Uutiset

Blogi vai tietokirja? Turun kirjamessujen ohjelma julkistettu

06.09.2017 | 2:44

Kuva: Shutterstock.

 

Blogi vai tietokirja – vai molemmat?

Turun kirjamessuilla  pe 6.10.17 klo 16-17  Jukola-ohjelmatilassa

Nykyisin on suosittua perustaa uuden tietokirjan teeman ympärille oma blogi. Blogissa voi joukkoistaa kirjan aiheita, etsiä hyviä kirjoittajia tai kirjan julkistamisen jälkeen tarjota areena kirjasta keskustelemiseen. Mutta blogi voi olla myös puhtaasti kirjan markkinointia. Usein taas blogi onkin perustettu ensin, ja jossain kohtaa syntyy tarve ja riittävästi materiaalia tietokirjaksi asti.
Taipuvatko tietokirjailijat bloggareiksi? Kääntyykö seuraajiaan suoraan puhutteleva blogi kovakantiseksi kirjaksi? Onko bloggaava proffa populismin airut?

Suomen tiedetoimittajan liitto ja Suomen tietokirjailijat tuovat kirjamessuille puheenaiheeksi, miten perinteinen kirja ja moderni somemaailma taipuvat toistensa kumppaneiksi.
Paneelissa keskustelemassa bloggaavat tietokirjailijat: viestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo, tiedetoimittaja Kirsi Heikkinen ja arkeologi Ilari Aalto. Juontajana tiedetoimittaja Minna Malja.

Seminaari on avoin kaikelle messukansalle – ota siis kaverisikin mukaan!

 

Seminaarin jälkeen kokoonnutaan Tiedetoimittajain liiton jäsentilaisuuteen alakerran Messuravintolan erillistilaan klo 17–18.

Liiton jäsen, ILMOITTAUDU TÄSTÄ LINKISTÄ:

https://www.ilmarix.fi/tietoverkko/isoilmari2.nsf/ilmoittautuminens?openform&s=n&id=4CE80F83575462A4C2258195002457B9

 

Muista myös Tiedetoimittajain liiton yhteistyökumppanin, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan tuottamat Huikee idis! -ohjelmat Tieto B-hallissa

 

Huikee idis! – Hyvät ja huonot tiedeuutiset

Perjantaina 6.10. klo 13–13.40

Noin 4. tuotantokausi! Tieto-lavalla tiedeuutisia ruotimassa Mikko Myllykoski, Tiina Raevaara ja Markku Jokisipilä puheenjohtajanaan Ulla Järvi.

 

Huikee idis! Saippuaa ja sanaa

Lauantaina 7.10. klo 12.50–13.30

Miten viihteen keinoin voidaan valistaa ja vaikuttaa? Professori Esa Väliverronen, Helsingin yliopisto, strategiajohtaja Satu Lipponen, Syöpäjärjestöt ja käsikirjoittaja, toimittaja Jukka Lindström keskustelevat. Haastattelijana pääsihteeri Reetta Kettunen.

Huikee idis! Yhdessä erikseen

Sunnuntaina 8.10 klo 13.00-13.40
Olemmeko samaa puuta – onko yhtenäinen Suomi vain unelma? Professori Mikko Niemelä, sosiaalitieteiden laitos, Turun yliopisto, tutkijatohtori Samira Saramo, John Morton -keskus, Turun yliopisto. Juontajana Reetta Kettunen, pääsihteeri Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta.

 

Tiedetoimittaja 2/2017 ilmestynyt

02.06.2017 | 12:28

Dosentti Ilkka Pietilä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta puhuu tappavan maskuliinisuuden kaanonista, joka vallitsee mediassa puhuttaessa suomalaisen miehen hyvinvoinnista. Tällä hän tarkoittaa julkista puhetta, joka toistaa tilastoja, joiden mukaan miehet juovat liikaa, syövät epäterveellisesti, liikkuvat vähän, ovat väkivaltaisia ja ylipainoisia. Ainakin, jos heitä verrataan naisiin.
– Tämä ei ole kuitenkaan koko totuus. Viestin jatkuva toistaminen mediassa peittää alleen oleellisia asioita miesten terveydestä, muistuttaa Ilkka Pietilä uusimman Tiedetoimittaja-lehden haastattelussa.

Monissa maissa miesten terveys on kohentunut huomattavasti viime vuosikymmeninä.
– Tämä edistys ei medialle riitä. Millainen tilanteen pitäisi olla, että media kirjoittaisi saavutetuista tuloksista edes vähän positiiviseen sävyyn? Pietilä pohtii.
Viestin vaikeasta perillemenosta hänellä on myös omakohtaista kokemusta.
– Vaikka selvitin tätä edistystä jokin aika sitten eräälle päivälehden toimittajalle, lehteen päätyi sama vanha ajatus miehen nopeasta kuolevaisuudesta, hän kertoi toimittaja Marianne Laiholle.

Tiedetoimittaja-lehden kesänumerossa tartutaan muuhunkin ”toiseuteen” mediassa. Helena Oikarinen-Jabai käsittelee artikkelissaan maahanmuuttajataustaisten ja musliminuorten suhdetta mediaan ja media-aineiston tuottamiseen. Hän tukeutuu kahteen osallistavaan tutkimusprojektiin, joissa hän ollut mukana ja nuorten kanssatutkijoiden kanssa tarkastellut musliminuorten kuulumisen kokemuksia taiteen ja median keinoin.

Uusia uria mediassa avataan myös Koneen säätiön rahoittamassa, Tampereen yliopiston sovittelujournalismihankkeessa, josta kertoo Elina Venesmäen juttu. Venesmäki on toiminut tiedottajana tutkimushankkeessa. Voiko journalismi vastakkainasettelun sijasta purkaa epäluuloja? Jessica Haapkylä puolestaan kertoo, mitä tapahtui ja mitä hän huomasi itsestään ollessaan mukana Tiedetoimittajain liiton järjestämässä ryhmämentoroinnissa.

Tiedeviestinnän ääniin ja ääriin pureudutaan jälleen Mia Röngän ja Vesa-Matti Väärän toteuttamassa videojutussa. Juttusarjan kolmannessa osassa äänen saavat Tiedetoimittajain liiton jäsenkunnasta he, jotka toimittavat suomenkielisiä tiedejulkaisuja. Tieteellisten toimittajien työstä ja haasteista puhuvat niin & näin -lehden päätoimittaja Ville Lähde ja Historiallisen aikakauskirjan päätoimittaja Anu Lahtinen (kuvassa). Heidän sanomansa on painavaa.

Liiton apurahojen saajat kertovat kohtaamisista meillä ja maailmalla, ja tuttuun tapaan Pekka Wahstedt esittelee lyhyesti talven uusia suomalaisia tietokirjoja.

 

 

 

Kaupallisuus pusertaa tiedetoimittajia

22.05.2017 | 10:01

Tiedetoimittajilta tilataan kivoja ja koukuttavia juttuja. Median ja mainostajien yhteistoimintamalleja etsitään kiivaasti. Bloggaajat houkuttelevat yleisöä lukemaan tiedejuttuja, mutta heidän joukossaan on myös yritysten ostettuja äänitorvia.

 

Taloustutkimuksen tekemässä kyselyssä nousi esille kaupallisuuden kiristyvä ote sekä journalismista että viestinnästä. Suomen tiedetoimittajain liiton jäsenten parissa tehdyssä kyselyssä vastaajista peräti 37 prosenttia katsoo kaupallisuuden paineiden kasvaneen työssään parin viime vuoden aikana.

 

Ylipäänsä kaikenlainen vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa on media- ja tiedemaailmassa lisääntynyt. Joka neljäs kyselyyn vastanneista koki positiivisen palautteen yleisöltä lisääntyneen, ja peräti 97 prosenttia oli saanut positiivista palautetta. Etenkin nuorimmat vastaajat kokivat tiedeviestinnän yleisen arvonnousun kasvattaneen työnsä arvostusta ja omaa ammattiylpeyttä. Kaksi kolmasosaa vastanneista oli saanut epäasiallista palautetta yleisöltä, mutta vain noin joka kymmenes arvioi sen lisääntyneen parin viime vuoden aikana.

Lähde: Taloustutkimus, jäsenkysely 2017

Tiedotusvälineiden ansaintalogiikan muutos, klikkiotsikoiden kalastelu sekä yliopistoleikkaukset ja kiristynyt kilpailu tutkimusrahoituksesta heijastuvat tiedetoimittajien toimintaympäristöön. ”Klikkausmääriä metsästetään epätoivoisesti. Hyssyttely on lisääntynyt, Vaikeita aiheita ja trolleja pelätään, tehdään siis sovinnaisempaa sisältöä”, kuvasi eräs vastaaja. Freelancerit joutuvat kohtaamaan ”surkeita palkkioita, epämääräistä briifausta ja suoranaista tietämättömyyttä”. Useampi kuin joka viides vastaajista on havainnut ammattieettisten ristiriitojen lisääntyneen parin viime vuoden aikana.

 

Joka neljäs koki saavansa esimieheltä vähemmän tukea nyt kuin kaksi vuotta sitten. Toimituksissa kuormitusta syntyy etenkin juttujen lisääntyneistä julkaisukanavista ja työpaikan epävarmuudesta. Kymmenen prosenttia vastaajista sen sijaan katsoi saavansa entistä paremmin tukea esimieheltään, joka on torjunut erityisesti ulkopuolista painostusta.

 

Taloustutkimus Oy:n helmikuussa 2017 tekemään kyselyyn vastasi 325 liiton jäsentä, joista noin 44 prosenttia oli toimittajia ja noin kolmannes tiedeviestinnän asiantuntijoita. Joka viides vastaajista oli tieteellisen lehden tai julkaisusarjan toimittaja, eli useimmiten tutkija. Taloudelliset vaatimukset eivät ole vieraita tutkijoillekaan, joiden parista nousi erityisesti huoli yhteiskuntaan vaikuttavien tutkimusaiheiden välttelystä, jotta hankalien asioiden käsittely ei vaarantaisi tutkimusrahoitusta.

 

Uutinen on julkaistu ensimmäisen kerran 11.3.2017

Valamo Symposium kutsuu: Hyvän vai pahan jäljillä 25.–26. toukokuuta

18.04.2017 | 6:34

HUOM! Ilmoittautuminen on päättynyt.

Suomen Journalistiliitto ja Suomen tiedetoimittajain liitto järjestävät yhdessä Valamo-symposiumin Hyvän vai pahan jäljillä? 25.–26.5.2017 Valamossa.

Liittojen jäsenille avoimen symposiumin luennoilla keskustellaan julkisen keskustelun kovenevasta sävystä ja median vaikutuksesta puhekulttuuriin, jossa rakennetaan kovin usein kärjekkäitä vastakkainasetteluita. Ryhmätöissä tarkennetaan katse hyvyyden ja pahuuden olemukseen ja ratkaisumalleihin keskusteluilmapiirin sävyn muuttamiseksi.

Repivätkö toimittajat, viestijät ja asiantuntijat enemmän kuin rakentavat? Mikä on median rooli ja vastuu? Miten puhua julkisesti pahasta ja pahuudesta? Mistä löydämme hyvän ja hyvyyden?

Tämän ensimmäisen Valamo-symposiumin järjestäjien, Journalistiliiton ja tiedetoimittajain liiton, yhteistyökumppani on Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan Vastuullinen tiedeviestintä ja tekijyys -hanke.

PUHUJAT:

* Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa puhuu vihapuheesta, oikeudenmukaisuudesta ja uskosta

* Ylen journalististen standardien ja etiikan päällikkö Timo Huovinen puhuu journalismin etiikasta

* Oikeuspsykologiaan erikoistunut Itä-Suomen yliopiston tutkija Hanna Lahtinen puhuu lapsiin kohdistuvista rikoksista ja rikosjournalismista

* Kirjailija, toimittaja, kommentaattori Markus Leikola puhuu vallasta ja pahuudesta

* VTT, tutkija ja tietokirjailija Sari Näre puhuu tieteen vaietuista aiheista, pyhästä ja pahasta

* Yleisradion luontotoimittaja Kimmo Ohtonen puhuu luontokeskustelun vastakkainasetteluista

* Valamon luostarin varajohtaja, pappismunkki Mikael puhuu hyvyydestä ja pahuudesta uskontojen näkökulmasta

 

Aikataulu:

Valamo-symposium alkaa helatorstaina 25.5. lounaan jälkeen klo 13.00 ja jatkuu luentojen ja ryhmätöiden kera iltakuuteen. Ryhmätyöt puretaan vapaamuotoisesti yhteisellä illallisella. Perjantaina 26.5. aloitetaan aamiaisen jälkeen ja jatketaan klo 14:ään asti. Huom! (27.4.) Muutos: luostarin edustajan puheenvuoro pitää pappismunkki Mikael. Lisäksi perjantai-aamuna aamiaisen jälkeen pääsemme opastetulle kierrokselle luostarin alueella.

 

Kustannukset:

Osallistumismaksu: 60 euroa

* Sisältäen seminaariohjelman, majoituksen 1hh/2hh ja ruokailut (2 lounasta, 1 päiväkahvi, 1 symposium-illallinen ja 1 aamupala) Valamossa 25.–26. toukokuuta

Matkakustannuksista ja lippuvarauksista osallistujat vastaavat itse. Pääsihteeri Ulla Järvi ottaa vastaan tarjouksia mahdollisista kimppakyydeistä ja välittää niitä ilmoittautuneille: ulla.jarvi@tiedetoimittajat.fi

Lisätietoa Valamosta ja liikenneyhteyksistä Valamoon: http://www.valamo.fi

sekä aikatauluhaku busseille: http://www.pikavuorot.fi

 

Osallistujat valitaan arpomalla!

HUOM! Kun osallistujien nimilista on varmistunut, toimitan majoitustiedot ja -toiveet yhdellä listalla Valamon opistolle.

 

ILMOITTAUTUMINEN ti 2.5. mennessä!

LINKKI: https://www.ilmarix.fi/tietoverkko/isoilmari2.nsf/ilmoittautuminens?openform&s=n&id=B9407C2FBF152F54C2258106004C0208

 

Majoitus:

Opistohotelli 1 hh(huoneessa oma suihku ja wc, yhteisissä tiloissa pieni keittiö)

HUOM! Voit myös toivoa 2hh, mikäli haluat majoittua toisen osallistujan kanssa.

 

Valamon opiston tarjous: Lisäyöt ja lisähenkilöt (sisältäen majoituksen ja aamupalan)

Lisätietoja: http://www.valamo.fi/majoitus-luostarissa.html

Opistohotelli:

40€/yö/1hh

30€/yö/2hh/hlö

Luostarin hotelli:

65€/1hh

50€/2hh/hlö

Vierasmaja:

40€/1hh

30€/2hh/hlö

 

 

 

 

 

 

 

 

Sanan valta 3 – ”Olen orpona, vaan en orjana”

08.03.2017 | 10:23

Mitä tapahtuu ammatilliselle itsetunnolle ja oman työn arvostukselle jatkuvassa kiireessä ja epävarmuudessa? Miten säilyttää käsitys oman työn tärkeydestä, jos olet ainoa toimittaja, viestijä tai editori työyhteisössäsi? Sanan valta -koulutus 5.4.2017 tuo vinkkejä, miten selättää yksinäisyys ja valaa voimia uudenlaisen yhteisöllisyyden löytämiseen. 

Jo perinteeksi käynyt keväinen Sanan valta -koulutuspäivä valmentaa tänä vuonna media- ja viestintäalan ammattilaisia uudenlaiseen työotteeseen, jossa korostuvat itsensä johtaminen ja some-ajan yhteisöllisyys. Luennot ja työpajat tarjoavat vinkkejä ja välineitä ammatilliseen kehittymiseen ja oman arvon tunnistamiseen. ”Mä oon orpona, vaan en orjana!” lauloi Tapio Rautavaara vapauden ilosta ja surusta Orpopojan valssissa.

Järjestäjät: Suomen tiedetoimittajain liitto, Suomen Journalistiliitto ja Terveystoimittajat ry

Aika ja paikka: Keskiviikkona 5.4.2017 klo 10–17 Helsingissä Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6)

Jaa kokemuksesi toisille – ”Mun työni” -pitsausohjeet:

Pitsaa eli pidä muille kurssilaisille max 30 sekunnin nopea ja kiinnostusta herättävä pikapuhe. Kerro puheessasi, miksi juuri sinä olet hyvä työssäsi! Videoi puheesi kännykällä ja lähetä se wetransferin kautta osoitteeseen helja.salonen@iltalehti.fi. Laita mukaan oma nimesi. IL-TV:n editoiva toimittaja koostaa videot yhteen esitykseksi, joka nähdään seminaarin alussa.

ILMOITTAUDU VIIMEISTÄÄN PERJANTAINA 24.3. klo 15 mennessä: LINKKI

Ohjelma

Yhteinen aamupäivä (sali 101)

10.00–10.30 Tervetuloa! – ”Mun työni” -pitsaukset

10.30–10.40 Työ on muuttunut – Tiedetoimittajain liiton jäsenkyselyn kertomaa

10.40–11.30 Kirjailija, tiedetoimittaja Tiina Raevaara: Kuinka upota luovan työn kurimukseen ja nousta jälleen pinnalle

Miten yksin työskentelevä kirjoittaja voittaa kiireen ja kaaoksen, selättää deadlinet mutta asettaa työpäivälleen rajat, saa jokapäiväisiä onnistumisen kokemuksia vaikka projektin valmistuminen kestää vuosia – ja lopulta kestää senkin, että työn tulos ruoditaan julkisesti sanomalehtien palstoilla ja blogeissa? Tiina Raevaara pohtii, millaisin keinoin vapaa kirjoittaja valjastaa vapautensa ja pitää ohjakset tiukasti otteessaan.

Tiina Raevaara on filosofian tohtori, joka on työskennellyt vapaana kirjoittajana vuodesta 2007 lähtien. Hän kirjoittaa kauno- ja tietokirjallisuutta, kolumneja ja lehtijuttuja sekä pitää tiedeaiheista blogia. Hänet on palkittu Runebergin kirjallisuuspalkinnolla vuonna 2011 ja tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla vuonna 2015.

 

11.30–13.00 Lounastauko

Kruununhaan lounaspaikat valittavissa omatoimisesti

 

Iltapäiväksi jakaudutaan työpajoihin

Työpajat viedään läpi samansisältöisinä ennen kahvia ja kahvin jälkeen. Jokainen osallistuja pääsee iltapäivän aikana kahteen eri työpajaan (aseta ilmoittautuessasi työpajat järjestykseen, mieluisin ensin, sitten toiseksi mieluisin jne.)

Työpaja 1: Vapaa toimittaja Jeanette Björkqvist: Luovuus ja vapaus – raskas, rakas yhtälö

Työpaja 2: Kouluttaja Marja Heinonen: Tästä tulee hyvä! Työkaluja muutokseen

Työpaja 3: Tutkija ja konsultti Petro Poutanen: Henkilöbrändi sosiaalisessa mediassa – kuinka luon asiantuntijabrändin sosiaalista mediaa hyödyntäen?

Työpaja 4: Yliopistonlehtori Emilia Palonen: Asiantuntijoiden voimavarana yhteisöllisyys

 

13.00–14.30 Työpajat, osa I

 

Iltapäiväkahvit klo 14.30–15.00

 

15.00–16.30 Työpajat, osa II

 

16.35 –17.00 Yhteinen päätös päivälle (sali 101)

Tiedetoimittaja, stand up -koomikko Risto K. Järvinen

”On äärimmäisen koukuttavaa, kun vaikkapa 600 ihmistä nauraa itse keksimällesi jutulle. Stand upissa lavalla ei ole hahmoa vaan vain sinä itse. Jos show ei toimi, yleisö ei inhoa ainoastaan juttujasi, vaan myös sinua ihmisenä, sanoo Järvinen.” (Helsingin uutiset, 18.6.2012) 

 

Työpajojen esittelyt ja kouluttajat:

Työpaja 1: Luovuus ja vapaus – raskas, rakas yhtälö

Kouluttaja: Vapaa toimittaja Jeanette Björkqvist

Ilman toimituksen tukea voi olla haasteellista keksiä juttuaiheita, eikä yksin – tai edes osana työyhteisöä  – ole aina helppoa pysyä luovana. Kiireessä voimavarat ovat koetuksella, ja tilanne muuttuu entistä haastavammaksi, kun työn alla on raskas aihe, jonka kanssa on selvittävä itsenäisesti. Työpajassa jaamme kokemuksia ja haemme yhdessä kestäviä ratkaisuja esimerkiksi näihin haasteisiin.

Topelius-palkittu journalisti Jeanette Björkqvist on mm toiminut uutis- ja featuretoimittajana HBL:ssä 1998–2015. Hän on vuosien varrella käynyt usealla konfliktialueella sekä työstänyt omatoimisesti raskaista aiheista laajoja reportaaseja. Vuodesta 2016 hän on toiminut freelancerina ja tehnyt mm. Long Playlle juttuja nigerialaisista ihmiskaupan uhreista ja Suomen turvapaikkapolitiikan inhimillisistä seurauksista.

Työpaja 2: Tästä tulee hyvä! Työkaluja muutokseen

Kouluttaja: VTT, kouluttaja Marja Heinonen

 Media on aina ollut muutoksessa, ja on väistämättä jatkossakin. Muutoksesta voi selvitä ja se voi tuoda mukanaan paljon hyvää.  Marja Heinosen työpajassa saat vinkkejä kipinän säilyttämiseen ja journalismin ja journalistisen osaamisen ytimen vaalimiseen. Luvassa on keskustelua muutoksesta, historiallista perspektiiviä ja harjoituksia muutoksen kohtaamiseen ja sen muuttamiseen voimavaraksi.

Marja Heinonen on kouluttaja, kirjoittaja, ajattelija, valtiotieteen tohtori.  Heinonen on seurannut median muutosta aitiopaikalla yli 20 vuoden ajan. Hän oli Suomen ensimmäisen verkkomedian päätoimittaja, joka on kehittänyt uusia mediamuotoja myös Alma Mediassa ja Yleisradiossa. Heinonen on tehnyt väitöskirjan uusien mediamuotojen tulemisesta Suomeen, kouluttanut median murrosta ja johtanut uusia digitaalisia mediamuotoja tutkinutta Tampereen yliopiston Hypermedialaboratoriota ja kirjoittanut paljon median muutoksesta.

Työpaja 3: Henkilöbrändi sosiaalisessa mediassa – kuinka luon asiantuntijabrändin sosiaalista mediaa hyödyntäen?

Kouluttaja: VTT Petro Poutanen

Työpajan tavoitteena on työstää osallistujalle oma, henkilökohtainen sosiaalisen median strategia. Työpajassa sinua haastetaan pohtimaan, miten voisit omia vahvuuksiasi hyödyntäen ja sinulle luontaisella tyylillä hyödyntää sosiaalista mediaa asiantuntijuuden rakentamisessa. Työpajassa osallistuja saa konkreettisen kuvan siitä, mitä tavoitteellinen toiminta sosiaalisessa mediassa tarkoittaa asiantuntijaprofiilin rakentamisen näkökulmasta.

VTT, Petro Poutanen työskentelee yrittäjänä markkinatutkimusalalla ja on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa vierailevana tutkijana (Visiting Scholar). Aikaisemmin hän on työskennellyt tutkimustehtävissä Helsingin yliopistossa ja Jyväskylän yliopistossa. Poutanen on julkaissut artikkeleita kansaivälisissä journaaleissa organisaatioviestinnästä, sosiaalisesta mediasta ja luovuudesta. Lisäksi hän on kouluttanut ja konsultoinut lukuisia organisaatioita viestimisen ja vaikuttamisen kysymyksissä.

Työpaja 4: Asiantuntijoiden voimavarana yhteisöllisyys

Kouluttaja: Yliopistonlehtori Emilia Palonen:

Työpajassa lähdetään siitä ajatuksesta, että tiede on yhteisöllistä toimintaa, eikä vain sankaritutkijoiden ja -toimittajien areena. Työpajassa pohditaan, 1) miten yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen voisi olla peruspilari myös mediassa ja viestinnässä, ja 2) miten media ja viestintä voivat tukea tiedettä yhteisöllisenä toimintana. Yksi esimerkki tästä on viisivuotias, palkittu tiedeverkkolehti Politiikasta (www.politiikasta.fi), joka syntyi yhden tieteellisen seuran ideasta ja kokosi mukaan useita tiedeseuroja. Se on toiminut tutkijoiden uutta luovana verkostona ja tuonut julkiseen keskusteluun uusia ihmisiä – erityisesti nuorten ja naistutkijoiden ääniä.

Helsingin yliopiston valtio-opin yliopistonlehtori (ma.), dosentti Emilia Palonen oli perustamassa Politikasta-verkkolehteä päätoimittajana vuonna 2012 ja kuuluu nykyään sen toimituskuntaan ja vakituisiin kirjoittajiin. Hänen tutkimuksensa käsittelevät populismia ja lähidemokratiaa. Hän on myös aktiivisesti edistämässä yhteisöllistä tiedettä Tiedekustantajien liitossa ja Tieteellisten seurain valtuuskunnassa Valtiotieteellisen yhdistyksen kautta.

 

”Murheen mennä annan, katson elämää.

Mä taivasalla tanssin orpopojan valssin

Onnestani unta nään.”

(J. Alfred Tanner)

(Kuva: Shutterstock)