Uutiset

Tiedetoimittaja 2/2017 ilmestynyt

02.06.2017 | 12:28

Dosentti Ilkka Pietilä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta puhuu tappavan maskuliinisuuden kaanonista, joka vallitsee mediassa puhuttaessa suomalaisen miehen hyvinvoinnista. Tällä hän tarkoittaa julkista puhetta, joka toistaa tilastoja, joiden mukaan miehet juovat liikaa, syövät epäterveellisesti, liikkuvat vähän, ovat väkivaltaisia ja ylipainoisia. Ainakin, jos heitä verrataan naisiin.
– Tämä ei ole kuitenkaan koko totuus. Viestin jatkuva toistaminen mediassa peittää alleen oleellisia asioita miesten terveydestä, muistuttaa Ilkka Pietilä uusimman Tiedetoimittaja-lehden haastattelussa.

Monissa maissa miesten terveys on kohentunut huomattavasti viime vuosikymmeninä.
– Tämä edistys ei medialle riitä. Millainen tilanteen pitäisi olla, että media kirjoittaisi saavutetuista tuloksista edes vähän positiiviseen sävyyn? Pietilä pohtii.
Viestin vaikeasta perillemenosta hänellä on myös omakohtaista kokemusta.
– Vaikka selvitin tätä edistystä jokin aika sitten eräälle päivälehden toimittajalle, lehteen päätyi sama vanha ajatus miehen nopeasta kuolevaisuudesta, hän kertoi toimittaja Marianne Laiholle.

Tiedetoimittaja-lehden kesänumerossa tartutaan muuhunkin ”toiseuteen” mediassa. Helena Oikarinen-Jabai käsittelee artikkelissaan maahanmuuttajataustaisten ja musliminuorten suhdetta mediaan ja media-aineiston tuottamiseen. Hän tukeutuu kahteen osallistavaan tutkimusprojektiin, joissa hän ollut mukana ja nuorten kanssatutkijoiden kanssa tarkastellut musliminuorten kuulumisen kokemuksia taiteen ja median keinoin.

Uusia uria mediassa avataan myös Koneen säätiön rahoittamassa, Tampereen yliopiston sovittelujournalismihankkeessa, josta kertoo Elina Venesmäen juttu. Venesmäki on toiminut tiedottajana tutkimushankkeessa. Voiko journalismi vastakkainasettelun sijasta purkaa epäluuloja? Jessica Haapkylä puolestaan kertoo, mitä tapahtui ja mitä hän huomasi itsestään ollessaan mukana Tiedetoimittajain liiton järjestämässä ryhmämentoroinnissa.

Tiedeviestinnän ääniin ja ääriin pureudutaan jälleen Mia Röngän ja Vesa-Matti Väärän toteuttamassa videojutussa. Juttusarjan kolmannessa osassa äänen saavat Tiedetoimittajain liiton jäsenkunnasta he, jotka toimittavat suomenkielisiä tiedejulkaisuja. Tieteellisten toimittajien työstä ja haasteista puhuvat niin & näin -lehden päätoimittaja Ville Lähde ja Historiallisen aikakauskirjan päätoimittaja Anu Lahtinen (kuvassa). Heidän sanomansa on painavaa.

Liiton apurahojen saajat kertovat kohtaamisista meillä ja maailmalla, ja tuttuun tapaan Pekka Wahstedt esittelee lyhyesti talven uusia suomalaisia tietokirjoja.

 

 

 

Kaupallisuus pusertaa tiedetoimittajia

22.05.2017 | 10:01

Tiedetoimittajilta tilataan kivoja ja koukuttavia juttuja. Median ja mainostajien yhteistoimintamalleja etsitään kiivaasti. Bloggaajat houkuttelevat yleisöä lukemaan tiedejuttuja, mutta heidän joukossaan on myös yritysten ostettuja äänitorvia.

 

Taloustutkimuksen tekemässä kyselyssä nousi esille kaupallisuuden kiristyvä ote sekä journalismista että viestinnästä. Suomen tiedetoimittajain liiton jäsenten parissa tehdyssä kyselyssä vastaajista peräti 37 prosenttia katsoo kaupallisuuden paineiden kasvaneen työssään parin viime vuoden aikana.

 

Ylipäänsä kaikenlainen vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa on media- ja tiedemaailmassa lisääntynyt. Joka neljäs kyselyyn vastanneista koki positiivisen palautteen yleisöltä lisääntyneen, ja peräti 97 prosenttia oli saanut positiivista palautetta. Etenkin nuorimmat vastaajat kokivat tiedeviestinnän yleisen arvonnousun kasvattaneen työnsä arvostusta ja omaa ammattiylpeyttä. Kaksi kolmasosaa vastanneista oli saanut epäasiallista palautetta yleisöltä, mutta vain noin joka kymmenes arvioi sen lisääntyneen parin viime vuoden aikana.

Lähde: Taloustutkimus, jäsenkysely 2017

Tiedotusvälineiden ansaintalogiikan muutos, klikkiotsikoiden kalastelu sekä yliopistoleikkaukset ja kiristynyt kilpailu tutkimusrahoituksesta heijastuvat tiedetoimittajien toimintaympäristöön. ”Klikkausmääriä metsästetään epätoivoisesti. Hyssyttely on lisääntynyt, Vaikeita aiheita ja trolleja pelätään, tehdään siis sovinnaisempaa sisältöä”, kuvasi eräs vastaaja. Freelancerit joutuvat kohtaamaan ”surkeita palkkioita, epämääräistä briifausta ja suoranaista tietämättömyyttä”. Useampi kuin joka viides vastaajista on havainnut ammattieettisten ristiriitojen lisääntyneen parin viime vuoden aikana.

 

Joka neljäs koki saavansa esimieheltä vähemmän tukea nyt kuin kaksi vuotta sitten. Toimituksissa kuormitusta syntyy etenkin juttujen lisääntyneistä julkaisukanavista ja työpaikan epävarmuudesta. Kymmenen prosenttia vastaajista sen sijaan katsoi saavansa entistä paremmin tukea esimieheltään, joka on torjunut erityisesti ulkopuolista painostusta.

 

Taloustutkimus Oy:n helmikuussa 2017 tekemään kyselyyn vastasi 325 liiton jäsentä, joista noin 44 prosenttia oli toimittajia ja noin kolmannes tiedeviestinnän asiantuntijoita. Joka viides vastaajista oli tieteellisen lehden tai julkaisusarjan toimittaja, eli useimmiten tutkija. Taloudelliset vaatimukset eivät ole vieraita tutkijoillekaan, joiden parista nousi erityisesti huoli yhteiskuntaan vaikuttavien tutkimusaiheiden välttelystä, jotta hankalien asioiden käsittely ei vaarantaisi tutkimusrahoitusta.

 

Uutinen on julkaistu ensimmäisen kerran 11.3.2017

Valamo Symposium kutsuu: Hyvän vai pahan jäljillä 25.–26. toukokuuta

18.04.2017 | 6:34

HUOM! Ilmoittautuminen on päättynyt.

Suomen Journalistiliitto ja Suomen tiedetoimittajain liitto järjestävät yhdessä Valamo-symposiumin Hyvän vai pahan jäljillä? 25.–26.5.2017 Valamossa.

Liittojen jäsenille avoimen symposiumin luennoilla keskustellaan julkisen keskustelun kovenevasta sävystä ja median vaikutuksesta puhekulttuuriin, jossa rakennetaan kovin usein kärjekkäitä vastakkainasetteluita. Ryhmätöissä tarkennetaan katse hyvyyden ja pahuuden olemukseen ja ratkaisumalleihin keskusteluilmapiirin sävyn muuttamiseksi.

Repivätkö toimittajat, viestijät ja asiantuntijat enemmän kuin rakentavat? Mikä on median rooli ja vastuu? Miten puhua julkisesti pahasta ja pahuudesta? Mistä löydämme hyvän ja hyvyyden?

Tämän ensimmäisen Valamo-symposiumin järjestäjien, Journalistiliiton ja tiedetoimittajain liiton, yhteistyökumppani on Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan Vastuullinen tiedeviestintä ja tekijyys -hanke.

PUHUJAT:

* Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa puhuu vihapuheesta, oikeudenmukaisuudesta ja uskosta

* Ylen journalististen standardien ja etiikan päällikkö Timo Huovinen puhuu journalismin etiikasta

* Oikeuspsykologiaan erikoistunut Itä-Suomen yliopiston tutkija Hanna Lahtinen puhuu lapsiin kohdistuvista rikoksista ja rikosjournalismista

* Kirjailija, toimittaja, kommentaattori Markus Leikola puhuu vallasta ja pahuudesta

* VTT, tutkija ja tietokirjailija Sari Näre puhuu tieteen vaietuista aiheista, pyhästä ja pahasta

* Yleisradion luontotoimittaja Kimmo Ohtonen puhuu luontokeskustelun vastakkainasetteluista

* Valamon luostarin varajohtaja, pappismunkki Mikael puhuu hyvyydestä ja pahuudesta uskontojen näkökulmasta

 

Aikataulu:

Valamo-symposium alkaa helatorstaina 25.5. lounaan jälkeen klo 13.00 ja jatkuu luentojen ja ryhmätöiden kera iltakuuteen. Ryhmätyöt puretaan vapaamuotoisesti yhteisellä illallisella. Perjantaina 26.5. aloitetaan aamiaisen jälkeen ja jatketaan klo 14:ään asti. Huom! (27.4.) Muutos: luostarin edustajan puheenvuoro pitää pappismunkki Mikael. Lisäksi perjantai-aamuna aamiaisen jälkeen pääsemme opastetulle kierrokselle luostarin alueella.

 

Kustannukset:

Osallistumismaksu: 60 euroa

* Sisältäen seminaariohjelman, majoituksen 1hh/2hh ja ruokailut (2 lounasta, 1 päiväkahvi, 1 symposium-illallinen ja 1 aamupala) Valamossa 25.–26. toukokuuta

Matkakustannuksista ja lippuvarauksista osallistujat vastaavat itse. Pääsihteeri Ulla Järvi ottaa vastaan tarjouksia mahdollisista kimppakyydeistä ja välittää niitä ilmoittautuneille: ulla.jarvi@tiedetoimittajat.fi

Lisätietoa Valamosta ja liikenneyhteyksistä Valamoon: http://www.valamo.fi

sekä aikatauluhaku busseille: http://www.pikavuorot.fi

 

Osallistujat valitaan arpomalla!

HUOM! Kun osallistujien nimilista on varmistunut, toimitan majoitustiedot ja -toiveet yhdellä listalla Valamon opistolle.

 

ILMOITTAUTUMINEN ti 2.5. mennessä!

LINKKI: https://www.ilmarix.fi/tietoverkko/isoilmari2.nsf/ilmoittautuminens?openform&s=n&id=B9407C2FBF152F54C2258106004C0208

 

Majoitus:

Opistohotelli 1 hh(huoneessa oma suihku ja wc, yhteisissä tiloissa pieni keittiö)

HUOM! Voit myös toivoa 2hh, mikäli haluat majoittua toisen osallistujan kanssa.

 

Valamon opiston tarjous: Lisäyöt ja lisähenkilöt (sisältäen majoituksen ja aamupalan)

Lisätietoja: http://www.valamo.fi/majoitus-luostarissa.html

Opistohotelli:

40€/yö/1hh

30€/yö/2hh/hlö

Luostarin hotelli:

65€/1hh

50€/2hh/hlö

Vierasmaja:

40€/1hh

30€/2hh/hlö

 

 

 

 

 

 

 

 

Sanan valta 3 – ”Olen orpona, vaan en orjana”

08.03.2017 | 10:23

Mitä tapahtuu ammatilliselle itsetunnolle ja oman työn arvostukselle jatkuvassa kiireessä ja epävarmuudessa? Miten säilyttää käsitys oman työn tärkeydestä, jos olet ainoa toimittaja, viestijä tai editori työyhteisössäsi? Sanan valta -koulutus 5.4.2017 tuo vinkkejä, miten selättää yksinäisyys ja valaa voimia uudenlaisen yhteisöllisyyden löytämiseen. 

Jo perinteeksi käynyt keväinen Sanan valta -koulutuspäivä valmentaa tänä vuonna media- ja viestintäalan ammattilaisia uudenlaiseen työotteeseen, jossa korostuvat itsensä johtaminen ja some-ajan yhteisöllisyys. Luennot ja työpajat tarjoavat vinkkejä ja välineitä ammatilliseen kehittymiseen ja oman arvon tunnistamiseen. ”Mä oon orpona, vaan en orjana!” lauloi Tapio Rautavaara vapauden ilosta ja surusta Orpopojan valssissa.

Järjestäjät: Suomen tiedetoimittajain liitto, Suomen Journalistiliitto ja Terveystoimittajat ry

Aika ja paikka: Keskiviikkona 5.4.2017 klo 10–17 Helsingissä Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6)

Jaa kokemuksesi toisille – ”Mun työni” -pitsausohjeet:

Pitsaa eli pidä muille kurssilaisille max 30 sekunnin nopea ja kiinnostusta herättävä pikapuhe. Kerro puheessasi, miksi juuri sinä olet hyvä työssäsi! Videoi puheesi kännykällä ja lähetä se wetransferin kautta osoitteeseen helja.salonen@iltalehti.fi. Laita mukaan oma nimesi. IL-TV:n editoiva toimittaja koostaa videot yhteen esitykseksi, joka nähdään seminaarin alussa.

ILMOITTAUDU VIIMEISTÄÄN PERJANTAINA 24.3. klo 15 mennessä: LINKKI

Ohjelma

Yhteinen aamupäivä (sali 101)

10.00–10.30 Tervetuloa! – ”Mun työni” -pitsaukset

10.30–10.40 Työ on muuttunut – Tiedetoimittajain liiton jäsenkyselyn kertomaa

10.40–11.30 Kirjailija, tiedetoimittaja Tiina Raevaara: Kuinka upota luovan työn kurimukseen ja nousta jälleen pinnalle

Miten yksin työskentelevä kirjoittaja voittaa kiireen ja kaaoksen, selättää deadlinet mutta asettaa työpäivälleen rajat, saa jokapäiväisiä onnistumisen kokemuksia vaikka projektin valmistuminen kestää vuosia – ja lopulta kestää senkin, että työn tulos ruoditaan julkisesti sanomalehtien palstoilla ja blogeissa? Tiina Raevaara pohtii, millaisin keinoin vapaa kirjoittaja valjastaa vapautensa ja pitää ohjakset tiukasti otteessaan.

Tiina Raevaara on filosofian tohtori, joka on työskennellyt vapaana kirjoittajana vuodesta 2007 lähtien. Hän kirjoittaa kauno- ja tietokirjallisuutta, kolumneja ja lehtijuttuja sekä pitää tiedeaiheista blogia. Hänet on palkittu Runebergin kirjallisuuspalkinnolla vuonna 2011 ja tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla vuonna 2015.

 

11.30–13.00 Lounastauko

Kruununhaan lounaspaikat valittavissa omatoimisesti

 

Iltapäiväksi jakaudutaan työpajoihin

Työpajat viedään läpi samansisältöisinä ennen kahvia ja kahvin jälkeen. Jokainen osallistuja pääsee iltapäivän aikana kahteen eri työpajaan (aseta ilmoittautuessasi työpajat järjestykseen, mieluisin ensin, sitten toiseksi mieluisin jne.)

Työpaja 1: Vapaa toimittaja Jeanette Björkqvist: Luovuus ja vapaus – raskas, rakas yhtälö

Työpaja 2: Kouluttaja Marja Heinonen: Tästä tulee hyvä! Työkaluja muutokseen

Työpaja 3: Tutkija ja konsultti Petro Poutanen: Henkilöbrändi sosiaalisessa mediassa – kuinka luon asiantuntijabrändin sosiaalista mediaa hyödyntäen?

Työpaja 4: Yliopistonlehtori Emilia Palonen: Asiantuntijoiden voimavarana yhteisöllisyys

 

13.00–14.30 Työpajat, osa I

 

Iltapäiväkahvit klo 14.30–15.00

 

15.00–16.30 Työpajat, osa II

 

16.35 –17.00 Yhteinen päätös päivälle (sali 101)

Tiedetoimittaja, stand up -koomikko Risto K. Järvinen

”On äärimmäisen koukuttavaa, kun vaikkapa 600 ihmistä nauraa itse keksimällesi jutulle. Stand upissa lavalla ei ole hahmoa vaan vain sinä itse. Jos show ei toimi, yleisö ei inhoa ainoastaan juttujasi, vaan myös sinua ihmisenä, sanoo Järvinen.” (Helsingin uutiset, 18.6.2012) 

 

Työpajojen esittelyt ja kouluttajat:

Työpaja 1: Luovuus ja vapaus – raskas, rakas yhtälö

Kouluttaja: Vapaa toimittaja Jeanette Björkqvist

Ilman toimituksen tukea voi olla haasteellista keksiä juttuaiheita, eikä yksin – tai edes osana työyhteisöä  – ole aina helppoa pysyä luovana. Kiireessä voimavarat ovat koetuksella, ja tilanne muuttuu entistä haastavammaksi, kun työn alla on raskas aihe, jonka kanssa on selvittävä itsenäisesti. Työpajassa jaamme kokemuksia ja haemme yhdessä kestäviä ratkaisuja esimerkiksi näihin haasteisiin.

Topelius-palkittu journalisti Jeanette Björkqvist on mm toiminut uutis- ja featuretoimittajana HBL:ssä 1998–2015. Hän on vuosien varrella käynyt usealla konfliktialueella sekä työstänyt omatoimisesti raskaista aiheista laajoja reportaaseja. Vuodesta 2016 hän on toiminut freelancerina ja tehnyt mm. Long Playlle juttuja nigerialaisista ihmiskaupan uhreista ja Suomen turvapaikkapolitiikan inhimillisistä seurauksista.

Työpaja 2: Tästä tulee hyvä! Työkaluja muutokseen

Kouluttaja: VTT, kouluttaja Marja Heinonen

 Media on aina ollut muutoksessa, ja on väistämättä jatkossakin. Muutoksesta voi selvitä ja se voi tuoda mukanaan paljon hyvää.  Marja Heinosen työpajassa saat vinkkejä kipinän säilyttämiseen ja journalismin ja journalistisen osaamisen ytimen vaalimiseen. Luvassa on keskustelua muutoksesta, historiallista perspektiiviä ja harjoituksia muutoksen kohtaamiseen ja sen muuttamiseen voimavaraksi.

Marja Heinonen on kouluttaja, kirjoittaja, ajattelija, valtiotieteen tohtori.  Heinonen on seurannut median muutosta aitiopaikalla yli 20 vuoden ajan. Hän oli Suomen ensimmäisen verkkomedian päätoimittaja, joka on kehittänyt uusia mediamuotoja myös Alma Mediassa ja Yleisradiossa. Heinonen on tehnyt väitöskirjan uusien mediamuotojen tulemisesta Suomeen, kouluttanut median murrosta ja johtanut uusia digitaalisia mediamuotoja tutkinutta Tampereen yliopiston Hypermedialaboratoriota ja kirjoittanut paljon median muutoksesta.

Työpaja 3: Henkilöbrändi sosiaalisessa mediassa – kuinka luon asiantuntijabrändin sosiaalista mediaa hyödyntäen?

Kouluttaja: VTT Petro Poutanen

Työpajan tavoitteena on työstää osallistujalle oma, henkilökohtainen sosiaalisen median strategia. Työpajassa sinua haastetaan pohtimaan, miten voisit omia vahvuuksiasi hyödyntäen ja sinulle luontaisella tyylillä hyödyntää sosiaalista mediaa asiantuntijuuden rakentamisessa. Työpajassa osallistuja saa konkreettisen kuvan siitä, mitä tavoitteellinen toiminta sosiaalisessa mediassa tarkoittaa asiantuntijaprofiilin rakentamisen näkökulmasta.

VTT, Petro Poutanen työskentelee yrittäjänä markkinatutkimusalalla ja on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa vierailevana tutkijana (Visiting Scholar). Aikaisemmin hän on työskennellyt tutkimustehtävissä Helsingin yliopistossa ja Jyväskylän yliopistossa. Poutanen on julkaissut artikkeleita kansaivälisissä journaaleissa organisaatioviestinnästä, sosiaalisesta mediasta ja luovuudesta. Lisäksi hän on kouluttanut ja konsultoinut lukuisia organisaatioita viestimisen ja vaikuttamisen kysymyksissä.

Työpaja 4: Asiantuntijoiden voimavarana yhteisöllisyys

Kouluttaja: Yliopistonlehtori Emilia Palonen:

Työpajassa lähdetään siitä ajatuksesta, että tiede on yhteisöllistä toimintaa, eikä vain sankaritutkijoiden ja -toimittajien areena. Työpajassa pohditaan, 1) miten yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen voisi olla peruspilari myös mediassa ja viestinnässä, ja 2) miten media ja viestintä voivat tukea tiedettä yhteisöllisenä toimintana. Yksi esimerkki tästä on viisivuotias, palkittu tiedeverkkolehti Politiikasta (www.politiikasta.fi), joka syntyi yhden tieteellisen seuran ideasta ja kokosi mukaan useita tiedeseuroja. Se on toiminut tutkijoiden uutta luovana verkostona ja tuonut julkiseen keskusteluun uusia ihmisiä – erityisesti nuorten ja naistutkijoiden ääniä.

Helsingin yliopiston valtio-opin yliopistonlehtori (ma.), dosentti Emilia Palonen oli perustamassa Politikasta-verkkolehteä päätoimittajana vuonna 2012 ja kuuluu nykyään sen toimituskuntaan ja vakituisiin kirjoittajiin. Hänen tutkimuksensa käsittelevät populismia ja lähidemokratiaa. Hän on myös aktiivisesti edistämässä yhteisöllistä tiedettä Tiedekustantajien liitossa ja Tieteellisten seurain valtuuskunnassa Valtiotieteellisen yhdistyksen kautta.

 

”Murheen mennä annan, katson elämää.

Mä taivasalla tanssin orpopojan valssin

Onnestani unta nään.”

(J. Alfred Tanner)

(Kuva: Shutterstock)

 

 

Vuoden tiedetoimittaja Heljä Salonen valistaa iltapäivälehdessä

03.02.2017 | 1:02

Suomen tiedetoimittajain liitto palkitsee Vuoden tiedetoimittajana Iltalehden toimittaja Heljä Salosen. Tiedeviestintäpalkinnon saavat Ylen luontotoimittaja Kimmo Ohtonen ja sosiologi Sari Näre Helsingin yliopistosta.

Heljä Salonen on työskennellyt Iltalehdessä jo yli kolme vuosikymmentä. (Kuva: Mikko Käkelä)

Heljä Salonen palkitaan Vuoden 2017 tiedetoimittajana, koska hän ei suostu antamaan periksi huuhaalle eikä vaihtoehtoisille faktoille. Suomalaiset asiantuntijat ja tutkijat soittavat Saloselle antaakseen juttuvinkkejä tai kommentoidakseen julkaistuja juttuja. Häneen on opittu luottamaan.

Terveystoimittajana työskentelevä Heljä Salonen sanoo olevansa vakavan asian äärellä kirjoittaessaan terveydestä, sairauksista ja hyvinvoinnista.

– Kun ihminen sairastuu, on se pelottava tilanne, eikä median ole syytä pelotella lisää. Toimittaja voi tarjota selviytymiskeinoja, niin tutkittua tietoa kuin vertaistukea antavia kohtalotoverien kokemuksia.

– Olen maltillisuuden kannalla, enkä pidä kaikesta somehälystä terveysasioiden ympärillä, Salonen huomauttaa.

Palkinnon perusteluissa arvostetaan Heljä Salosen yli 30-vuotista uraa iltapäivälehdessä. Hänen todetaan olevan moderni terveysvalistaja, joka kirjoittaa ihmisläheisiä ja elämänmakuisia terveysjuttuja. Samalla hän on ”tiukkapipoinen tieteen arvostaja”. Salonen osaa yhdistää iltapäivälehden ajoittain huomiohakuisen kerrontatavan faktapohjaiseen journalismiin.

 

Kimmo Ohtoselle luonto ei ole vain biologiaa

Kimmo Ohtonen on parhaillaan vapaalla Ylestä kirjoittamassa kahta kirjaa. (Kuva: Mikko Käkelä)

Toimittaja Kimmo Ohtonen tarpoo umpihangessa tunturissa löytääkseen harvinaiset myskihärät. Mies on uinut norppien puolesta ja tullut haukutuksi niin susien puolustajana kuin niiden vihaajana.

Vuoden 2017 tiedeviestintäpalkinnon saaja Kimmo Ohtonen sanoo, että toimittaja voi tehdä itsestään osallisen tarinassa, jos pystyy yhdistämään siihen faktan ja tunteen. Ihmiset kaipaavat selityksiä maailman ilmiöille, mutta eivät vain vastauksia, vaan valistunutta pohdintaa.

– Luontodokumentti edellyttää monitieteisyyttä. Se ei voi olla vain biologisten ilmiöiden kuvailua. Sosiologiset, sosiaalipoliittiset tai esimerkiksi taloudelliset ulottovuudet vaikuttavat luontoon ja toisaalta luonnonolot vaikuttavat koko yhteiskuntaan, Kimmo Ohtonen painottaa.

Ohtosen toimittamassa Katoava Pohjola -dokumenttisarjassa tartuttiin muun muassa petokysymykseen Kainuussa ja Lapissa. Ohtonen sai huomata, miten mukavan miehen maine kyseenalaistettiin, ja hänkin altistui vihapuheelle.

– Yllättävintä ehkä oli, miten pelkkä kysymysten esittäminen ja tulenarkojen asioiden esille tuominen koettiin kannanotoksi, Kimmo Ohtonen kertoo.

 

Sosiologi Sari Näre antaa äänen vaietuille

Sosiologi Sari Näre kannustaa rohkeuteen niin tiedejulkaisemisessa kuin tutkimuksessakin. (Kuva: Mikko Käkelä)

Nuorisotutkimus-lehden päätoimittaja ja Helsingin yliopiston sosiologian dosentti Sari Näre on aina tarttunut aiheisiin, joiden tutkiminen ja joista puhuminen julkisuudessa vaatii rohkeutta. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsuus ja nuoruus sodan keskellä, rintamamiesten seksijutut ja tyttöihin kohdistuva seksuaalinen väkivalta.

Vuoden 2017 tiedeviestintäpalkinnon saaja Sari Näre naurahtaa, että hänen kaltaisensa sukupuolikulttuurin tutkija leimataan julkisuudessa helposti ”seksitutkijaksi”, vaikka hän on tutkinut pikemminkin sukupuolen rakentumista.

– Vuonna 2016 ilmestyneessä Sota ja seksi -kirjassani palaan tähän aiempaan teemaan. Sota-ajan korsuissa seksijuttujen kertominen oli tapa hangoitella vastaan ja loiventaa armeijahierarkiaa. Se lähensi miehiä toisiinsa ja kasvatti yhteishenkeä, mistä oli hyötyä taistelutilanteessa, Näre pohtii.

Sota ja seksi -kirja on jatkumoa sodan tunne- ja kokemushistorian tutkimukselle. ”Ruma sota” -kirjan hän toimitti vuonna 2008 yhdessä Jenni Kirveen kanssa. Se puhkoi sotasankarimyyttejä ja monia muita kiiltokuvamaisia käsityksiä sodan ja sen jälkeisen ajan ihmisten arjesta. Kirja oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana.

– Vasta tällä vuosituhannella aika alkoi olla kypsä sodan pimeimpien puolien esille tuomiseen, Näre huomauttaa.

– Olen itse sotilaspojan tytär. Äitini oli täyssotaorpo, jonka sisarukset hajotettiin eri taloihin piikomaan. Sota on ollut vaiettuna läsnä elämässäni monella tapaa. Monet meistä kantavat yhä sodan arpia, tabuja ja piilotettua häpeää mielessään, muistuttaa Sari Näre.

Suomen tiedetoimittajain liitto jakaa Vuoden tiedetoimittaja ja tiedeviestintä -palkinnot perjantaina 3. helmikuuta Valon päivän juhlassaan Kansallisarkistossa Helsingissä. Vuoden tiedetoimittaja -palkinnon arvo 5 000 euroa ja Vuoden tiedeviestintäpalkinnon arvo 2 000 euroa.