Uutiset

Jyväskylän tieteellinen tutkimus tutuksi – Ilmoittautuminen alkanut

11.09.2019 | 3:20

Tutkijoiden yö ja Valon kaupunki odottavat sinua 27.9. – Lähde syysretkelle Jyväskylään!

Suomen tiedetoimittajain liiton jäsenet on kutsuttu retkelle Jyväskylään. Jyväskylään ei ole yhteiskuljetusta, vaan pääset kulkemaan oman aikataulusi mukaisesti. Liitto korvaa matkakulut. ILMOITTAUTUMINEN ON ALKANUT!

Tervetuloa syksyiseen Jyväskylään perehtymään yliopiston tutkimuksen huippuihin sekä kokemaan Tutkijoiden yön monipuolinen tapahtumatarjonta. Illalla on mahdollisuus tutustua myös Valon kaupunki -tapahtuman upeisiin valotaideteoksiin.

Tarjolla on kolme tutustumiskohdetta, valitse omasi:

– Monitieteisessä aivotutkimuskeskuksessa keskuksen johtaja Tiina Parviainen kertoo aivotutkimuksen uusimmista trendeistä. Jyväskylän pitkäaikaisia vahvuuksia ovat kehityksen ja oppimisen tutkimus. Kuulette myös juuri käynnistyneestä hankkeesta, jossa tarkastellaan hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä mediatyössä. Lisää aiheesta Tiina Parviaisen blogissa: https://jyunity.fi/ajattelijat/aivot-ulos-lasipurkista/

– Liikunnan vaikutuksia ei saada aikaan yhden pillerin avulla. Liikuntatieteellisen tiedekunnan liikunta- ja terveyslaboratoriossa selvitetään harjoitusvaikutuksia koko kehon, kudosten ja yksittäisten molekyylimekanismien avulla. Tutkijaryhmämme osoittaa magneettistimulaation avulla, miten aivot ja selkäydin ohjaavat lihaksiemme liikkumista, miten kuntoutuspeli Exergames auttaa leikkauspotilaiden kuntoutusta ja kuinka nykyisin kehonkoostumus voidaan määrittää kuvasta. Lisäksi saat kattavan käsityksen liikunnan vaikutuksista molekyylitasolla. Esittelijöinä toimivat tutkimusjohtaja Maarit Lehti, tutkijatohtorit Heikki Peltonen, Eeva Aartolahti, Simon Walker ja Sira Karvinen. https://www.jyu.fi/sport/fi/tutkimus/infrastruktuuri

– Fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratorio tarjoaa kansainvälisesti korkealle arvostetun tutkimusympäristön ydinrakenteen perustutkimukselle ja kiihdytinpohjaisen fysiikan kaupallisille sovelluksille. Kiihdytinten kaupallisesta käytöstä merkittävä osa keskittyy elektroniikan testaukseen yhteistyössä Euroopan avaruusjärjestön kanssa. Yliopistotutkija Janne Pakarinen esittelee laboratorion kiihdyttimet ja tutkimusryhmien mittalaitteet.

https://www.jyu.fi/science/en/physics/research/infrastructures/accelerator-laboratory

 

Ohjelma:

Jyväskylään matkaillaan omatoimisesti, ja liitto korvaa matkakulut julkisten kulkuneuvojen mukaisesti.

  • Lähtö noin klo 7 aamulla Hki/Turku (Tampereelta noin klo 9 aamulla)
  • Jyväskylässä noin klo 10.30
  • Lounas klo 11, ravintola Piato, Agora-rakennus
  • Tutustuminen valinnaisiin kohteisiin klo 12.15 alkaen (ennakkoilmoittautuminen)

o         Aivotutkimuslaboratorio

o         Liikuntatutkimus

o         Kiihdytinlaboratorio

  • Yhteinen kahvitilaisuus klo 14–15, kahvila Belvedere, päärakennus
  • Tutustuminen Tutkijoiden yön tapahtumiin klo 15–
  • Mahdollisuus osallistua Valon Kaupunki -tapahtumaan
  • Päivällinen (liitto tarjoaa)
  • Lähtö noin klo 19

HUOM! Jyväskylässä kohteet ovat kävelymatkan päässä toisistaan. Julkisilla kulkuneuvoilla tulijoita ollaan vastassa Matkakeskuksella klo 10.30. Varaa siis mukavat jalkineet!

ILMOITTAUDU TÄSTÄ LINKISTÄ su 22.9. mennessä!

– Liiton jäsenillä on mhdollisuus yöpyä hotelli Albassa puoleen hintaan. Toimi seuraavasti: Varaa huone puhelimitse ja varaa huoneesi kiintiöstä mainitsemalla varauksen yhteydessä Jyväskylän yliopiston viestintäpalvelut ja Tutkijoiden yö. Hotelli puh. 014 636311
Pois lähtiessä maksat puolet huoneen hinnasta, 48,50 e (loput hotelli laskuttaa yliopistolta).

Valon kaupunki -tapahtumaa vietetään samaan aikaan Tutkijoiden yön kanssa.
(Kuva: Visit Jyväskylä)

Tutkijoiden yö Jyväskylässä https://www.jyu.fi/tutkijoiden-yo

Valon kaupunki –tapahtuma, http://valonkaupunki.jyvaskyla.fi/

Tiedetoimittajain maailmankongressi toi kollegat lähelle

28.06.2019 | 2:59

Tapaamisiin seuraavan kerran Kolumbiassa! Tiedetoimittajain maailmankongressi päättyi iloisiin tunnelmiin. Suomalaisia tiedetoimittajia ja tiedeviestijöitä oli jälleen mukana suurella joukolla Lausannessa, Sveitsissä 1.–5. heinäkuuta.

Kongressin ohjelmasta vastasi kansainvälinen tiedetoimittajayhteisö, World Federation of Science journalists (WFSJ), mutta varsinaiset järjestäjät olivat Sveitsin, Ranskan ja Italian tiedetoimittajajärjestöt.

Kulttuurienvälisyys sekä tieteen, teknologian, journalismin ja tiedeviestinnän vuoropuhelu olivatkin tämän vuoden maailmankongressin (WCSJ2019) ohjelmassa vahvana punaisena lankana. Esimerkiksi lounastauot vietettiin Lausannen yliopistokampuksen laboratorioissa, ja runsas pre- ja post tour -ohjelma vei osallistujat tutkimuskeskuksiin erityisesti Genevenjärven alueella, mutta myös naapurimaihin ja Pietariin asti.

Suomalaisia osallistujia oli mukana peräti 25. Heistä 17 osallistui kongressiin liiton apurahoittamana eli Kopiosto-varoin. He tulivat erilaisista organisaatioista, lehdistä, televisiosta, korkeakouluista ja tiedeorganisaatioista sekä järjestöistä.

Tämän vuoden kongressin kuulumisia, kokemuksia ja tunnelmia löytyy muun muassa liiton Facebook-sivuilta sekä syyskuussa ilmestyvästä Tiedetoimittaja-lehdestä.

 

Ulla Järvi

 

Kahden vuoden kuluttua maailmankongressin kotikaupunki on Medellín Kolumbiassa. Sikäläiset nuoret toimittajat juhlivat Lausannessa onnellisina, vaikka iso työ on edessä.

 

 

Vaalit, tutkijat ja vuorovaikutuksen sietämätön keveys

27.05.2019 | 11:00

Teksti: Terhi Tarkiainen

Kuvat: Jari Loisa

 

Kevään viimeisessä Tiedeklubissa kysyttiin, mitä tarvitaan toimivaan tiedonvaihtoon tutkijoiden ja päättäjien välillä? Ainakin tiedeviestinnän taitoja ja väyliä, aikaa vuorovaikutukselle, molemminpuolista kunnioitusta ja rohkeutta puhua vaikeistakin aiheista.

Toukokuun tiedeklubilla Finlandia-talon Café Verandassa puhuttiin tieteestä ja politiikasta. Keskustelijoina olivat pitkän linjan poliitikko ja europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari, politiikan tutkija ja yliopistonlehtori Emilia Palonen Helsingin yliopistosta ja akatemiasihteeri Jaakko Kuosmanen Suomalaisen Tiedeakatemian tiedeneuvonantohankkeesta. Tilaisuuden moderoi Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri Reetta Kettunen.

Miltä näytti vaalikevät 2019? Liisa Jaakonsaari aloitti keskustelun toteamalla, että vaalien alla keskustelua on vääristänyt valheellisen tiedon levittäminen, johon etenkin populistit syyllistyvät. Jaakonsaari pitikin tutkijoiden tekemää faktantarkistusta suuressa arvossa. Populismin valtavirtaistumista ja vaalivaikuttamista EU-maissa parhaillaan tutkiva Emilia Palonen toi esiin myös tutkijoiden mahdollisuuden käyttää valtaa siinä, mitä asioita keskusteluun nousee. Jaakko Kuosmanen piti tärkeänä sellaisten foorumien ja taitojen kasvattamista, jotka tukevat luotettavan tiedon jakamista. Kansalaisten on pystyttävä tunnistamaan, millä äänellä tutkija milloinkin puhuu.

Kuosmanen esitteli Suomen Tiedeakatemioiden vuoden alussa aloittamaa tiedeneuvonantohanketta, jonka tavoitteena on rakentaa Suomeen tiedeneuvonannon järjestelmä tieteellisen tiedon välittämiseksi päätösten tekijöille ja valmistelijoille. Hanke etenee kokeilujen kautta: kartoitetaan kentän nykyiset toimijat ja kerätään hyviä käytäntöjä, joita kehittää eteenpäin.

Jaakonsaari nosti esiin ongelman tunnistaa, milloin tieteentekijästä tulee tieteen ”advokaatti”. Kuosmasenkin mielestä on tärkeää löytää mallit, joilla voidaan erottaa tutkittua tietoa viestivä tieteentekijä jotain asiaa ajavasta lobbarista. Palonen haastoi käsityksen, onko edes mahdollista puhua tutkitusta tiedosta yksikössä vai onko tiede aina väistämättä moniäänistä ja debattia useiden näkökantojen välillä. Tieteen yhtenäisen kannan esittäminen päätöksentekijöille ei välttämättä ole mahdollista. Palonen korosti myös tieteenteon resurssien kiristymisen asettamia reunaehtoja: kiireen keskellä tutkija ei aina ehdi vastata toimittajien kysymyksiin ja jakaa tutkittua tietoa. Yliopistolla ei myöskään arvosteta ”jalkautuvaa tutkijaa”, joka jaksaa käydä yhteiskunnallista keskustelua. Jaakonsaari peräsi molemminpuolista kunnioitusta tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välillä.

Tieteelliselle tiedolle luonteenomainen hitaus haittaa sen hyödyntämistä nopeatahtisessa politiikassa. Tiedeneuvonantohankkeessa on huomioitu, että tiedon tuottaminen ja välittäminen ovat kaksi eri asiaa ja ne vaativat myös omat tekijänsä. Jaakonsaari kehui sekä Eduskunnan että Euroopan parlamentin tietopalvelun tarjoamaa apua. Palonen kuitenkin katsoi, että tutkijan on voitava tuottaa myös muuta kuin päätöksenteon vaatimaa tietoa. Tutkijan meritoitumisen ongelmat on havaittu myös Tieteellisten seurain valtuuskunnassa (TSV), jossa on perustettu työryhmä pohtimaan tutkijan vastuullista arviointia [LINKKI: https://tsv.fi/fi/uutiset/ty%C3%B6ryhm%C3%A4-ohjeistamaan-tutkijan-vastuullista-arviointia]. Palonen muistutti, että iso osa tutkitusta tiedosta on maksumuurien takana tieteellisissä lehdissä, joissa julkaistut tutkimustulokset eivät ole laajojen yleisöjen saavutettavissa. Avoimen tieteen [LINKKI: https://avointiede.fi/] työ on vielä kesken, jotta tutkittu tieto saataisiin avattua kaikille.

Lopuksi keskustelu kääntyi vihapuheeseen: asiantuntijana ja tutkijana oleminen julkisuudessa on käynyt vaikeammaksi esim. somehäirinnän myötä. Jaakonsaari katsoi, että poliitikot ovat jo kouliintuneet vihapuheeseen, mutta tutkijalle häirinnän kohteeksi joutuminen voi tulla yllätyksenä. Palonen viittasi ”pseudolähentymiseen” silloin, kun ihminen kokee olevansa lähellä julkisuuden henkilöä ja voivansa viestiä tälle suoremmin kuin vieraalle. Kuosmasenkin mukaan keskustelukulttuuri on koventunut ja tutkijoilta vaaditaan koko ajan enemmän osallistumista. Jaakonsaari näki tuomittavana erityisesti tutkijan tai poliitikon perheeseen kohdistuvat uhat.

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta on selvittänyt vuosina 2015, 2017 ja viimeksi keväällä 2019 tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden saamaa häiritsevän palautteen määrää [LINKKI: https://tjnk.fi/fi/saatu-palaute-kyselyt]. Tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden tueksi myös avattiin 23.5. uusi verkkosivusto, häiritseväpalaute.fi [LINKKI: https://xn--hiritsevpalaute-0kbh.fi/], joka tarjoaa käytännön työkaluja häiritsevän palautteen kohteeksi joutuneille. Sivuston ovat toteuttaneet Osuuskunta Mediakollektiivi ja TJS Opintokeskus yhteistyössä Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan Vastuullinen tiede -hankkeen kanssa. Sivuston on rahoittanut Työsuojelurahasto.

Tiedeklubin kevään 2019 ohjelmasta vastasivat Tieteellisten seurain valtuuskunta, Suomen tiedetoimittajain liitto ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta. Yhteistyössä oli mukana myös Helsingin yliopiston alumniyhdistys. Kevään viimeiselle klubille oli saapunut ennätysyleisö, noin 60 tieteestä ja politiikasta kiinnostunutta. Tiedeklubit jäävät kesätauolle ja jatkuvat syksyllä.

Kaikkin kolmen Tiedeklubin podcast-tallenteet löytyvät täältä: https://soundcloud.com/user-204410129/tiedeklubi-2352019-vaalit-tutkijat-ja-vuorovaikutuksen-sie

Kevään kolme tiedeklubia osoittivat, että keskustelulle tieteestä ja tiedeviestinnästä riittää pääkaupungissa kuulijoita.

 

Rohkeus nähdä toisin – etiikkaseminaari Seilin saarella

03.05.2019 | 2:46

(Kuva: Mostphotos)

Rohkeus nähdä toisin – vaikuttavaa viestintää ja journalismia Seilin saarella 6.–7.6. Ilmoittautuminen on nyt avautunut.

Mikä ruokkii viestijöiden ja journalistien rohkeutta, millaisin eväin uskallamme nähdä toisin? Millaisen jäljen jätämme yhteiskuntaan? Millaista on vaikuttava viestintä, miten sitä tuotetaan eettisesti kestävällä tavalla? Miltä näyttää viestintäalan tulevaisuus?

 

Tervetuloa mukaan seminaariin, jossa on tarjolla tekemisen perusteisiin ja ammatti-identiteettiin liittyvää pohdintaa, intensiivisiä työpajoja ja paljon keskustelua!

Jatkamme kahden vuoden takaisen Valamon etiiikka-seminaarin teemoja. Seminaaripaikka on tänä vuonna historiallisesti kiinnostava Seilin saari.

Seminaari käynnistyy 6.6. klo 10 maksuttomassa, kaikille jäsenille avoimessa tilaisuudessa Turussa Forum Marinum -keskuksessa. Siellä kuulemme tiiviitä alustuksia seminaarin teemoista.

Klo 12 kävelemme n. 1 km:n Aurajoki-rannassa sijaitsevalle venelaiturille, nautimme lounaan merellä ja saavumme noin puolentoista tunnin jälkeen Seiliin, jossa alkavat varsinaiset työpajat. Illemmalla on luvassa tutustumista saaren historiaan ja yhteinen illallinen. Aikaa on myös omatoimiseen ulkoiluun ja saareen tutustumiseen. Perjantaina 7.6. aamusaunan ja aamiaisen jälkeen puramme ryhmätyöt ja nautimme lounaan. Palaamme Turkuun noin klo 15:ksi.

Kouluttajina ovat mm. Mustreadin päätoimittaja Anne Moilanen, käsikirjoittaja-näyttelijä-freetoimittaja Jari Hanska ja tutkijatohtori, kunnallispoliitikko Jouni Tilli. Osallistujat arvotaan työpajoihin. Seminaarin metodit poikkeavat perinteisistä seminaari-istunnoista, sillä jokainen kouluttaja saa vapaat kädet rohkeuden ja eettisten näkökulmien nostattajana. Jokaisen osallistujan panos on tärkeä!

Järjestämme seminaarin yhteistyössä Suomen Journalistiliiton, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan ja Vastuullinen tiede -hankkeen kanssa. Mukaan mahtuu n. 20 Tiedetoimittajain liiton jäsentä. Tarvittaessa osanottajat arvotaan.

Vieraat majoitetaan lähtökohtaisesti kahden hengen huoneisiin, ja ruokavaliot huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Seilin ravintolatoiminta on pienimuotoista ja perustuu kala- ja kasvispainotteisesti paikallisiin raaka-aineisiin.

Veloitamme osallistujilta 90 euron omavastuuosuuden, joka sisältää täysihoidon, ohjelman ja venekuljetukset Turun ja Seilin välillä. Liitto lähettää maksuohjeet paikkojen vahvistuksen jälkeen.

Perinteisen liiton tavan mukaan korvaamme tarvittaessa pitkämatkalaisten matkakuluja julkisen liikenteen taksojen mukaisesti. Ole yhteydessä liiton toimistoon, mikäli tarvitset apua matkakuluissa.

HUOM! Ilmoittautuminen SUNNUNTAIHIN 19.5. mennessä! (Virhe aiemmassa ilmoituksessa)

ILMOITTAUTUMISLOMAKE: avaa linkki

 

 

Tiedeklubi ja Emma Vitikainen kuunneltavissa podcastina

25.04.2019 | 10:32

Yltiösosiaalisten mangustien yhteisössä poikasia hoivataan koko lauman voimin. Silti se ei ole tasa–arvoista, vaan valikoivaa hoivaa: pulskimpien emojen suurina syntyneet poikaset saavat eniten huomiota ja pärjäävät elämän kilpajuoksussa parhaiten. Mangustit siis syntyvät ”kultalusikka suussa”.

Kevään toisella tiedeklubilla (25.4.2019) Finlandia-talon Café Verandassa Helsingin yliopiston evoluutiobiologian dosentti Emma Vitikainen kertoi kenttätutkimustensa havainnoista. Tiedetoimittaja Ulla Järven johdattelemana keskusteltiin paitsi mangusteista, myös ihmisistä. Ohjaavatko biologia, syntyperä ja geenit myös meitä, vai olemmeko ensi sijaisesti oman onnemme seppiä?

Voit kuunnella nyt tilaisuuden podcastina.

Emma Vitikaisen mukaan ihminenkin on evoluutiobiologian tuote – myös siinä mielessä, että ympäristö muuttaa meitä, samoin kuin mekin muutamme ympäristöämme. Osa kohtalostamme määräytyy jo kohdussa, osa jo äitimme biologian ja hänen varhaisen elinympäristönsä muokkaamana. Äidin odotusaikaisen ravinnon niukkuus tai muu fyysinen tai psyykkinen stressi tietyssä raskauden vaiheessa altistavat syntyvän lapsen esimerkiksi diabetekselle ja sydän– ja verisuonitaudeille. Vitikainen kuitenkin muistutti, että hyvä varhainen hoiva ja myöhempi tasapainoinen elämä voivat vaimentaa riskitekijöiden vaikutuksia.

Näin tapahtuu mangusteillakin. Kun Vitikaisen tutkimusryhmä antoi pienimmille, huono–osaisuutta poteville emoille raskauden aikana lisäravintoa (paistettua kananmunaa), syntyvät poikasetkin selviytyivät paremmin. Paremmalla ruoalla ravitut emot jaksoivat huolehtia kaikista poikasista paremmin. Yhteinen hyvä on siten varaa jakaa kaikkien kesken tasaisemmin, jolloin tasa–arvoisemmat elämänolot tuottavat koko yhteisölle parempia selviytymiskeinoja.

Tiedeklubit kuuluvat Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) Tiedettä kaupungissa -tapahtumiin. Klubien ohjelma syntyy yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa. Kevään 2019 tiedeklubien ohjelmasta vastaavat TSV:n ohella Suomen Tiedetoimittajain Liitto ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta. Yhteistyössä on mukana myös Helsingin yliopiston alumniyhdistys.