Ymmärrä populismia

Pekka Wahlstedt

Mari K. Niemi ja Topi Houni ( toim.): Media & populismi. Työkaluja kriittiseen journalismiin. Vastapaino 2018.

Sana populismi esiintyy tiedotusvälineissä nykyään ehkä useammin kuin mikään muu sana. Sanasta on tullut leima, jota lähes kaikki käyttävät vastustajiensa mustamaalaamisessa.

Populismia on kuitenkin tutkittu vähän, ja usean yliopistotutkijan voimin koottu Media & populismi korjaa asiaa.

Kirjan parhaita puolia onkin, että se ei pidä populismia ja MT-mediaa ja muita populistisia julkaisuja pelkästään huonona asiana ja valtamediaa pelkästään totuuden julistajana.

Tällainen jako edustaa itse populismia pahimmillaan. Populismin perustunnus on vastakkainasettelut, kuten jako hyvään kansaan ja pahaan eliittiin.

Varsinaista populismia on kirjan mukaan kahdenlaista: karkeaa ja hyökkäävää, ja hienovaraisempaa kielellä ja konteksteilla pelaavaa. Jälkimmäinen ei torju faktoja, mutta se irroittaa faktat yhteyksistään ja kehystää ne tavoilla, jotka muuttavat niiden merkitystä.

Myöskin valtamedia rakastaa vastakkainasetteluja, skandaaleja ja provokaatioita, koska ne houkuttavat lisää lukijoita. Populistit provosoivatkin usein tahallaan saadakseen itsensä esiin ja huomion kohteeksi, mistä Trump on arkkiesimerkki.

Vakavampi mediakaan, kuten Yle, ei ole välttynyt vastakkainasettelujen pönkittämiseltä. Esimerkiksi maahanmuuttoasioista keskustelevat usein länsimaiset asiantuntijat, ja maahanmuuttajien oma ääni jää piiloon. Tiede–eliittikin ruokkii näin populismia.

Paras vastaisku populismille on näyttää hyvää esimerkkiä kuuntelemalla niin maahanmuuttajia, yleisöä ja populisteja ja rakentamalla luottamusta skandaalien metsästämisen sijaan – ja ennen kaikkea yksittäisiin populisteihin keskittymisen sijasta yrittää ymmärtää ja avata populistin taustalla olevaa laajempaa maailmankuvaa ja moraalia. Vastustavathan monet populistit myös tutkimusta ja tiedettä.

Pääkirjoitus
Ulla Järvi: Portto vai silpputyöläinen? Tutkijalta termit toimittajan suuhun

JUSSI VALTONEN: TIETEEN TOISTETTAVUUSKRIISI ON UHKA MYÖS TIEDEJOURNALISMILLE
Jussi Valtonen: Tiedeyhteisön ankarat kasvukivut
Jussi Valtonen: Kriittisyyttä myyntipuheisiin

DINOSAURUKSIA, IHMISIÄ JA KÄÄRMEITÄ
Maija Karala: Kuinka dinonäyttely syntyy?
Jukka Mikkonen & Jarkko S. Tuusvuori: Saunamatka Vienaan
Antti Koli: Käärmeet lehdissä ja luontokamerassa
ALGORITMIT JA ENERGIAMURROS HAASTAVAT TIEDEVIESTIJÖITÄ
Salla Nazarenko: Algoritmivallan hallinnassa nopeus on valttia
Helena Raunio: Energiamurros ja ilmastonmuutos yhdistävät – Journalisti loikkaa yli maiden rajojen

ALGORITMIT JA ENERGIAMURROS HAASTAVAT TIEDEVIESTIJÖITÄ
Pasi Kivioja: Tekoälyn peruskurssi kasvattaa mediakriittisiä kansalaisia
Mikko Suominen: Kaikki hyvä ei maksa – tutustu ilmaisohjelmiin!
Kolumni
Salla Nazarenko: Perustulo venäläiseen malliin

Näin sen luin
Sanna Kivimäki: Riippuu ja roikkuu…niin mistä?

Kirjat
Pekka Wahlstedt: Tutkijoilla näytön paikka parantaa tiedeviestintää
Pekka Wahlstedt: Robotteja syvemmältä
Pekka Wahlstedt: Teknisesti tekoälystä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin