Twitter – eliitin media

Pekka Wahlstedt

Pekka Isotalus, Jari Jussila & Janne Martikainen (toim.): Twitter viestintänä, Vastapaino 2008.

Twitter on 140 merkin ihme. Merkkien määrällisestä vähyydestä huolimatta, Twitterin yhteiskunnallinen vaikutusvoima on suurempi kuin perinteisen median. Twitteriä käyttävät menestyksekkäästi niin terroristit ja poliitikot kuin media ja yrityksetkin.

Twitter viestintänä -kirja kartoittaa usean tutkijan voimin Twitterin yhteiskunnalllista merkitystä ja rooleja politiikasta mediaan ja yrityksiin. Teos on ensimmäinen tutkimukseen perustuva kartoitus Twitteristä viestinnällisenä ilmiönä ja viestinnän välineenä.

Vastoin yleistä käsitystä, Twitter on eliitin media, jossa poliitikot ja toimittajat käyvät keskinäisiä keskustelujaan. Huolimatta siitä että Twitter on sosiaalisen median kanava, poliitikkojen ja median viestintä on aika yksisuuntaista. Eräässä artikkelissa viitataan opiskelijajärjestöjen Koulutuslupaus-kampanjaan vaalivuonna 2015.

Toisin kuin optimistiset opiskelijat odottivat, sekä ennen että jälkeen vaalien tviittejä tuottivat lähinnä opiskelijajärjestöjen aktivistit itse. Twitterin aidosti demokraattinen vaikutusvoima on ainakin vielä heikko. Uutismedia on ottanut Twitterin omakseen. Perinteinen media ei häviä, mutta Twitterin nopea ja joustava luonne tekee siitä ihanteellisen uutisten hankkimiseen ja lähettämiseen. Nousihan arabikevätkin maailman tietoisuuteen ensin Twitterissä.

Kirjassa on pitkä ja tarkka luettelo journalistien ja uutismedian Twitterin käytöstä ajankohtaisten uutisaiheiden löytämisestä ja kommenttien keräämisestä oman median brändäämiseen. Mediaorganisaatiot taas käyttävät Twitteriä markkinoinnissa houkuttelemaan Twitterin käyttäjiä omille verkkosivuilleen.

Kirjasta jää mieleen kuva kaksijakoisesta Twitteristä. Toisaalta se avaa tavallisille kansalaisille väylän vaikuttaa tai ainakin tuoda mielipiteensä esiin. Toisaalta tiivistä, yksinkertaista ja retorista ilmaisua suosiva Twitter avaa ovet erilaisille populisteille – onhan poliitikoista Donald Trump tunnetusti ahkerin ja menestyksekkäin tviittaaja.

Pääkirjoitus
Ulla Järvi: Portto vai silpputyöläinen? Tutkijalta termit toimittajan suuhun

JUSSI VALTONEN: TIETEEN TOISTETTAVUUSKRIISI ON UHKA MYÖS TIEDEJOURNALISMILLE
Jussi Valtonen: Tiedeyhteisön ankarat kasvukivut
Jussi Valtonen: Kriittisyyttä myyntipuheisiin

DINOSAURUKSIA, IHMISIÄ JA KÄÄRMEITÄ
Maija Karala: Kuinka dinonäyttely syntyy?
Jukka Mikkonen & Jarkko S. Tuusvuori: Saunamatka Vienaan
Antti Koli: Käärmeet lehdissä ja luontokamerassa
ALGORITMIT JA ENERGIAMURROS HAASTAVAT TIEDEVIESTIJÖITÄ
Salla Nazarenko: Algoritmivallan hallinnassa nopeus on valttia
Helena Raunio: Energiamurros ja ilmastonmuutos yhdistävät – Journalisti loikkaa yli maiden rajojen

ALGORITMIT JA ENERGIAMURROS HAASTAVAT TIEDEVIESTIJÖITÄ
Pasi Kivioja: Tekoälyn peruskurssi kasvattaa mediakriittisiä kansalaisia
Mikko Suominen: Kaikki hyvä ei maksa – tutustu ilmaisohjelmiin!
Kolumni
Salla Nazarenko: Perustulo venäläiseen malliin

Näin sen luin
Sanna Kivimäki: Riippuu ja roikkuu…niin mistä?

Kirjat
Pekka Wahlstedt: Tutkijoilla näytön paikka parantaa tiedeviestintää
Pekka Wahlstedt: Robotteja syvemmältä
Pekka Wahlstedt: Teknisesti tekoälystä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin