Uutiset

Tiedetoimittajien opintoretki Tromssaan ja Huippuvuorille

09.02.2018 | 2:35

Kiehtooko pohjoinen? Teemme 5.–12.8.2018 huikean opintoretken Tromssaan ja Huippuvuorille. Pohjolan Pariisiksikin kutsuttu Tromssa on arktisen tutkimuksen keskittymä, jossa riittää näkemistä ja kokemista. Svalbard eli Huippuvuoret on taruja hohtava saaristo, jossa pääset tutustumaan arktiseen luontoon, tutkimuskeskuksiin, kaivosteollisuuteen ja turismiin. Huippuvuorilla aurinko laskee vasta elokuun lopussa, joten saat kokea hämmentävän, yöttömän yön arktisen valon.

 

Ohjelma on luonto- ja ympäristöpainotteinen, mutta mahdollisuus on myös tutustua Huippuvuorten elämään monipuolisesti. Ohjelmassa on tilaa omatoimisille tapaamisille.

Matkanjohtajana toimii Tiedetoimittajain liiton varapuheenjohtaja Satu Räsänen ja hänellä apunaan pääsihteeri Ulla Järvi.

MATKAOHJELMA:

su 5.8.

  • lennämme Norwegianilla Helsingistä Oslon kautta Tromssaan 9.00-13.20
  • majoitumme Clarion Hotel Edgeen (https://www.nordicchoicehotels.fi/hotellit/norja/tromssa/clarion-hotel-the-edge/)
  • Polarmuseet, Ishavskatedralen eli Jäämerenkirkko, Polaria-akvaario, museoitu hylkeenpyyntialus M/S Polstjerna, kasvitieteellinen puutarha ja muut Tromssan nähtävyydet vapaasti pienryhmissä käyskennellen
  • Illansuussa kokoonnumme yhteiselle tutustumispäivälliselle

ma 6.8.

  • aamupäivällä tutustumme Tromssan yliopistoon (Arctic University of Norway, UiT, https://en.uit.no/startsida) ja tapaamme tutkijoita: tohtori Jukka Nyyssönen kertoo meille saamelaispolitiikasta Suomessa ja Norjassa, ja kasvitieteen professori Laura Jaakola perehdyttää meidät marjojen terveysvaikutuksia käsitteleviin tutkimuksiinsa
  • iltapäivällä vierailemme Norwegian Polar Institutessa http://www.npolar.no/en/ ja kuulemme Arktiksen ja Antarktiksen tutkimuksesta. NPI:n uusi tutkimusalus Kronprins Haakon suuntaa kesällä Huippuvuorille, ehkä näemme siitä vilauksen?

 

ti 7.8.

  • lennämme Tromssasta Huippuvuorille Longyearbyeniin klo 12.25-14.00
  • majoittuminen Radisson Blu Polar hotelliin (https://www.radissonblu.com/en/hotel-spitsbergen)
  • tutustumme Longyearbyenin kylään ja Svalbard museoon oppaan johdolla

ke 8.8.

  • vierailemme Huippuvuorten yliopistolla https://en.uit.no/sted/svalbard, missä tiedottaja Eva Jenssen ottaa meidät vastaan. Mahdollisuus sopia haastatteluista tutkijoiden kanssa
  • vierailemme esim. The Svalbard Global Seed Vault’ssa eli siemen- ja geenipankissa

to 9.8.

  • tänään on mahdollisuus tehdä pieni 11 km / 6 h vaellus läheiselle jäätikölle oppaan johdolla klo 9-15
  • vaihtoehtoisesti tutustuminen esim. paikallislehden toimitukseen, Svalbard Posten

pe 10.8.

  • pakkaamme yhden yön kimpsut reppuihin ja lähdemme laivalla Barentsburgiin, joka on noin 500 asukkaan (pääasiassa venäläisiä ja ukrainalaisia) kaivoskylä muutaman tunnin merimatkan päässä Longyearbyenistä
  • matkalla näemme suunnattoman suuria merilintukolonioita, jäätiköitä ja kenties valaita
  • Barentsburgissa on mm. Barentsburg Pomor Museum

la 11.8.

  • palaamme laivalla Longyearbyeniin ja majoitumme Coal Miner’s Cabiniin (http://www.spitsbergentravel.com/start/accommodation/coalminerscabins/)
  • mahdollisuus tehdä iltavaellus oppaan johdolla

su 11.8.

  • aamupäivällä jätämme jäähyväiset Huippuvuorille. Lento Oslon ja Tukholman kautta Helsinkiin (14.45-23.35)

Ohjelma on tässä vaiheessa alustava, ja otamme mielellämme vastaan ehdotuksia tutustumiskohteista!

Kannattaa tutustua sivustoon https://www.visitsvalbard.com. Ohjelma on sen verran väljä, että halutessaan voi tehdä omakustanteisen valassafarin tai pyrähtää vaikka helikopterilla katsomassa Huippuvuoria ilmasta käsin. Mönkijäsafareitakin järjestetään.

Jos kiinnostusta ilmenee, voimme yrittää järjestää vierailun Longyearbyenin EISCAT-asemalle.

MUISTATHAN, että Huippuvuorilla ei voi lähteä maastoon kuljeskelemaan ilman kivääriä kantavaa opasta! On epätodennäköistä törmätä kesäaikaan jääkarhuihin Longyearbyenin lähistöllä, mutta se mahdollisuus on olemassa.

Virittäydy arktiseen mielentilaan lukemalla esimerkiksi Bea Uusman (2015) Naparetki – minun rakkaustarinani (Like, 300 s.)

HAKUMENETTELY:

Matkalle valitaan 16 lähtijää hakemusten perusteella, ja hakijan on syytä perustella matkan ammatillinen ja tiedeviestinnällinen anti. Hakemukset on jätettävä Norja 2018 -lomakkeelle liiton Extranettiin viimeistään perjantaina 2.3.2018. HUOM! Liiton hallitus on päättänyt myöntää tälle matkalle 2 täysstipendiä (ilman omavastuuosuutta) liiton jäsenille, joille matka on ammatillisesti perusteltu, mutta joilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia muutoin osallistua. Täysstipendien saajat vastaavat mm. someviestinnästä matkan aikana, kirjoittavat juttuja liiton verkkosivuille ja Tiedetoimittaja-lehteen ym. (Kaikki valinnat ilmoitetaan 7.3.18)

 

 

Opintomatkan omavastuuosuus on 740 euroa

Opintomatkaan sisältyvät:

– lennot Helsinki-Tromssa (via Oslo)-Longyearbyen-Helsinki (via Oslo ja Tukholma)

– hotelliyöpymiset 2hh aamiaisen kera (Barentsburgissa vain 2 hh täysihoidolla) (Huom! 1hh lisämaksu 560 €, huoneita hyvin rajoitetusti)

– yhteinen tutustumisillallinen Tromssassa 5.8.

– laivamatka Barentsburgiin

– tarvittavat yhteiskuljetukset kohteissa

Omatoimisesti kukin huolehtii mm. ruokailuista ja matkavakuutuksesta. Mahdolliset liityntämatkat kotimaassa korvataan (ei yöpymisiä).

Vastuullinen matkanjärjestäjä on Suomen matkatoimisto.

 

Jäsentilaisuus Jyväskylässä: Voiko tieteellä vaikuttaa?

29.01.2018 | 3:34

Voiko tieteellä vaikuttaa – ja pitääkö?

Julkisissa keskusteluissa ovat viime aikoina usein päässeet jylläämään vaihtoehtoiset faktat ja jopa valeuutiset. Tutkitun tiedon asema päätöksenteon tukena horjuu. Mitä oikein pitäisi tehdä? Millaiset ovat tutkijoiden ja toimittajien roolit – ja velvollisuudet?

Aiheesta keskustellaan Jyväskylän yliopiston kirjastossa Cafe Librissä perjantaina 16.2.2018 klo 16.30–18 järjestettävässä paneelikeskustelussa.

