Venäjästä ymmärtävästi

Pekka Wahlstedt


Arto Mustajoki: Mysky vodkalasissa. Kirjoituksia Suomesta, Venäjästä ja elämästä. Gaudeamus 2017.

Venäjää käsitteleviä kirjoja on viime vuosina ilmestynyt tuhkatiheään. Suuri osa niistä käsittelee aihetta ennemmän tuomitsevasti kuin ymmärtävästi. Kirjat myös keskittyvät pääasiassa Venäjän politiikkaan ja sen johtohahmoon Vladimir Putiniin.

Venäjän kielen ja kirjallisuuden professori Arto Mustajoen kirja poikkeaa näistä: kirjoittajan tarkoitus on ymmärtää Venäjää sen omista lähtökohdista. Linjassa ymmärtävän ja keskustelevan asenteen kanssa on se, että Mustajoki myös käsittelee paljon yliopistoa tiedepolitiikkaa niin Venäjällä kuin Suomessa ja muuallakin.

Kirjaan tuo uutta ulottuvuutta se, että jokainen luku alkaa kirjoituksella, jonka Mustajoki on vuosia aiemmin julkaissut jossain lehdessä, kuten Yliopisto- ja Tieteessä tapahtuu -lehdissä. Vanhin on vuodelta 1968 ja uusin vuodelta 2016.

Lukija voi näin helposti arvioida, miten asiat ovat muuttuneet vuosien varrella. Nykyisyyttä pystyy myös ymmärtämään vain tuntemalla siihen johtaneet kehityspolut.

Venäjän nykyinen tila käy ymmärrettäväksi, kun ottaa huomioon Neuvostoliiton ja sen hajoamisen jälkeisen epävarmuuden ja kaaoksen. Laman myötä se pudotti suurimman osan kansasta köyhyyteen ja kurjuuteen, kun samaan aikaan muutamat keinottelivat itselleen suunnattomia rikkauksia. Korruption runtelema Venäjä menetti myös kasvonsa ja arvovaltansa ympäröivän maailman silmissä.

Putin vei vapauden, mutta tarjosi vastalahjaksi vakautta ja vaurautta. Ja palautti pelonsekaisen kunnioituksen Suomen ja muiden maiden edessä. Putinin Venäjää onkin verrattu suureen ja mahtavaan Neuvostoliittoon.

Mustajoen mielestä ulkoisen pakotteet ovat pahasta ja vain yllyttävät Venäjää antamaan näytteitä fyysisestä voimastaan ja kuntoisuudestaan. Sen sijaan avoin dialogi kannustaisi riisumaan aseita molemmin puolin.

Tieteellä ja erityisesti tieteiden välisellä yhteistyöllä – Mustajoki arvostelee myös akateemista maailmaa siiloutumisesta – on tässä suuri merkitys. Erikoistuneiden tutkijoiden tulisi yrittää ymmärtää toistensa kieltä ja jalkautua yhteiskuntaan. Mustajoki itse näyttää hyvää esimerkkiä: suuri osa kirjan teksteistä on blogeja, joita kielitieteilijä on laatinut jo vuosia.

MATKALLA MAAILMALLA

Arja-Leena Paavola: Oikeusmurhan jäljet Rouenissa

ESSEE

Elina Hiltunen: Mahdoton tulevaisuuden ennustaminen?

Kolumni

Salla Nazarenko: Keskiluokan korpivaellus

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin