Uutiset

Hilkka Olkinuora 60+-tapaamisessa: Yhdessäolo ja yksinäisyys tasapainoon

31.03.2015 | 6:29

Teksti Pirjo Lääperi

– Yksinäisyys tappaa enemmän kuin ylipaino, teologi, toimittaja, kirjailija Hilkka Olkinuora aloitti luentonsa Paha ja hyvä yksinäisyys.

Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan miljoona ihmistä ilmoittaa tuntevansa yksinäisyyttä. Mediassa yksinäisyys nousee otsikkoihin kun jotain kaameaa tapahtuu, kuten ihminen löydetään kotoaan kuolleena vasta kun naapurit valittavat ruumiin hajusta. Yksinäisyyteen liitetään usein myös masennus ja köyhyys.

Yksinäiset voivat päätyä itsemurhaan ja syitä tutkittaessa on noussut esiin kaksi asiaa. Itsemurhan tehneet ovat olleet yhteydessä terveydenhuoltoon, mutta siellä ei ole huomattu avun tarvetta. Toiseksi heillä ei ole ollut ketään läheistä ihmistä, varsinkaan nuorilla miehillä.

Selittävä syy ja samalla seuraus yksinäisyydelle on pelko. Erilaisuutta pelätään, kuten maahanmuuttajia tai eri tavalla käyttäytyviä ihmisiä.

Eurooppalaisessa yksinäisyystutkimuksessa kysyttiin: ”Tunnetko itsesi yksinäiseksi ja onnettomaksi?” Meillä ajatellaan, että Etelä-Euroopassa olisi vähemmän yksinäisyyttä, mutta tutkimustuloksen mukaan yksinäisyyden kokemukset lisääntyivät pohjoisesta etelään mentäessä. Olkinuora arvelee tuloksen johtuvan siitä, että suomalaiset ovat selviäjäkansaa, jonka sisu estää kertomasta yksinäisyydestä ja avun tarpeesta, halutaan tulla toimeen itse.

– Joskus yksinäisyys on ”itse aiheutettua”. Toisaalta ihminen odottaa tukea ja valittaa, kun kukaan ei käy katsomassa. Toisaalta hän torjuu tulijan sanomalla: ”Kyllä minä pärjään”. Katkeruus karkottaa ihmiset ympäriltä. Toimittajien pahe on kyynisyys. Toimittaja tietää kaiken hinnan, mutta ei minkään arvoa, Olkinuora kuvailee.

Hyvä yksinäisyys on itse valittua ja siihen liittyy usein hiljaisuus ja rauha. Hyvää, parantavaa yksinäisyyttä on joskus liian vähän elämässä, esimerkiksi pienten lasten vanhemmilla. Hyvään yksinäisyyteen kuuluvat yksityisyys ja itsemääräämisoikeus.

– Vaikka yksinäisyys tuntuu joskus hyvältä, silti meidän kohtalomme on olla yhteydessä muihin. Synnymme yksilöinä, mutta tulemme ihmisiksi vain toisten ihmisten kanssa, Olkinuora lopettaa.

Olkinuora esiintyi Tiedetoimittajien Huuhkajakahveilla 26.3.2015. Pressiklubilla.

 

Tutkijanainen jää helposti syrjään uutisissa

11.12.2014 | 11:20

Vain joka kolmas tiedotusvälineissä haastateltu tutkija on nainen. Talousuutisissa naisasiantuntijoiden kato on vieläkin suurempi.

Tämä kävi ilmi maanantaina Asiantuntijuus mediassa -seminaarissa, jossa esiteltiin Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen toteuttaman tutkimushankkeen tuloksia. Tutkimustuloksia esittelivät tutkijat Mari K. Niemi ja Ville Pitkänen.

Niemen mukaan tutkimuksessa haastatellut toimittajat eivät löytäneet erityistä syytä naisten vähäiselle näkyvyydelle. Naistutkijoita ei tietoisesti syrjäytetä asiantuntijan roolista. Vapaissa kommenteissa toimittajat kertoivat kokemuksenaan, että naistutkija kieltäytyy miestutkijaa useammin haastattelusta.

”Naiset näyttäisivät miehiä tarkemmin rajaavan oman asiantuntemuksensa, kun taas miestutkijat kommentoivat toimittajille asioita laajemmalla skaalalla”, arvioi Mari K. Niemi.

Tutkijakyselyssä kartoitettiin myös mediakontaktien yleisyyttä. Enemmistö tutkijoista kertoo saavansa toimittajilta yhteydenottoja harvoin, kerran pari vuodessa. Sukupuolten ero näkyy tässäkin. Miesvastaajista 31 prosenttia on haastateltavana usein, jopa viikoittain. Naistutkijoista näin usein mediassa on vain kahdeksan prosenttia.

”Se, että tutkimus löysi näin suuren eron miesten ja naisten välillä, on kyllä yllätys. Arjen kiireissä tätä ei näe, mutta aiomme toimituksessa puuttua näkymättömiin käytäntöihimme”, vakuutti tilaisuudessa Helsingin Sanomain talouden ja politiikan toimituksen esimies Marko Junkkari.

Junkkarin mukaan miesasiantuntijoiden ylivalta on jo havaittu talousuutisoinnissa, ja tämäkin on nostettu toimituksessa pohdintaan.

naistutkijoita

Turkulaistutkijoiden (oikealla) ensimmäiset tutkimustulokset saivat heti mediahuomiota. Jutuissa asiantuntijana esiintyi useimmiten erikoistutkija Mari K. Niemi.

 

Tutkijoiden ja toimittajien yhteistyöstä löytyi paljon toteutumattomia toiveita

Naisten ja miesten epäsuhta uutisten asiantuntijoina on vain yksi havainto Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen tutkimushankkeessa.

”Kyselyissä ja haastatteluissa olemme selvittäneet tutkijoiden ja toimittajien näkemyksiä ja kokemuksia yhteistyöstä, ja siitä tulee vielä paljon tietoa tarkemmin analysoituna”, Mari K. Niemi lupaa.

Tutkimuksen mukaan toimittajat odottavat tutkijoilta paitsi asioiden suhteuttamista ja sovellettavuutta, myös selkeitä kannanottoja ja mielipiteitä. Tutkijoista puolestaan useampi kuin joka kolmas vierasti sitä, että tutkijan pitäisi irrottautua riippumattoman tutkijan roolistaan mielipiteidensä lausujaksi.

Tutkijat ovat myös aika arkoja julkisuuskuvastaan. Joka viides kyselyyn vastanneista tutkijoista pelkäsi mediajulkisuuden vähentävän hänen akateemista painoarvoaan. Myös haastattelujen julkaisujen areenalla oli vaikutusta suhtautumiseen. Peräti 53 prosenttia suhtautui negatiivisesti iltapäivälehtien haastattelupyyntöihin.

”Ennakkokäsityksistä huolimatta tutkijoilla oli silti enimmäkseen myönteisiä kokemuksia mediayhteistyöstä, ja myös niistä iltapäivälehtijutuista”, Mari K. Niemi huomautti.

Tutkimusta varten on käyty läpi laaja media-aineisto (N=1231) Helsingin Sanomista, STT:sta ja Ylestä. Lisäksi on haastateltu useiden eri välineiden toimittajia ja toimituspäälliköitä (N=11) sekä kartoitettu kyselytutkimuksen avulla tutkijoiden kokemuksia ja näkemyksiä.

Tuloksia tullaan julkistamaan sekä tieteellisinä artikkeleina että populaareina juttuina ja tutkijoiden blogeissa. Myös Suomen tiedetoimittajain liitto suunnittelee seminaarin järjestämistä aiheen tiimoilta ensi keväänä.

Tutkimushankkeen on rahoittanut Helsingin Sanomain Säätiö.

Teksti: Ulla Järvi

Lue lisää:

https://blogit.utu.fi/ekeskus/2014/11/10/mita-tutkija-saa-julkisuudessa-sanoa-2/

Älyn hyvä kaupunki puhutti ja liikutti

07.11.2014 | 12:56
Heurekan elämysjohtaja Mikko Myllykoski esitteli tulevaisuuden kaupunkia Tiedetoimittajain liiton 1. kansallisen kongressin, Älyn hyvä kaupunki, osanottajille. (Kuva: Adolfo Vera)

Heurekan elämysjohtaja Mikko Myllykoski esitteli tulevaisuuden kaupunkia Tiedetoimittajain liiton 1. kansallisen kongressin, Älyn hyvä kaupunki, osanottajille. (Kuva: Adolfo Vera)

Tiedetoimittajain liiton ensimmäinen kansallinen kongressi 24. lokakuuta keräsi Heurekaan noin 80 osallistujaa.  Mukana oli niin liiton jäseniä kuin muitakin tiedeviestinnästä kiinnostuneita.

Aamupäivän puhujat, Michael Bradke, Frances A. Colón ja Massimiano Bucchi ja Pekka Sauri sekä iltapäivän panelistit Minna Ruckenstein, Esa Väliverronen ja Erkki Karvonen saivat liikutettua kongressiväkeä niin henkisesti kuin fyysisesti. Ja sellaista ei joka kongressissa voi havaita!

Tiedetoimittajain liiton yhteistyökumppaneina olivat Heureka, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Helsingin yliopisto ja Suomen Akatemia sekä tukijana Tieteen tiedotus ry.

Vuonna 2015 järjestetään 2. kansallinen kongressin. Sen aihepiiri on vielä avoin, joten liiton johto ottaa mielellään vastaan ehdotuksia ja ideoita niin aiheista kuin innostavista puhujista.

Ohjeita tutkijalle sosiaaliseen mediaan

16.10.2014 | 12:43
Kuva: Shutterstock

Kuva: Shutterstock

Petro Poutanen

Näin osallistut tutkijana/asiantuntijana sosiaalisessa mediassa:

  • Raja-aidat tieteen ja ”muun maailman” välillä puuttuvat verkossa, tiede kuuluu kaikille
  • Tutkija / asiantuntija on brändi – halusi hän tai ei: verkko tarjoaa keinon osallistua, erottua ja tulla löydetyksi
  • Googleta oma nimesi: onko sinulla kotisivuja, blogia tai muuta ”digitaalista käyntikorttia”, mistä sinut ja ajatuksesi voi löytää ja mitä kautta sinut voi tavoittaa?
  • Sosiaalinen verkottuminen voi luoda uusia työkontakteja ja mahdollisuuksia: harkitse osallistumista ammattiprofiilillasi johonkin akateemisen sosiaalisen median palveluun sekä Facebookkiin, LinkedIn:iin ja Twitteriin. Perusta blogi ja jaa sen sisältöjä sosiaalisen median verkostoissasi.
  • Ole luova: voit avata tilin vaikkapa Instagram-kuvapalveluun ja jakaa kuvia tutkimuslaboratoriostasi tai kirjahyllystäsi. Twiittaa persoonallisia viestejä, jaa vaikka minikokoisia arvosteluja viimeksi lukemistasi kirjoista ja artikkeleista.
  • Ole rehellinen ja pura kulisseja: avaa tutkimusprosessia ja sen ongelmia avoimesti, kerro maallikoille mistä tieteellisessä tutkimuksessa on todella kyse.
  • Ole kriittinen: nosta esiin epämääräisiä selvityksiä ja tartu julkisuudessa esitettyihin puolivillaisiin väitteisiin. Anna tutkimuksellinen osaamisesi muiden käyttöön.
  • Jaa tieteelliset artikkelit ja parhaat luentosi/oppimateriaalisi omilla kotisivuillasi ja/tai rinnakkaisjulkaisuarkistoissa, kirjoita niistä tiivistelmiä blogiisi ja jaa nämä postaukset sosiaalisissa verkostoissasi. Ole kuitenkin tarkka artikkelisi julkaisseen journaalin kannasta avoimeen rinnakkaisjulkaisuun: Tarkista wiki.helsinki.fi:stä kotimaisten ja ulkomaisten journaalien kannat.

Lähde: http://blogs.helsinki.fi/tiedeviestinta/

Kirsin some-vinkit

16.10.2014 | 12:18

Kuva: Shutterstock

Pasi Kivioja

1 Mene rohkeasti someen ja tutki sen mahdollisuuksia.

2 Mieti tavoitteesi ja pyri niitä kohti.

3 Tutustu some-välineeseen ja opettele viestimään sen sääntöjen mukaan.

4 Hyödynnä aihetunnisteita eli #hashtageja. Voit luoda niitä itse tai tutkia, onko sopiva jo valmiiksi olemassa.

5 Ole avoin keskustelulle ja vuorovaikutukselle.

Lähde: Ylen toimittaja ja some-kouluttaja Kirsi Matson-Mäkelä

Lue lisää

Mieti, mitä sutkauttelet
Kirsin some-vinkit

Takaisin artikkeliin:
Sosiaalinen media toimittajan työkaluna