Tilaisuus on Tiedetoimittajain liiton ensimmäinen aluetilaisuus Jyväskylässä. Tule mukaan keskustelemaan vaikuttavasta tieteestä ja tiedeviestinnästä sekä esittämään toiveita aluetoiminnan jatkosta!

Keskustelijat:

Janne Kotiaho, ekologian professori

Johanna Mappes, evoluutioekologian professori

Mikko Jakonen, politiikan tutkija ja Jyväskylän yliopiston tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja

Miikka Kimari, viestintäpäällikkö, Jyväskylän yliopistosta

Elina Leskinen, tiedottaja, Jyväskylän yliopistosta

Jukka Koivula, Maaseudun tulevaisuuden toimittaja ja Journalistiliiton paikallisosaston puheenjohtaja

Keskustelua johtaa freelance-tiedetoimittaja Mari Heikkilä.

 

Tilaisuuden järjestävät Suomen Tiedetoimittajien liitto, Suomen tietokirjailijat, Journalistiliiton Keski-Suomen paikallisosasto, Jyväskylän yliopiston tieteentekijät sekä Jyväskylän yliopisto.

Ennen tilaisuutta on samassa tilassa kahvitarjoilu, alkaen klo 16. Tervetuloa!

Tarjoilun vuoksi ilmoittaudu 12.2. mennessä tästä linkistä!

Tieteelliset tanssi-iltamat olivat menestys

21.01.2018 | 1:55

Hanna Poikonen kertoi kuulijoille tanssin neurotieteestä. (Kuva: Mikko Suominen)

Ulla Järvi

 

Suomen tiedetoimittajain liitto osallistui Tieteiden yö 2018 -tapahtumaan järjestämällä Tieteelliset tanssi-iltamat Tieteiden talon ”vintillä” torstai-iltana 18. tammikuuta.

Ennakkoon iltamien suosiota kun oli mahdoton ennustaa, koska tämän kaltaista tiedeviestintä-tapahtumaa ei liitto ollut ennen järjestänyt. Yleisö kuitenkin löysi iltamat, ja ajoittain sali oli suorastaan tungokseen asti täynnä innostuneita paritanssin opettelijoita ja tieteellisten esitelmien kuuntelijoita. Tanssinopettaja Hanna Tuomisen kannustava ja iloinen opetustyyli selvästi tarttui kaiken ikäisiin ihmisiin. Monet osallistujat kuuntelivat kaikki esitelmät ja treenasivat niin tangoa, fuskua kuin swedish foxiakin.

Tutkijoiden puheenvuorot oli valmisteltu huolella ja paneutuen, vaikka kaikki myönsivät, ettei tehtävä ollut ihan helppo, koska etenkään paritanssista ei ole paljoakaan kotimaista tutkimusta. Illan aikana kuultiinkin paljon näkökulmia tanssimisen fysiologiaan, kulttuurihistoriaan ja merkityksiin, joista harva oli kuullut koskaan aiemmin puhuttavan.

 

 

Tuukka Tammi valittiin Tiedetoimittajain liiton uudeksi puheenjohtajaksi

29.11.2017 | 10:07

Suomen tiedetoimittajain liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 29.11.2017 liiton vaalikokouksessa Yhteiskuntapolitiikka-lehden päätoimittaja, VTT Tuukka Tammi.

Hän aloittaa luottamustehtävässään ensi vuoden alussa. Tuukka Tammi on istunut liiton hallituksessa kolme vuotta. Hän on liiton koulutustyöryhmän jäsen ja mm. toimittanut yhdessä Ulla Järven kanssa viime vuonna ilmestyneen Maito tappaa – ja muita outoja tiedeuutisia -tietokirjan.

Nykyinen puheenjohtaja, Mikko Myllykoski, on toiminut tehtävässä kolme viime vuotta, eikä häntä siten voitu enää valita uudelleen.

Myös liiton hallitus sai uusia jäseniä erovuoroisten tilalle. Ehdokkaita hallitukseen oli kaikkia viisi, ja varsin tiukan äänestyksen jälkeen hallitukseen valittiin uusina jäseninä jyväskyläläinen vapaa tiedetoimittaja Mari Heikkilä ja Tampereen yliopiston aluetieteen professori ja rahapelaamisen dosentti Pauliina Raento. Uudelleen hallitukseen valittiin Husari-lehden toimittaja Jukka Lehtinen.

 

 

Kenelle sinä antaisit liiton palkinnon vuonna 2018?

14.11.2017 | 1:35
Onko kollegasi kekseliäs, uuttera tai tinkimätön?
Oletko seurannut tiedeviestinnän ammattilaisen tekemisiä innostuneena, ihastuneena ja arvostaen?
Onko nyt vaan yksinkertaisesti konkarin aika?
Vai olisitko valmis palkitsemaan nuoren viestijän tai uuden viestintä-innovaation juuri tässä ajassa?
Suomen tiedetoimittajain liitto jakaa vuosittain Vuoden tiedetoimittaja -palkinnon ja kaksi Tiedeviestintäpalkintoa erityisistä ansioista tiedejournalismissa tai muussa tiedeviestinnässä.

Suomen tiedetoimittajain liiton hallitus pyytää ehdotuksia palkittavista. Palkinnot jaetaan Valon päivän juhlassa helmikuussa 2017.

Palkintoehdotus 2018 -lomakkeen löydät liiton Extranet-sivustolta:
http://www.tiedetoimittajat.fi/extranet/
Voit myös tarvittaessa lähettää ehdotuksesi liiton pääsihteerille sähköpostitse: ulla.jarvi @ tiedetoimittajat.fi
Ehdotuksia voit tehdä itsenäisyyspäivään saakka!

Vuoden tiedetoimittaja -palkinnon ovat tähän mennessä saaneet:

2017 toimittaja Heljä Salonen                                                                                                                                                   2016 toimittaja Vesa Vanhalakka
2015 toimittaja Jani Kaaro
2014 toimittaja Ulla Järvi, Suomen Lääkärilehti
2013 toimittaja Helena Raunio, Tekniikka&Talous
2012 tiedetoimittaja Timo Paukku, Helsingin Sanomat
2011 päätoimittaja Heikki Laurinolli, Aikalainen
2010 tiedottaja, kouluttaja Tuula Vainikainen, Viestintäpalvelu Tuula Vainikainen
2009 tiedekustantaja Kimmo Pietiläinen, Terra Cognita
2008 freelance-toimittaja Helena Telkänranta
2007 viestintäjohtaja, päätoimittaja Teuvo Peltoniemi, A-klinikkasäätiö
2006 erikoistoimittaja Timo Moberg, Turun Sanomat
2005 Tiede-lehden toimitus
2004 päätoimittaja Tapio Onnela, Agricola – Suomen historiaverkko
2004 toimittaja Liisa Vihmanen, YLE
2003 toimittaja Risto Varteva, Tiede-lehti
2002 päätoimittaja Marko Pekkola, Tähdet ja avaruus -lehti
2001 tiedotuspäällikkö, päätoimittaja Jan Rydman, Tieteellisten Seurain Valtuuskunta
1999 freelance-toimittaja Riitta Vauras
1998 professori Paul Fogelberg, Helsingin yliopisto

Tiedeviestintäpalkinnon ovat tähän mennessä saaneet:

2017 dosentti Sari Näre ja luontotoimittaja Kimmo Ohtonen                                                                                                    2016 tiedebloggaaja Anja Nystén ja ”Kaiken maailman dosentit”
2015 toimittaja Sisko Loikkanen ja Hyvät ja huonot uutiset -työryhmä
2014 pääsihteeri Reetta Kettunen ja professori Tapio Markkanen
2013 kirjailija Risto Isomäki ja emeritusprofessori Anto Leikola
2012 viestintäpäällikkö Anu Mustonen ja emeritusprofessori Osmo A. Wiio
2011 tiedottaja Päivi Lehtinen ja toimittaja Pertti Martiskainen