Uutiset

Kenelle sinä antaisit liiton palkinnon vuonna 2018?

14.11.2017 | 1:35
Onko kollegasi kekseliäs, uuttera tai tinkimätön?
Oletko seurannut tiedeviestinnän ammattilaisen tekemisiä innostuneena, ihastuneena ja arvostaen?
Onko nyt vaan yksinkertaisesti konkarin aika?
Vai olisitko valmis palkitsemaan nuoren viestijän tai uuden viestintä-innovaation juuri tässä ajassa?
Suomen tiedetoimittajain liitto jakaa vuosittain Vuoden tiedetoimittaja -palkinnon ja kaksi Tiedeviestintäpalkintoa erityisistä ansioista tiedejournalismissa tai muussa tiedeviestinnässä.

Suomen tiedetoimittajain liiton hallitus pyytää ehdotuksia palkittavista. Palkinnot jaetaan Valon päivän juhlassa helmikuussa 2017.

Palkintoehdotus 2018 -lomakkeen löydät liiton Extranet-sivustolta:
http://www.tiedetoimittajat.fi/extranet/
Voit myös tarvittaessa lähettää ehdotuksesi liiton pääsihteerille sähköpostitse: ulla.jarvi @ tiedetoimittajat.fi
Ehdotuksia voit tehdä itsenäisyyspäivään saakka!

Vuoden tiedetoimittaja -palkinnon ovat tähän mennessä saaneet:

2017 toimittaja Heljä Salonen                                                                                                                                                   2016 toimittaja Vesa Vanhalakka
2015 toimittaja Jani Kaaro
2014 toimittaja Ulla Järvi, Suomen Lääkärilehti
2013 toimittaja Helena Raunio, Tekniikka&Talous
2012 tiedetoimittaja Timo Paukku, Helsingin Sanomat
2011 päätoimittaja Heikki Laurinolli, Aikalainen
2010 tiedottaja, kouluttaja Tuula Vainikainen, Viestintäpalvelu Tuula Vainikainen
2009 tiedekustantaja Kimmo Pietiläinen, Terra Cognita
2008 freelance-toimittaja Helena Telkänranta
2007 viestintäjohtaja, päätoimittaja Teuvo Peltoniemi, A-klinikkasäätiö
2006 erikoistoimittaja Timo Moberg, Turun Sanomat
2005 Tiede-lehden toimitus
2004 päätoimittaja Tapio Onnela, Agricola – Suomen historiaverkko
2004 toimittaja Liisa Vihmanen, YLE
2003 toimittaja Risto Varteva, Tiede-lehti
2002 päätoimittaja Marko Pekkola, Tähdet ja avaruus -lehti
2001 tiedotuspäällikkö, päätoimittaja Jan Rydman, Tieteellisten Seurain Valtuuskunta
1999 freelance-toimittaja Riitta Vauras
1998 professori Paul Fogelberg, Helsingin yliopisto

Tiedeviestintäpalkinnon ovat tähän mennessä saaneet:

2017 dosentti Sari Näre ja luontotoimittaja Kimmo Ohtonen                                                                                                    2016 tiedebloggaaja Anja Nystén ja ”Kaiken maailman dosentit”
2015 toimittaja Sisko Loikkanen ja Hyvät ja huonot uutiset -työryhmä
2014 pääsihteeri Reetta Kettunen ja professori Tapio Markkanen
2013 kirjailija Risto Isomäki ja emeritusprofessori Anto Leikola
2012 viestintäpäällikkö Anu Mustonen ja emeritusprofessori Osmo A. Wiio
2011 tiedottaja Päivi Lehtinen ja toimittaja Pertti Martiskainen

Tiedetoimittaja-lehti on nyt Kultti ry:n jäsen

01.11.2017 | 9:52

Suomen tiedetoimittajain liiton  julkaisema Tiedetoimittaja-verkkolehti on hyväksytty Kultti ry:n jäseneksi.

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry on noin 200 Suomessa ilmestyvän lehden kattojärjestö. Kultti valvoo pienlehtien etuja, tarjoaa lehdille koulutusta ja markkinointiväyliä sekä julkaisee Iso Numero -katukulttuurilehteä.
Kultti on Julkisen sanan neuvoston (JSN) kannatusyhdistyksen jäsen. Osallistuminen itsesäätelyyn sitoo myös Kultin jäsenlehdet noudattamaan hyvää journalistista tapaa, ja JSN voi käsitellä Kultin jäsenlehdistä mahdollisesti tehtäviä kanteluita. Jäsenyys takaa pienillekin lehdille journalistisen aseman ja lisää niiden uskottavuutta.

Tiedetoimittaja-lehteä on julkaistu vuodesta 1993, ja vuoteen 2013 asti se ilmestyi paperisena. Lehteä tuolloin uudistanut pääsihteeri Vesa Niinikangas totesi sosiaalisen median vuorovaikutteisuuden ja juttujen jakamisen helppouden olevan välttämätöntä myös järjestölehdille.
Vuonna 1991 perustettu Kultti on riippumattoman journalismin äänitorvi. Kultin jäseniin kuuluvat useimmat Suomessa ilmestyvät taide- ja kulttuurilehdet sekä valtaosa mielipidelehdistä ja tiedejulkaisuista.
Kultti ylläpitää Kulttikiska-sivustoa, jossa voi helposti tutustua Kultin jäsenlehtiin ja tilata niitä. Lisäksi Kulttikiska-brändin alla toimii lehtien irtonumeromyyntiverkosto ja tapahtumasarja Kuukauden skuuppi.

Tiedetoimittajain apurahat haussa – maailmalle, kirjoittamiseen, opiskeluun…

16.10.2017 | 6:06

Suomen tiedetoimittajain liitto jakaa apurahoja tiedeviestintää edistäviin hankkeisiin kuten opintoihin, konferenssi- ja työmatkoihin, laitehankintoihin ja työskentelyyn.

Apurahan hakukausi

  • Syksy: 16.10–15.11.2017

Apurahoja voidaan jakaa myös 2–4 hengen pienryhmämatkoille. Apurahat ovat henkilökohtaisia, joten kaikki ryhmän jäsenet tekevät omat hakemukset, joissa viitataan yhteiseen matkaan ja mainitaan ryhmän muiden jäsenten nimet.

Lisäksi liitto myöntää ns. media fellows -apurahoja tieteellisten lehtien toimittajille esimerkiksi lehden kehittämiseen tai harjoitteluun/vierailuun koti- tai ulkomaisen tiedelehden toimituksessa. Apurahat ovat verottomia, mutta niistä ilmoitetaan verottajalle.

Miten haetaan?

Apurahaa haetaan liiton extranetissä olevalla Apurahahakemus, Syksy 2017 -lomakkeella. Apurahoja myönnetään pääsääntöisesti liiton jäsenille, mutta mahdollisesti myös liiton ulkopuolisille, liitolle Kopiosto-valvontavaltakirjan myöntäneille hakijoille, jotka tuottavat tekijänoikeuskorvauksiin oikeuttavaa materiaalia ja hankkeen katsotaan erityisellä tavalla edistävän tiedeviestintää. Tiedetoimittajain liiton apurahat ovat pienehköjä 150–4000 euron suuruisia.

Jos olet kadottanut Extranetin tunnuksesi, voit pyytää niiden uudeelleen lähettämistä sähköpostitse toimisto@tiedetoimittajat.fi -osoitteesta. Tunnukset tulee tallettaa myöhempää käyttöä varten. Tunnukset perustuvat sähköpostiosoitteeseesi ja muuttuvat vain, jos sähköpostiosoitteesi muuttuu.
 
Neuvoja, vinkkejä?
 
Löydät vinkkejä ja käytännön neuvoja hakuohjeista, jotka löytyvät Extarnetistä omalta lomakkeeltaan sekä liiton nettisivuilta: http://www.tiedetoimittajat.fi/toiminta/apurahat/. Vältä viimeisten hakupäivien ruuhkaa ja tee hakemus hyvissä ajoin. MUISTATHAN, että hallitus ottaa huomioon liiton  myöntämät aiemmat apurahat kolmelta viime vuodelta

Apurahat rahoitetaan tekijänoikeuskorvauksilla eli tekijänoikeuskorvausten alaisten materiaalien valokopiointi- ja digitaalisen kopioinnin korvauksilla. Tästä syystä apurahan saamisen edellytyksenä on Suomen tiedetoimittajain liitolle annettu Kopiosto-valtakirja. Valtakirjan voi antaa useammalle tekijänoikeusjärjestölle, ja Tiedetoimittajain liiton jäsen antaa sen tiedetoimittaja-ominaisuudessa. Sähköisen valtakirjalomakkeen ja lisätietoja saa Kopioston sivuilta osoitteesta:
http://www.kopiosto.fi/kopiosto/palvelut_oikeudenomistajille/kopiosto_valtakirja/.

Ennen hakemuksen täyttämistä tarkista tietosi

Tarkista jäsentietosi yhdistyksen extranetin Omat tiedot -lomakkeelta (pakollisia: viralliset etunimet, kotiosoite, verotuskunta, kuvaus tehtävästä tiedeviestinnässä). Jos YHTEYSTIEDOISSASI on tullut muutoksia, ilmoita niistä sähköpostitsetoimisto@tiedetoimittajat.fi.

Täytä hakemus huolellisesti

– Anna hankkeelle kuvaava ja lyhyt nimi.
– Kuvaile käyttö- tai työsuunnitelma tiiviisti mutta olennaiset asiat kertoen. Lähetä liitteitä vain pyydettäessä.
– Jos kyse on konferenssista tai muusta tapahtumasta, liitä mukaan linkki tapahtuman sivuille.
– Ilmoita pankkiyhteys IBAN-muodossa.
– Ilmoita muut samaan hankkeeseen vireillä olevat apurahahakemukset.
– Arvioi hankkeen kustannukset hakuhetken todellisten kustannusten mukaan.

Apurahan käytön raportointi

Apurahan käytöstä raportoidaan yhdistyksen extranetin Apurahan raportointi -lomakkeella kolmen kuukauden kuluessa sen käyttämisestä. Raportissa esitetään:
– apurahan summa ja käyttötarkoitus
– arvio apurahan tuottamasta hyödystä ja merkityksestä hankkeen toteuttamiselle
– kopiot hankintojen sekä matka- ja muiden kulujen kuiteista.

 
Syksyn 2017 apurahoista päätetään liiton hallituksen kokouksessa 11. joulukuuta, ja kaikista ratkaisuista ilmoitetaan hakijoille viikon kuluessa. Myönnetyt apurahat maksetaan vuoden loppuun mennessä. 
 
Tiedetoimittajain hallitus kannustaa hakemaan!
 
t. Ulla Järvi
Pääsihteeri
Suomen tiedetoimittajain liitto
puh 040 7378614

Blogi vai tietokirja? -paneeli Turun kirjamessuilla

06.09.2017 | 2:44

Blogi vai tietokirja – vai molemmat?

Turun kirjamessuilla  pe 6.10.17 klo 16-17  Jukola-ohjelmatilassa

Nykyisin on suosittua perustaa uuden tietokirjan teeman ympärille oma blogi. Blogissa voi joukkoistaa kirjan aiheita, etsiä hyviä kirjoittajia tai kirjan julkistamisen jälkeen tarjota areena kirjasta keskustelemiseen. Mutta blogi voi olla myös puhtaasti kirjan markkinointia. Usein taas blogi onkin perustettu ensin, ja jossain kohtaa syntyy tarve ja riittävästi materiaalia tietokirjaksi asti.
Taipuvatko tietokirjailijat bloggareiksi? Kääntyykö seuraajiaan suoraan puhutteleva blogi kovakantiseksi kirjaksi? Onko bloggaava proffa populismin airut?

 

 

Suomen tiedetoimittajan liitto ja Suomen tietokirjailijat tuovat kirjamessuille puheenaiheeksi, miten perinteinen kirja ja moderni somemaailma taipuvat toistensa kumppaneiksi.
Paneelissa keskustelemassa bloggaavat tietokirjailijat: viestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo, arkeologi Ilari Aalto ja tiedetoimittaja Kirsi Heikkinen ja . Juontajana tiedetoimittaja Minna Malja.

 

 

 

Tiedetoimittaja 2/2017 ilmestynyt

02.06.2017 | 12:28

Dosentti Ilkka Pietilä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta puhuu tappavan maskuliinisuuden kaanonista, joka vallitsee mediassa puhuttaessa suomalaisen miehen hyvinvoinnista. Tällä hän tarkoittaa julkista puhetta, joka toistaa tilastoja, joiden mukaan miehet juovat liikaa, syövät epäterveellisesti, liikkuvat vähän, ovat väkivaltaisia ja ylipainoisia. Ainakin, jos heitä verrataan naisiin.
– Tämä ei ole kuitenkaan koko totuus. Viestin jatkuva toistaminen mediassa peittää alleen oleellisia asioita miesten terveydestä, muistuttaa Ilkka Pietilä uusimman Tiedetoimittaja-lehden haastattelussa.

Monissa maissa miesten terveys on kohentunut huomattavasti viime vuosikymmeninä.
– Tämä edistys ei medialle riitä. Millainen tilanteen pitäisi olla, että media kirjoittaisi saavutetuista tuloksista edes vähän positiiviseen sävyyn? Pietilä pohtii.
Viestin vaikeasta perillemenosta hänellä on myös omakohtaista kokemusta.
– Vaikka selvitin tätä edistystä jokin aika sitten eräälle päivälehden toimittajalle, lehteen päätyi sama vanha ajatus miehen nopeasta kuolevaisuudesta, hän kertoi toimittaja Marianne Laiholle.

Tiedetoimittaja-lehden kesänumerossa tartutaan muuhunkin ”toiseuteen” mediassa. Helena Oikarinen-Jabai käsittelee artikkelissaan maahanmuuttajataustaisten ja musliminuorten suhdetta mediaan ja media-aineiston tuottamiseen. Hän tukeutuu kahteen osallistavaan tutkimusprojektiin, joissa hän ollut mukana ja nuorten kanssatutkijoiden kanssa tarkastellut musliminuorten kuulumisen kokemuksia taiteen ja median keinoin.

Uusia uria mediassa avataan myös Koneen säätiön rahoittamassa, Tampereen yliopiston sovittelujournalismihankkeessa, josta kertoo Elina Venesmäen juttu. Venesmäki on toiminut tiedottajana tutkimushankkeessa. Voiko journalismi vastakkainasettelun sijasta purkaa epäluuloja? Jessica Haapkylä puolestaan kertoo, mitä tapahtui ja mitä hän huomasi itsestään ollessaan mukana Tiedetoimittajain liiton järjestämässä ryhmämentoroinnissa.

Tiedeviestinnän ääniin ja ääriin pureudutaan jälleen Mia Röngän ja Vesa-Matti Väärän toteuttamassa videojutussa. Juttusarjan kolmannessa osassa äänen saavat Tiedetoimittajain liiton jäsenkunnasta he, jotka toimittavat suomenkielisiä tiedejulkaisuja. Tieteellisten toimittajien työstä ja haasteista puhuvat niin & näin -lehden päätoimittaja Ville Lähde ja Historiallisen aikakauskirjan päätoimittaja Anu Lahtinen (kuvassa). Heidän sanomansa on painavaa.

Liiton apurahojen saajat kertovat kohtaamisista meillä ja maailmalla, ja tuttuun tapaan Pekka Wahstedt esittelee lyhyesti talven uusia suomalaisia tietokirjoja.