaja saa varmasti vinkkejä ja virikkeitä.

Pääkirjoitus

Tuukka Tammi: Tiedeviestinnän tärkein kohderyhmä olemme me kaikki

OPEN ACCESS HAAStaa tiedeyhteiSÖN

Sanna Kivimäki: Mitä ajatella tieteen avoimuudesta?

MAAILMANKONGRESSISTA UUSIA URIA AJATTELUUN

Suvi Uotinen: Lisätty todellisuus tuo uusia havainnollistamisen keinoja tiedeviestintään
Riikka Hopiavaara: Tiedeviestijän työ muutoksessa
Carita Pettersson: Tekoäly, taide ja hybridit
HUUHKAJAT GOTLANNISSA

Outi Lauhakangas: Itämeren keskipiste löytyi

Kolumni

Salla Nazarenko: Apokalyptinen Aasia ja suomalaisen omatunto

Näin sen luin

Kalevi Rantanen: Langattoman värähtelyn opetuksia

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin