Uutiset

Syksyn apuraha-hakukausi käynnissä 15. marraskuuta asti

16.10.2018 | 7:39

Suomen tiedetoimittajain liitto ry myöntää tiedeviestinnän parissa työskenteleville apurahoja syventävään työskentelyyn, koulutukseen, kokoukseen tai muuhun ammatilliseen tapahtumaan osallistumiseen ja työmatkaan tai laitehankintaan.

Hakuaika on 16.10.–15.11.2018.

Apurahalomake löytyy liiton Extranet-sivustolta ja hakemuksen täyttämiseen tarvitaan henkilökohtaiset tunnukset, jotka on liiton jäsenillä. Ei-jäsenet pyytävät tunnukset osoitteesta: toimisto@tiedetoimittajat.fi.

Löydät ohjeita ja vinkkejä apuraha-hakemuksen tekemiseen Extranetin Ohjeet apurahan hakijalle -lomakkeelta. Ohjeet löytyvät myös liiton nettisivuilta: http://www.tiedetoimittajat.fi/toiminta/apurahat/.

Kohdeapurahoja voidaan jakaa myös 2-4 hengen pienryhmämatkoille. Kaikki ryhmän jäsenet tekevät omat hakemukset, joissa viitataan yhteiseen matkaan ja mainitaan ryhmän muiden jäsenten nimet.

Liitto jakaa myös ns. media fellows -apurahoja tieteellisten lehtien toimittajille esimerkiksi lehden kehittämiseen tai harjoitteluun/vierailuun koti- tai ulkomaisen tiedelehden toimituksessa. Myös tutkijoiden viestintäosaamisen laajentamista työharjoittelussa voidaan tukea. Apurahaa on myönnetty esimerkiksi toimittajan tai tiedottajan osallistumiseen tutkijaryhmän työhön ja viestintään sekä työkiertoon ja -vaihtoon.

Jo toteutuneille hankkeille ei myönnetä apurahaa.

Apurahat rahoitetaan kopiointikorvauksilla. Tästä syystä apurahan haussa Suomen tiedetoimittajain liitto suosittaa Kopiosto-valtakirjan myöntämistä liitolle tiedetoimittaja-ominaisuudessa. Valtakirjan voi sama ihminen antaa useassa eri ominaisuudessa. Jos et ole vielä Tiedetoimittajain liitolle omaa valtakirjaa antanut, voit ladata sen osoitteesta, allekirjoittaa ja lähettää postitse liiton toimistoon. Valtakirja:
http://www.kopiosto.fi/kopiosto/palvelut oikeudenomistajille/kopiosto_valtakirja/

Apurahat ovat henkilökohtaisia ja verottomia, mutta niistä ilmoitetaan verottajalle. Ilmoituksen pakollisia tietoja ovat viralliset etunimet, henkilötunnus ja kotiosoite.

TÄYTÄ HAKEMUS HUOLELLISESTI:

– Anna hankkeelle kuvaava ja lyhyt nimi, joka tulee apurahan myöntämisen jälkeen näkymään liiton kotisivuilla julkaistavassa tiedotteessa.
– Kuvaile käyttö- tai työsuunnitelma tiiviisti mutta olennaiset asiat kertoen. Lähetä liitteitä VAIN pyydettäessä.
– Arvioi hankkeen kustannukset hakuhetken todellisten kustannusten mukaan.
– Jos kyse on konferenssista tai muusta tapahtumasta, liitä mukaan linkki tapahtuman sivuille. Kuvaile tiedeviestintäsuunnitelmasi konferenssiin liittyen.
– Ilmoita pankkiyhteys IBAN-muodossa, jotta apuraha voidaan maksaa.
– Ilmoita muut samaan hankkeeseen vireillä olevat apurahahakemukset.
– Ilmoita erikseen, jos haluat vain nimesi näkyvän liiton apurahatiedotteessa

ESIMERKKEJÄ:

Liitto on myöntänyt vuosittain muutamia 1000–4000 euron apurahoja tiedeviestintää käsitteleviin tai sitä hyödyntäviin tietokirjahankkeisiin. Kirja- ja työskentelyapurahoja haetaan eniten, joten niissä myös kriteerit ovat kaikkein tiukimmat.

Muutamia tuoreita, Tiedetoimittajain liiton tukemia tietokirjoja.

TIEDETOIMITTAJA-lehdessä julkaistaan jäsentemme tekemiä juttuja mm. kongresseista ja juttu-/työmatkoistaan, joihin he ovat hakeneet ja saaneet liiton apurahaa.

Lue vaikkapa:

Kaisu Innanen osallistui liiton apurahalla PCST-kongressiin Uudessa Seelannissa keväällä 2018:

Tiedeviestinnän paikalliset ongelmat ovatkin kansainvälisiä

Lapinlahden sairaalan historiakierros

21.09.2018 | 12:47

Huuhkajat kutsuvat mukaan Lapinlahteen
torstaina 18.10. klo 14.30 alkaen

Huuhkajat kutsuvat kuulemaan ja tutustumaan Lapinlahden mielisairaalan historiaan. Minkälaista hoitoa on tarjottu 1800- ja 1900 -luvuilla, jolloin käytettiin mm. kylmäkylpyhoitoja ja sähkölaitteita nukkumisvaikeuksien helpottamiseksi. Viimeiset potilaat poistuivat Lapinlahden mielisairaalasta 2008. Tutustumme myös sairaala-alueeseen ja aikoinaan ylilääkärin asunnon museona toimiviin tiloihin. Oppaanamme toimii tutkimusprofessori, psykiatri Kristian Wahlbeck.
Tapaamme 14.30 sairaala-alueen kahvila Lapinlahden lähteellä, josta meidät haetaan 15.00 historiakierrokselle.

ILMOITTAUDU viimeistään 13.10. TÄSTÄ LINKISTÄ

 

Jäämeren rannoilla eletään, tutkitaan ja lumoudutaan

23.08.2018 | 2:28

Tiedetoimittajain liiton opintomatka Pohjois-Norjaan ja Huippuvuorille osoitti kouriintuntuvasti, miten ilmastonmuutos etenee ja vaikuttaa luontoon, eläimiin ja meihin ihmisiin. Pohjoisen luonnon karu kauneus jätti meihin muistijäljen ja kirvoitti yhteensä tuhansiin valokuviin. Tässä kooste matkalaisten kuvamuistoista – varsinaiset jutut julkaistaan vuoden viimeisessä Tiedetoimittaja-lehdessä.

(Kuva ja teksti: Matti Välimäki)  Huippuvuorilla on tavallista, että laivaa seuraa upeasti liitävä myrskylintu (Fulmarus glacialis). Lajia kannattaa ihailla tietyn välimatkan päästä, ainakaan sen pesän lähelle ei ole menemistä. Myrskylintu puolustautuu sylkäisemällä tunkeilijan päälle erittäin voimakasta mahanestettä. Silloin voi tulla ikävä televisiosta tuttuja Myrskylintuja, kansainvälistä pelastuspartiota. (Gerry ja Sylvia Andersonin 1960-luvulla valmistunut nukkeanimaatiosarja Thunderbirds)

 

 

(Kuva: Riitta Oittinen)

(Kuva: Riitta Oittinen)

(Kuva ja teksti: Sanna Kähkönen) Mursuja (Odobenus rosmarus) metsästettiin ahkerasti Huippuvuorilla niiden paksun rasvakerroksen ja kellastumattoman hammasluun vuoksi ja kannat kutistuivat. Nyt ne vähitellen palaavat saarille nauttimaan lyhyen kesän antimista, kuten simpukoista ja merikurkuista. Mursut ovat sosiaalisia eläimiä, jotka viihtyvät isoina ryhminä, usein joko pelkkien urosten muodostamissa yhdyskunnissa tai sekaryhmissä poikasten kanssa. Nämä uteliaat yksilöt viettivät kesää Prins Karls Forland -saaren vesissä poikamiesmursujen rannalla.

 

(Kuva: Elina Nieppola) Meripelastusharjoitus sattui sopivasti laivallemme, joka matkasi Longyearbyenista Barentsburgiin. Sysselmanin eli paikallisen kuvernöörin toimisto vastaa lähes kaikesta viranomaistoiminnasta Huippuvuorilla. Ympäristönsuojelun, rakentamisen ja muun lainvalvonnan lisäksi myös poliisi- ja pelastustoiminta on Sysselmanin tontilla – unohtamatta positiivista PR:ää!

 

(Kuva ja teksti: Eeva Pitkälä) Huippuvuorten symboli, huippuvuortenunikko (Papaver dahlianum ssp. polare) on levinneisyydeltään arktinen unikko, joka on napaunikon (Papaver dahlianum) alalaji. Sitä tavataan Huippuvuorilla ja Karhusaarella, napaunikko kasvaa lähialueella myös Grönlannissa ja pohjoisimmassa Norjassa Varangin niemimaalla.
Lue lisää: https://fi.wikipedia.org/wiki/Huippuvuortenunikko

(Kuva ja teksti: Eeva Pitkälä) Mätäsrikko (Saxifraga cespitosa, myös S. groenlandica) on pienikokoinen rikkokasveihin kuuluva pohjoisten alueiden kasvi. Lue lisää: Luontoportti http://www.luontoportti.com

(Teksti ja kuva: Eeva Pitkälä) Hapro (Oxyria digyna) on monivuotinen, keskipaljakalla viihtyvä ja ravinnoksi kelpaava villiyrtti. Sen lehdet ovat happaman makuisia ja C-vitamiinipitoisia, liian suuria määriä nautittuna kuitenkin vaarallista oksaalihapon takia. Oxyria (kreikan sanat oxys ja aria) tarkoittaa happamalle maistuvaa. Hapro on runsain typekkäällä maalla, koska se kykenee hyödyntämään esim. lintujen lannassa olevia nitraatteja omien valkuaisaineiden valmistukseen.

 

(Kuva ja teksti: Mia Rönkä) Barentsburgissa kerrostalon ja lasten leikkipaikan tuntumassa viihtyi naaliperhe, jota talon asukkaat jopa ruokkivat. Tämä pentu puuhaili pelottomana leikkipaikalla ja tienpenkalla. Kuvamme arasta tuntureiden asukista muuttui.

 

(Kuva: Johanna Mehtola) Longyearbyenin kylän laitamilla löytyvät tienvarresta varoituskyltit. Jääkarhuja tavataan etenkin talviaikaan asutuksen tuntumassa, joten patikoijien on varauduttava aseella. Vaikka matkanjohtajat Ulla Järvi ja Satu Räsänen kuvassa iloisesti hymyilevät, varoitukset otettiin tosissaan, ja ryhmä liikkui asein varustautuneiden oppaiden kanssa maastossa.

 

Huippuvuorten pikkuruiset karvajalkaporot ovat sinnitelleet karuissa maisemissa jo 5000 vuotta. Sulan maan aikaan niillä on niin kiire ahtaa kasveja vatsaan, ettei pää juuri nouse maanpinnasta. Kanta on elpynyt rajuista metsästysvuosista. Nykyään metsästys on luvanvaraista. Uuden haasteen tuo ilmastonmuutos muuttuvine lumi- ja jääoloineen.

 

(Teksti ja kuva: Päivi Lehtinen) Ennen Huippuvuorille matkaamistaan tiedetoimittajain opintomatka pysähtyi kahdeksi päiväksi Tromssaan kuulemaan pohjoisen luonnon ja kansojen tutkimuksesta. Kasvibiologian professori Kaisa Jaakolan tutkimusryhmä tutkii muun muassa sitä, miten pohjoinen kasvupaikka vaikuttaa marjoihin. Tutkimukset ovat jo osoittaneet muun muassa sen, että pohjoisessa kasvaneissa marjoissa on enemmän flavonoideja kuin etelässä kasvaneissa. Mutta miksi? sen Jaakola haluaa tietää. Miten pohjoisen erilainen valo ja yötön yö vaikuttavat marjoihin ja muihin kasveihin? Tutkimusaseman kasvihuoneessa testataan esimerkiksi erilaisten valojen vaikutusta kasveihin. Eniten ryhmämme taisi kuitenkin innostua tutkimuksesta, joka ei ole Jaakolan ominta aluetta, mutta jota hän suostui ystävällisesti esittelemään meille: asemalla tutkitaan myös loiskasvia, joka tunnetaan Suomessa nimellä humalanvieras tai nokkosvieras, Cuscuta europaea. Suomessa ja muualla pohjoisessa tästä loisesta ei ole liiemmin riesaa, koska täällä se ei menesty niin hyvin että aiheuttaisi tuhoa hyötykasveille. Etelämmässä tilanne on toinen, ja ilmastonmuutoksen myötä tilanne saattaa muuttua meilläkin. Esimerkiksi Armeniassa Cuscuta leviää kuin syöpä ja tuhoaa kokonaisia peltoalueita. – Hyi, ihan kuin alien, joka lonkeroineen imee elämän isäntäkasvista, värisytteli järkiperäinen tiedetoimittajaryhmämme.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Liiton toimisto kesälomalla

26.06.2018 | 3:18

Tiedetoimittajain liiton toimisto elää kesäaikaa, ja pääsihteeri Ulla Järvi on kesälomalla ja työmatkalla ESOF-kongressissa ajalla: 2.7.–30.7.2018.

Pääsihteerin tavoittaa kiireellisissä asioissa puhelimitse (kts. yhteystiedot). Sähköpostia kannattaa käyttää ei-kiireellisissä viesteissä.

Hyvää kesää kaikille – ja toivon mukaan jokainen voi nauttia kesästään omilla tavoillaan!

(Kuva: Jaana Ahlblad)

 

Ensi kesänä Lausannessa

01.06.2018 | 11:09

 

 

Lausannen vuoden 2019 maailmankongressin ohjelmaehdotuksille on annettu jatkoaikaa 15. kesäkuuta asti. Se tarkoittaa sitä, että hyville ja kansainvälisille seminaari-ideoille olisi tilausta.

Tiedetoimittajain maailmankongressi järjestetään vuonna 2019 Lausannessa Sveitsissä. Ajankohta 1.–5. heinäkuuta on toki suomalaisten lomasesonkia, mutta maailmankongressit ovat kyllä aina sykähdyttävä tapahtuma.

Suomen tiedetoimittajain liitto tulee entiseen tapaan tarjoamaan kongressiin stipendejä jäsenilleen, joten NYT kannattaa suunnitella ja ehdottaa.

Tutustu kongressin sivuihin ja katso vaikkapa huimapäinen video, jolla sveitsiläiset, ranskalaiset ja italialaiset tiedetoimittajat valloittivat vuoren ja voittivat kongressin itselleen!