Tutkijanainen jää helposti syrjään uutisissa

Vain joka kolmas tiedotusvälineissä haastateltu tutkija on nainen. Talousuutisissa naisasiantuntijoiden kato on vieläkin suurempi.
Tämä kävi ilmi maanantaina Asiantuntijuus mediassa -seminaarissa, jossa esiteltiin Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen toteuttaman tutkimushankkeen tuloksia. Tutkimustuloksia esittelivät tutkijat Mari K. Niemi ja Ville Pitkänen.
Niemen mukaan tutkimuksessa haastatellut toimittajat eivät löytäneet erityistä syytä naisten vähäiselle näkyvyydelle. Naistutkijoita ei tietoisesti syrjäytetä asiantuntijan roolista. Vapaissa kommenteissa toimittajat kertoivat kokemuksenaan, että naistutkija kieltäytyy miestutkijaa useammin haastattelusta.
”Naiset näyttäisivät miehiä tarkemmin rajaavan oman asiantuntemuksensa, kun taas miestutkijat kommentoivat toimittajille asioita laajemmalla skaalalla”, arvioi Mari K. Niemi.
Tutkijakyselyssä kartoitettiin myös mediakontaktien yleisyyttä. Enemmistö tutkijoista kertoo saavansa toimittajilta yhteydenottoja harvoin, kerran pari vuodessa. Sukupuolten ero näkyy tässäkin. Miesvastaajista 31 prosenttia on haastateltavana usein, jopa viikoittain. Naistutkijoista näin usein mediassa on vain kahdeksan prosenttia.
”Se, että tutkimus löysi näin suuren eron miesten ja naisten välillä, on kyllä yllätys. Arjen kiireissä tätä ei näe, mutta aiomme toimituksessa puuttua näkymättömiin käytäntöihimme”, vakuutti tilaisuudessa Helsingin Sanomain talouden ja politiikan toimituksen esimies Marko Junkkari.
Junkkarin mukaan miesasiantuntijoiden ylivalta on jo havaittu talousuutisoinnissa, ja tämäkin on nostettu toimituksessa pohdintaan.

naistutkijoita

Turkulaistutkijoiden (oikealla) ensimmäiset tutkimustulokset saivat heti mediahuomiota. Jutuissa asiantuntijana esiintyi useimmiten erikoistutkija Mari K. Niemi.


 
Tutkijoiden ja toimittajien yhteistyöstä löytyi paljon toteutumattomia toiveita
Naisten ja miesten epäsuhta uutisten asiantuntijoina on vain yksi havainto Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen tutkimushankkeessa.
”Kyselyissä ja haastatteluissa olemme selvittäneet tutkijoiden ja toimittajien näkemyksiä ja kokemuksia yhteistyöstä, ja siitä tulee vielä paljon tietoa tarkemmin analysoituna”, Mari K. Niemi lupaa.
Tutkimuksen mukaan toimittajat odottavat tutkijoilta paitsi asioiden suhteuttamista ja sovellettavuutta, myös selkeitä kannanottoja ja mielipiteitä. Tutkijoista puolestaan useampi kuin joka kolmas vierasti sitä, että tutkijan pitäisi irrottautua riippumattoman tutkijan roolistaan mielipiteidensä lausujaksi.
Tutkijat ovat myös aika arkoja julkisuuskuvastaan. Joka viides kyselyyn vastanneista tutkijoista pelkäsi mediajulkisuuden vähentävän hänen akateemista painoarvoaan. Myös haastattelujen julkaisujen areenalla oli vaikutusta suhtautumiseen. Peräti 53 prosenttia suhtautui negatiivisesti iltapäivälehtien haastattelupyyntöihin.
”Ennakkokäsityksistä huolimatta tutkijoilla oli silti enimmäkseen myönteisiä kokemuksia mediayhteistyöstä, ja myös niistä iltapäivälehtijutuista”, Mari K. Niemi huomautti.
Tutkimusta varten on käyty läpi laaja media-aineisto (N=1231) Helsingin Sanomista, STT:sta ja Ylestä. Lisäksi on haastateltu useiden eri välineiden toimittajia ja toimituspäälliköitä (N=11) sekä kartoitettu kyselytutkimuksen avulla tutkijoiden kokemuksia ja näkemyksiä.
Tuloksia tullaan julkistamaan sekä tieteellisinä artikkeleina että populaareina juttuina ja tutkijoiden blogeissa. Myös Suomen tiedetoimittajain liitto suunnittelee seminaarin järjestämistä aiheen tiimoilta ensi keväänä.
Tutkimushankkeen on rahoittanut Helsingin Sanomain Säätiö.
Teksti: Ulla Järvi
Lue lisää:
https://blogit.utu.fi/ekeskus/2014/11/10/mita-tutkija-saa-julkisuudessa-sanoa-2/

Uusimmat ajankohtaiset

Valon juhlassa tehtiin historiaa

Tiedetoimittajain vuosipäiväjuhlassa tehtiin historiaa. Meitä oli paikalla ainakin 160 liiton jäsentä; enemmän kuin koskaan aikaisemmin palkintojuhlissamme!   Ravintola Sykkeen sali todellakin sykki, ja puheensorina osoitti, että ihmiset olivat kaivanneet...

Haaveissa kongressi tai pidempi työprojekti?

Etkö ole pitkään aikaan hakenut Tiedetoimittajain liiton Kopiosto-apurahaa – olisiko nyt aika!   Suomen tiedetoimittajain liitto ry myöntää tiedeviestinnän alalla toimiville kohdeapurahoja syventävään työskentelyyn, koulutukseen, kokoukseen tai muuhun...

Liiton Valon juhlaa vietetään perjantaina 1.3.2024

Tervetuloa Helsinkiin Tiedetoimittajain liiton Valon juhlaan perjantaina 1.3.2024, klo 18-22! Paikka on entinen eli Mäkelänkatu 2:n katutason ravintola Syke. Juhlassa jaetaan Vuoden 2024 tiedetoimittajapalkinto sekä kaksi Vuoden 2024 tiedeviestintäpalkintoa. Palkinnot...

Tieteen kaanonit romukoppaan Tieteiden yössä 25. tammikuuta

Suomen tiedetoimittajain liitto tarjoaa jälleen omaa ohjelmaa Tieteiden yössä torstai-iltana 25. tammikuuta. Tervetuloa paikan päälle! Paikkana on tuttu Helsingin kaupungintalon Tapahtumatori, jossa ohjelmaa on kello viidestä aina iltakahdeksaan asti. Illan teemana on...

Apurahan sai 69 hakijaa – suurin potti työskentelyyn

Liiton hallitus sai syksyn apurahahaussa ennätysmäärän eli kaikkiaan 108 hakemusta. Apuraha-anomusten yhteissumma oli 247 386,49 euroa. Apuraha myönnettiin 69 hakijalle, ja apurahasumma oli yhteensä 92 531 euroa.  Löydät apurahan saajien nimet ja julkisiksi ilmoitetut...

Mari Heikkilä aloittaa liiton puheenjohtajana vuonna 2024

Suomen tiedetoimittajain liiton vaalikokous valitsi yksimielisesti liiton uudeksi puheenjohtajaksi jyväskyläläisen tiedetoimittaja Mari Heikkilän. Suomen tiedetoimittajain liiton puheenjohtajana aloittaa vuoden 2024 alusta liiton nykyinen varapuheenjohtaja Mari...

Kenestä vuoden 2024 tiedetoimittaja ja tiedeviestijä?

Vuoden 2024 tiedetoimittaja -palkinnon ja Vuoden 2024 tiedeviestintäpalkinnon saajasta päättää liiton hallitus kokouksessaan 13.12.. Tiedeviestintäpalkinto voidaan antaa myös kollektiiville. Viime vuosina liitto on myöntänyt yhden tiedetoimittajapalkinnon ja kaksi...