Uutiset

Älyn hyvä kaupunki puhutti ja liikutti

07.11.2014 | 12:56
Heurekan elämysjohtaja Mikko Myllykoski esitteli tulevaisuuden kaupunkia Tiedetoimittajain liiton 1. kansallisen kongressin, Älyn hyvä kaupunki, osanottajille. (Kuva: Adolfo Vera)

Heurekan elämysjohtaja Mikko Myllykoski esitteli tulevaisuuden kaupunkia Tiedetoimittajain liiton 1. kansallisen kongressin, Älyn hyvä kaupunki, osanottajille. (Kuva: Adolfo Vera)

Tiedetoimittajain liiton ensimmäinen kansallinen kongressi 24. lokakuuta keräsi Heurekaan noin 80 osallistujaa.  Mukana oli niin liiton jäseniä kuin muitakin tiedeviestinnästä kiinnostuneita.

Aamupäivän puhujat, Michael Bradke, Frances A. Colón ja Massimiano Bucchi ja Pekka Sauri sekä iltapäivän panelistit Minna Ruckenstein, Esa Väliverronen ja Erkki Karvonen saivat liikutettua kongressiväkeä niin henkisesti kuin fyysisesti. Ja sellaista ei joka kongressissa voi havaita!

Tiedetoimittajain liiton yhteistyökumppaneina olivat Heureka, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Helsingin yliopisto ja Suomen Akatemia sekä tukijana Tieteen tiedotus ry.

Vuonna 2015 järjestetään 2. kansallinen kongressin. Sen aihepiiri on vielä avoin, joten liiton johto ottaa mielellään vastaan ehdotuksia ja ideoita niin aiheista kuin innostavista puhujista.

Ohjeita tutkijalle sosiaaliseen mediaan

16.10.2014 | 12:43
Kuva: Shutterstock

Kuva: Shutterstock

Petro Poutanen

Näin osallistut tutkijana/asiantuntijana sosiaalisessa mediassa:

  • Raja-aidat tieteen ja ”muun maailman” välillä puuttuvat verkossa, tiede kuuluu kaikille
  • Tutkija / asiantuntija on brändi – halusi hän tai ei: verkko tarjoaa keinon osallistua, erottua ja tulla löydetyksi
  • Googleta oma nimesi: onko sinulla kotisivuja, blogia tai muuta ”digitaalista käyntikorttia”, mistä sinut ja ajatuksesi voi löytää ja mitä kautta sinut voi tavoittaa?
  • Sosiaalinen verkottuminen voi luoda uusia työkontakteja ja mahdollisuuksia: harkitse osallistumista ammattiprofiilillasi johonkin akateemisen sosiaalisen median palveluun sekä Facebookkiin, LinkedIn:iin ja Twitteriin. Perusta blogi ja jaa sen sisältöjä sosiaalisen median verkostoissasi.
  • Ole luova: voit avata tilin vaikkapa Instagram-kuvapalveluun ja jakaa kuvia tutkimuslaboratoriostasi tai kirjahyllystäsi. Twiittaa persoonallisia viestejä, jaa vaikka minikokoisia arvosteluja viimeksi lukemistasi kirjoista ja artikkeleista.
  • Ole rehellinen ja pura kulisseja: avaa tutkimusprosessia ja sen ongelmia avoimesti, kerro maallikoille mistä tieteellisessä tutkimuksessa on todella kyse.
  • Ole kriittinen: nosta esiin epämääräisiä selvityksiä ja tartu julkisuudessa esitettyihin puolivillaisiin väitteisiin. Anna tutkimuksellinen osaamisesi muiden käyttöön.
  • Jaa tieteelliset artikkelit ja parhaat luentosi/oppimateriaalisi omilla kotisivuillasi ja/tai rinnakkaisjulkaisuarkistoissa, kirjoita niistä tiivistelmiä blogiisi ja jaa nämä postaukset sosiaalisissa verkostoissasi. Ole kuitenkin tarkka artikkelisi julkaisseen journaalin kannasta avoimeen rinnakkaisjulkaisuun: Tarkista wiki.helsinki.fi:stä kotimaisten ja ulkomaisten journaalien kannat.

Lähde: http://blogs.helsinki.fi/tiedeviestinta/

Kirsin some-vinkit

16.10.2014 | 12:18

Kuva: Shutterstock

Pasi Kivioja

1 Mene rohkeasti someen ja tutki sen mahdollisuuksia.

2 Mieti tavoitteesi ja pyri niitä kohti.

3 Tutustu some-välineeseen ja opettele viestimään sen sääntöjen mukaan.

4 Hyödynnä aihetunnisteita eli #hashtageja. Voit luoda niitä itse tai tutkia, onko sopiva jo valmiiksi olemassa.

5 Ole avoin keskustelulle ja vuorovaikutukselle.

Lähde: Ylen toimittaja ja some-kouluttaja Kirsi Matson-Mäkelä

Lue lisää

Mieti, mitä sutkauttelet
Kirsin some-vinkit

Takaisin artikkeliin:
Sosiaalinen media toimittajan työkaluna

Historiaa makuuhuoneen ikkunasta

18.06.2014 | 12:01

Kuva: Juha Pekka Helminen

Juha Pekka Helminen

Kun puhutaan pyramideista, niin ensimmäiseksi tulee mieleen Egypti. Kuitenkin pyramideja on muuallakin. Niitä on runsaasti Amerikan mantereella, erityisesti täällä Meksikossa. Viime vuosina Meksikossa on kaivettu esiin ennen tuntemattomia pyramideja.

Esiin kaivettujen pyramidien perässä ei tarvitse mennä kauaksi. Makuuhuoneemme ikkunasta voi nähdä Cerrito-pyramidin, joka ”löydettiin” mäkinyppylän sisältä vasta yhdeksän vuotta sitten. ”Kotipyramidista” Corregidoran kaupungissa Querétarossa on muodostumassa matkailukohde. Eräät Querétaron kiertoajelut poikkeavat pyramidin juurelle päivittäin.

Kuitenkin laajemmat arkeologiset kaivaukset niin Cerrito-pyramidilla kuin muissakin arkelogisissa kohteissa täällä Meksikossa tahtovat venyä pitkiksi. Syynä on keskuhallinnon ja eri osavaltioiden taloudellisten resurssien niukkuus.

Arkeologiassa Mesoamerikaksi kutsutun Keski-Amerikan ensimmäinen tärkeä kansa olmeekit osasi pyramidien rakentamisen taidon jo 1.000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Corregidoran Cerrito-pyramidin juuret ulottuvat aikaan noin 300 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Kukoistuskautensa se koki tolterekkien aikana 700-luvulta aina 1200-luvulle.

Koko Amerikan suurin pyramidi löytyy myös Meksikosta. Cholulan pienessä kaupungissa, aivan Pueblan tuntumassa, on pyramidi, jonka sivujen pituus on 452 metriä. Pyramidin nykyinen korkeus on 62 metriä. Joskus se oli korkeampi, mutta pyramidin huipulle rakennettiin melkoisen kookas kirkko, Santuario de Nuestra Señora de los Remedios. Meksikon ja koko Amerikan korkein pyramidi on Teotihuacánin Aurinkolle omistettu pyramidi, jolla on korkeutta 65 metriä.

Alkujaan pyramidin huipulla oli intiaanien omille jumalilleen omistama temppeli. Espanjalaiset korvasivat palvontapaikan katolisella kirkolla, jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 1594. Myös Cerriton huipulla on kristillinen pikkupyhättö, joka ei ole enää käytössä.

Cholulan pyramidi kuuluusuurimpiin ihmisen luomiin yhtenäisiin rakennelmiin maailmassa. Pyramidi sai lopulliset mittasuhteensa vaiheittain, sillä aikojen kuluessa, tutkijoiden mukaan noin joka 52. vuosi, vanhan pyramidin päälle rakennettiin uusi. Pyramidin sisuksiin on kaivettu useita kilometrejä käytäviä, joissa kulkemalla voi selvästi nähdä nykyisen pyramidin olevan rakennetun värikkäästi maalattujen varhaisimpien pyramidien päälle. Cholulan pyramidi on rakennettu savitiilistä. Työ on tehty huolellisesti latomalla hyvään järjestykseen mittatarkkoja harkkoja.

Cholula oli aikoinaan intiaanien pyhiinvaelluspaikka, jossa kunnioitettiin ennen muuta Quettzalcoatlia, sulkakäärmettä. Intiaanien temppelit suistuivat espanjalaisvalloituksen myötä kuitenkin kirkkojen alle. Nyt Cholulan ympäristö on ihmeineen meksikolaisen kirkkoarkkitehtuurin keskus. Kulttuuri etenee vaiheittain niin pyhienkin paikkojen suhteen.