Vihapuhe huolettaa Ruotsissakin

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Ruotsissa vihapuhetta ja toimittajien uhkailua pidetään ongelmana demokratialle.

Alexandra Pascalidou on kärsinyt natsien uhkailuista vuosia.

Viime vuonna toteutetun kyselyn mukaan joka neljäs ruotsalaistoimittaja oli saanut ammattiinsa liittyen uhkauksia, mutta vain 17 prosenttia oli ilmoittanut niistä poliisille.

Ruotsissa tehdään nyt tiivistä yhteistyötä poliisin kanssa, jotta toimittajan työn erityispiirteet tulisivat tutuiksi poliisille. Toimituksissa on ohjeistukset, miten pitää toimia, kun uhkauksia tulee. Ohjeistuksilla suojataan myös freetoimittajia.

Paikalliset toimittajayhdistykset ottavat myös roolia ja auttavat toimittajia yhteydenpidossa poliisin suuntaan.

Poliisilla on nykyään kolme alueellista yksikköä, jotka keskittyvät tutkimaan pelkästään henkilökohtaisiin viharikoksiin sekä rikoksiin demokratiaa vastaan. Poliisin mukaan tapaukset kannattaa ilmoittaa, vaikka niistä olisi vaikea saada ketään tuomiolle. Uhkailujen kohteita pystytään nykyään suojelemaan myös teknologian avulla.

Euroopan toimittajajärjestön (EFJ) johtaja Renate Schröder muistuttaa, että vihapuheasioissa Euroopan parlamentti on järjestölle arvokas yhteistyökumppani.
”On tärkeää, että uhkauksista ilmoitetaan eteenpäin, että voimme kertoa ilmiön laajuudesta.”

Ruotsalaistoimittaja Alexandra Pascalidou on kärsinyt vihapuheesta jo yhdeksänvuotiaasta. Näkyvää tv-uraa tehnyt Pascalidou menetti työpaikkansa uhkailujen jälkiseurauksena.

”Minut erotettiin, koska ei haluttu provosoida natseja. Minusta tuli ongelma eli tehtiin niin kuin natsit toivoivat. Solidaarisuutta osoittivat vain ulkomaiset kirjeenvaihtajat.”

Hän kirjoitti aiheesta paljon palkintoja saaneen kirjan. Hänestä lisääntynyt vihapuhe liittyy myös seksismiin ja rasismiin.

”Media voimistaa näitä ääniä. Olemme vastuussa sanoistamme, jotta trollit eivät myrkytä ilmapiiriä ja vaienna toimittajia. Nyt mediasta on tullut kohde. Media on vähemmistössä. Juuri tästä olen yrittänyt varoittaa.”

Pääkirjoitus
Ulla Järvi: Portto vai silpputyöläinen? Tutkijalta termit toimittajan suuhun

JUSSI VALTONEN: TIETEEN TOISTETTAVUUSKRIISI ON UHKA MYÖS TIEDEJOURNALISMILLE
Jussi Valtonen: Tiedeyhteisön ankarat kasvukivut
Jussi Valtonen: Kriittisyyttä myyntipuheisiin

DINOSAURUKSIA, IHMISIÄ JA KÄÄRMEITÄ
Maija Karala: Kuinka dinonäyttely syntyy?
Jukka Mikkonen & Jarkko S. Tuusvuori: Saunamatka Vienaan
Antti Koli: Käärmeet lehdissä ja luontokamerassa
ALGORITMIT JA ENERGIAMURROS HAASTAVAT TIEDEVIESTIJÖITÄ
Salla Nazarenko: Algoritmivallan hallinnassa nopeus on valttia
Helena Raunio: Energiamurros ja ilmastonmuutos yhdistävät – Journalisti loikkaa yli maiden rajojen

ALGORITMIT JA ENERGIAMURROS HAASTAVAT TIEDEVIESTIJÖITÄ
Pasi Kivioja: Tekoälyn peruskurssi kasvattaa mediakriittisiä kansalaisia
Mikko Suominen: Kaikki hyvä ei maksa – tutustu ilmaisohjelmiin!
Kolumni
Salla Nazarenko: Perustulo venäläiseen malliin

Näin sen luin
Sanna Kivimäki: Riippuu ja roikkuu…niin mistä?

Kirjat
Pekka Wahlstedt: Tutkijoilla näytön paikka parantaa tiedeviestintää
Pekka Wahlstedt: Robotteja syvemmältä
Pekka Wahlstedt: Teknisesti tekoälystä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin