Uutiset

Populism, hate speech and media – together forever?

18.05.2016 | 6:35

The 3.rd National congress of Science communication 7.10.2016

3kongr.kuva community

Populism, radicalization in society and hate speech have been top issues in the international field of media studies and among many researchers of social sciences. We have seen Brexit in Britain, Trump-Phenomena in USA and the rise of populistic parties in all over Europe. What´s behind this movement? Is there something new, or have we faced these things earlier in our history? What is the role of Media – active or more passive? Also journalists and researchers are nowadays the victims of hate speech and harasshment. What can we say about our future? Do we have some modern tools for create new kind of journalism and communication?

The 3rd National congress of Science communication

on 7th of October in Helsinki University at 12.00–16.30 in Small hall  (Pieni juhlasali, Fabianinkatu 33, 4. krs)

Reception after congress at 16.30–17.30

Organizer: The Association of Finnish science editors and journalists.

Co-partners: The Ministry of Culture and Education, University of Helsinki, Prime Minister´s Office, Science center Heureka and The Committee of Public Information.

The seminar is a part of the Finnish presidency in the Nordic council of ministers.

 

The congress will have two parts: Part I will focus to the international level (in English) and Part II will discuss more about Finnish populism and solutions (in Finnish).

Part I:

What is happening here? Could somebody explain, please?

Are there any solutions among journalism and public understanding?

Welcome

Mikko Myllykoski, president of Finnish Association of science editors and journalists

 

12.00–12.30

Professor Barbie Zelizer

Barbie Zelizer is the Raymond Williams Professor of Communication, and the Director of the Scholars Program in Culture and Communication at the Annenberg School for Communication. A former journalist, Professor Barbie Zelizer is co-editor and founder of the journal Journalism: Theory, Practice, and Criticism (Sage), and also has served on the editorial boards of numerous book series and journals. Her most recent single-authored book is the award-winning About to Die: How News Images Move the Public (Oxford 2010). Book coming next year, What Journalism Could Be, will offer new meaning to journalism´s engagement with events like the global refugee crisis, rise of the Islamic State, ascent of digital media and 21st century combat.

 

12.30–13.00

Professor Toril Aalberg


Toril Aalberg is the Head of Research
Department of Sociology and Political Science
Norwegian University of Science and Technology. Toril Aalberg´s work includes comparative studies of public opinion on income inequalities and distributive justice as well as studies on political communication. Aalberg´s research Interests include comparative politics, election campaigns, how media affects public opinion, the relationship between media and politics and the role of stereotypes. Other  research interests include media sociology, political psychology and experimental methods. Her latest books are How Media Inform Democracy (2012) and Populist Political Communication in Europe (2016).  She has had a number of visiting appointments including longer periods at the University of California, Berkeley, Stanford University, Trinity College Dublin, and the Centre for Advanced Studies in Oslo.

 

13.00–14.00

Panel discussion among speakers, panelists and audience:

Moderator: Reetta Kettunen, Vice president of Finnish Association of Science editors and journalists

Panelists: Professor Anu Koivunen, Department of Media Studies, Stockholm university, Head of research funding Kalle Korhonen, Kone Foundation and Barbie Zelizer and Toril Aalberg.

COFFEE BREAK at 14.00 – 14.30

 

Part II

Populismi, vihapuhe ja media – käymme yhdessä ain?

(In Finnish)

Populismi, yhteiskunnallinen radikalisoituminen ja vihapuhe ovat puhuttaneet toimittajia, viestijöitä ja tiedeyhteisöä. Brexit, Donald Trumpin presidenttiehdokkuus, internetin trollit ja valesivustot ovat ilmiöitä, joiden sisällä ja liepeillä kukoistavat epäluulot, pelot ja suoranainen vihapuhe. Millainen kehityskulku on nykytilanteen taustalla? Mikä on median rooli – aktiivinen osallistuja vai passiivinen uutisoija? Informaatiovaikuttamisesta on alettu puhua entistä enemmän. Miten tutkia vapaasti näitä ilmiöitä, jos häirinnän ja vihapuheen kohteeksi joutuvat myös tieteentekijät. On aika keskustella, mikä on viestijöiden ja toimittajien asema yhteiskunnallisen muutoksen keskellä. Onko sovittelun mahdollisuuksia yhä löydettävissä?

14.30–15.00

Yliopistotutkija Laura Ahva, Tampereen yliopisto, Comet-instituutti

Tampereen yliopiston Comet-instituutin Sovittelujournalismi-tutkimushankkeen vetäjä  Laura Ahva on perehtynyt erityisesti median yleisön kokemuksiin. Hänen väitöskirjansa käsitteli kansalaisjournalismia sanomalehdissä. Hän on muun muassa tutkinut, miten kansalaistoiminta ja ammattimainen journalismi sekoittuvat osallistuvassa journalismissa. Koneen säätiön rahoittama Sovittelujournalismi-hankkeessa kokeillaan yhdessä toimittajien kanssa, miten sovitteluvuuden voisi ottaa journalismin tekemistä määrittäväksi ohjenuoraksi.

15.00–16.30

UUSI SUUNTA! Voiko julkisen puheen sävyä ja suuntaa muuttaa?

Paneelikeskustelu yleisön kanssa

Panelistit: kansanedustaja Pekka Haavisto, Puolustusministeriön viestintäjohtaja Max Arhippainen, Valtioneuvoston kanslian politiikka-analyysiyksikön päällikkö Taina Kulmala, Viestinnän eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Elisa Juholin ja Laura Ahva.

Paneelikeskustelua johtaa Suomen Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja Leena Suurpää.

Twitter käyttöön, vlogi haltuun, infografiikkaa kehiin – Some osaksi arkea

16.03.2016 | 4:01

Sanan valta 2 on nyt Tarina 2.0  

 

Kuva: Shutterstock

Kuva: Shutterstock

Sanan valta 2 -koulutuksessa paneudutaan 19. huhtikuuta koko päivä tarinnankerrontaan digitaalisessa ympäristössä. Paikka on tuttu Tieteiden talo Helsingin Kruununhaassa, mutta tarinan ympäristö on sosiaalinen media.

 Pitääkö tarina vallassaan, jos sitä seurataan hipaisten tabletin ruutua tai kännykän näyttöä? Katoaako kertomuksesi, jos se onkin infografiikkaa? Mikä on juoni, jos muotona on suhruinen kännykkävideo? Sanan valta 2 -kurssilla paneudutaan digitaalisen tarinankerronnan keinoihin, muotoihin ja tekniikoihin. Kouluttajina on Suomen huippuosaajia, jotka räätälöivät koulutuksen juuri meille. Viime vuonna Sanan valta keräsi kiitosta monipuolisuudesta – ja taas on valittavana useita erilaisia workshoppeja.

 

Paikka ja aika: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki. Tiistaina 19.4.2016 klo 10–16.30

Järjestäjät: Suomen Tiedetoimittajain liitto, Suomen Journalistiliitto ja Terveystoimittajat ry.

 

OHJELMA

10-11.45 Yhteinen aamupäivä

 

Kysyjän vapaus ja valta

Toimittaja Anna-Liisa Haavikko

 

Kysyjä päättää, mistä puhutaan. Haastateltava ratkaisee, mitä ja miten asioista kertoo. ”Haastattelu on peli, jossa rakennetaan yhteistä kertomusta”, sanoo haastattelun retorisista keinoista ja pelisäännöistä puhuva Anna-Liisa Haavikko. Hänellä on kokemusta erilaisiin välineisiin tehtävistä haastatteluista. Hän myös tietää, miten arkistoaineistot muuttuvat kirjaksi tai millainen jännite kantaa suoran radiokeskustelun. Haavikkoa voi kuulla muun muassa Julkinen sana –radio-ohjelmassa.

 

Digajan tarinankertojat ja heidän yleisönsä

Viestinnäntutkija, dosentti Janne Matikainen, Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos

Janne Matikainen on sosiaalipsykologiasta väitellyt valtiotieteiden tohtori, joka tutkii verkon sosiaalisia ilmiöitä ja verkossa toimivia ihmisiä. Hänen mukaansa sosiaalisessa mediassa on markkinahumun, vihamielisyyden ja someraivon rinnalla myös paljon hyvää, auttamista ja välittämistä. @matikainenjanne

Artikkelilinkki: Janne Matikainen & Mikko Villi: Aktiivinen yleisö? Tutkimus yleisön asenteista sisällön tuottamista ja jakelua sekä verkossa osallistumista kohtaan.

 

11.45–13 Lounastauko

13–14.30 Workshop I

14.30–15 Yhteiset iltapäiväkahvit

15.00–16.30 Workshop II

 

Workshopit ja kouluttajat

 

1) Videokuvaajan kalusto älypuhelimessa

Työpajassa käydään läpi tärkeimmät työvälineet ja tekniikat, joiden avulla älypuhelimesta saadaan kaikki irti videokuvauksessa.

Kouluttaja: Ville Pohjonen, Kuulu Oy

Kuulun videotuotannon johtaja Ville Pohjonen on tehnyt puolen vuosikymmenen ajan mainos- ja yritysvideoita ympäri maailmaa mm. Nokialle, Fennovoimalle, VR:lle ja S-Ryhmälle. @KuuluFi

 

2) Enemmän kuin tuhat sanaa – tarinallistamisen keinot digijournalismissa

Narratiivinen journalismi multimedian keinoin.

Kouluttaja Katju Aro, AD, Mondo

Katju Aro on graafinen suunnittelija ja visuaalinen journalisti, joka etsii ratkaisua siihen, miten aikakauslehden visuaalisuus ja tarinallisuus siirtyvät digitaaliseen journalismiin. Hän on käsitellyt näitä kysymyksiä tutkimuksessaan narratiivisista multimediajutuista. Aro on kokenut lehdentekijä, joka on aiemmin työskennellyt muun muassa Avotakassa ja Suunnittelutoimisto BOTH:ssa.

 

3) Kättä pitempää some-noviiseille

Some-viestinnän työkalupakki – näin pääsee alkuun. Miksi ja miten someen; miten maailma on muuttunut ja mitä se 
merkitsee viestijöille. Persoonallinen ja aktiivinen keskustelija on kiinnostava, mutta mitä aktiivisuudella ja persoonallisella otteella voi somessa saavuttaa.

Kouluttaja: Martti Lindholm, Ellun Kanat

Martti Lindholm työskentelee Ellun Kanojen toimistossa erikoisaloinaan digikehitys, sosiaalisen median strategiat ja yhteisöjen rakentaminen. Hän on erikoistunut mm. tietoverkoissa käytävään reaaliaikaiseen vuorovaikutukseen, brändin rakentamiseen ja sisältökonseptehin. @theMartti

 

4) Tarinallinen teksti digiympäristössä

(HUOM! Tämä työpaja on poikkeuksellisesti kaksiosainen eli samat osallistujat I:ssa ja II:ssa. Max. 15 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä)

Työpajassa pohditaan, mitä tarinalle tapahtuu, kun se viedään bittiympäristöön. Mitä mahdollisuuksia avautuu, missä voidaan mennä pieleen? Miten toimitusprosessi muuttuu, ja mitä se tarkoittaa kirjoittavan toimittajan kannalta?

Kouluttaja: Maria Lassila-Merisalo

Maria Lassila-Merisalo on journalistisen kirjoittamisen dosentti ja työskentelee projektipäällikkönä Hämeen ammattikorkeakoulussa. Hänellä on pitkä kokemus journalismin tutkimisesta, kouluttamisesta ja harjoittamisesta

 

 

 

 

ESOF-hakua jatkettu!

15.03.2016 | 5:27

Hyvä, jäsen, OLETHAN HUOMANNUT, että tulevan kesän Euro Science Open Forum -tapahtuman apurahojen hakuaika on NYT?

Extranetissä on uudelleen avoimina kolme lomaketta tulevan kesän tiedeviestinnän kongresseihin!

Löydät apurahalomakkeet LOMAKKEET-välilehdeltä, kun olet kirjautunut Extranetiin tunnuksillasi (sähköpostiosoite + salasanasi)

(Palvelu ruuhkautuu ajoittain tai palvelimella voi olla muu hetkellinen ongelma; joten yritä uudelleen, sulje nettiselaimesi ja käynnistä tietokone uudelleen. Nämä toimet auttavat lähes aina.)

TÄYTÄ HAKEMUS HUOLELLISESTI

Älä siis vain kopioi ohjelmaa tai kongressivujen tekstiä, vaan pohdi, miksi kongressi olisi juuri sinulle hyödyllinen. Kerro, miten voit hyödyntää kongressiä tehtävissäsi tiedeviestinnän parissa.

ÄLÄ LIITÄ mukaan cv:tä tai juttunäytteitä tai muuta lisämateriaalia. Hallitus tekee päätökset napakoiden ja hyvin perusteltujen hakemusten perusteella. Lähivuosina liiton myöntämät apurahat otetaan päätöstä tehdessä huomioon, mutta ne eivät ole este matka-apurahan saamiselle.

Apurahat rahoitetaan kopiointikorvauksilla. Tästä syystä apurahan saamisen edellytyksenä on liitolle annettu Kopiosto-valtakirja, jonka voi ladata osoitteesta:
Kerran annettu valtakirja riittää; sitä ei tarvitse uusia.

RAPORTOINTI
Apurahan käytöstä raportoidaan liiton hallitukselle kolmen kuukauden kuluessa sen käyttämisestä.

Liitto korvaa kohtuulliset matkakulut kotimaassa, mutta apurahan saajien on sovittava niistä pääsihteerin kanssa erikseen.
PÄÄTÖS
apurahoista tehdään hallituksen kokouksessa 22.3.2016 ja hakijoille ilmoitetaan viikon sisällä.
Verkostoidu, viisastu, villiinny ja viesti!
Apurahaterveisin
Ulla Järvi
Pääsihteeri
Tiedetoimittajain liitto
puh 040 7378614

 

1) Suomen tiedetoimittajain liiton apurahahakemus ESOF2016-tapahtumaan Manchesterissa 23.–27.7.2016

Apurahojen määrä: noin kymmenen (n. 10)
Apurahan suuruus: 650 euroa
JATKETTU Hakuaika: 4.3.–17.3.2016
Valintakriteeri: perusteltu hakemusESOF2016 Manchesterissa 23.–27.7.2016
EuroScience Open Forum järjestetään Manchesterissa Isossa-Britanniassa. Tiedetoimittajain liitto on perinteisesti järjestänyt ESOF-tapahtumiin yhteisen matkan. Hallituksen aiemman linjauksen mukaisesti ESOF-tapahtumaan ei tänä vuonna järjestetä ryhmämatkaa, vaan matkalle myönnetään kiinteitä stipendejä. Manchesterissa pidetään myös vuoden 2016 EUSJA-seminaari.

LINKKI: http://www.esof.eu

 

2) Suomen tiedetoimittajain liiton apurahahakemus ECSITE:n konferenssiin Grazissa 9.–11.6.2016Apurahojen määrä: noin kolme
Apurahan suuruus: 1300 euroa
JATKETTU Hakuaika: 4.3.–17.3.2016
Valintakriteeri: perusteltu hakemusEuroopan tiedekeskusten liiton ECSITE:n vuosikonferenssi järjestetään Itävallassa Grazissa 9.–11. kesäkuuta 2016. Konferenssin teemana on ”Colours of Co-operation” ja se on tarkoitettu tiedekasvatuksen ja tiedeviestinnän asiantuntijoille (science engagement). Konferenssiin ei ole aiemmin järjestetty apurahahakua.LINKKI:
http://www.ecsite.eu/sites/default/files/2016_ecsite_ac_fa.pdf

3) Suomen tiedetoimittajain liiton apurahahakemus EASE2016-kongressiin Strasbourgissa 10.–12.6.2016 Apurahojen määrä: noin neljä
Apurahan suuruus: 800 euroa
JATKETTU Hakuaika: 4.3.–17.3.2016
Valintakriteeri: perusteltu hakemusEuropean Association of Science Editors 13th General Assembly and Conference järjestetään Strasbourgissa Ranskassa 10.–12. kesäkuuta 2016. Teemana on tällä kertaa ”Scientific integrity: editors in the first line”.LINKKI: http://www.ease.org.uk/ease-events/13th-ease-conference-strasbourg-france
HUOM! EASE on myöntänyt Suomen Tiedetoimittajain liiton jäsenille (12:lle) erikoisalennuksen osallistumismaksusta. MIKÄLI olet menossa kongressiin esim. työnantajan kustannuksella, etkä ole henkilökohtaisesti EASE:n jäsen, ota yhteyttä EASE:n sihteeristöön (secretary@ease.org.uk) ja Tiedetoimittajain liiton pääsihteeri Ulla Järveen. EASE:n Dalibora Behmeniltä saat tunnuksen ilmoittautumiskaavakkeeseen ja pääset EASE:n jäsenhinnalla kongressiin. Alennus koskee luonnollisesti myös Tiedetoimittajain liiton stipendiaatteja.

Aamulehden Vesa Vanhalakka on Vuoden tiedetoimittaja

04.02.2016 | 3:36
Anja Nystén ja Vesa Vanhalakka (Kuva: Vesa-Matti Väärä)

Anja Nystén ja Vesa Vanhalakka (Kuva: Vesa-Matti Väärä)

Tiedetoimittajat palkitsi myös bloggaaja Anja Nysténin ja kaiken maailman dosentit.

Vuoden tiedetoimittajana palkittu Vesa Vanhalakka on tehnyt pitkän uran Aamulehdessä, ensin ulkomaantoimittajana ja vuodesta 2002 lähtien tiedetoimittajana. Hän kiittää työnantajaansa mahdollisuudesta syventyä tiedeaiheisiin.

”Tiedän, että pystyn löytämään aiheita ja näkökulmia, joita ei muuten löytyisi. Osaan kertoa, mitä jokin tiedeuutinen oikeasti tarkoittaa ja asettaa sen oikeisiin mittasuhteisiin”, hän pohtii.

Vanhalakka ei kuitenkaan tee juttuja siksi, että on tiedetoimittaja, vaan hän kirjoittaa ihmisille ja lukijoille. Hän miettii aina aihetta valitessaan, saako siitä lukijoita kiinnostavan jutun.

”Jotkut sanovat, että toimittajan tulisi itsepintaisesti tehdä juttuja aiheista, jotka ovat todella tärkeitä. Mutta vaikka aihe olisi kuinka tärkeä, sillä ei ole mitään merkitystä, jos kukaan ei lue juttua”, hän korostaa.

Tiedetoimittajain liitto toteaa palkintoperusteluissaan Vanhalakan olevan hyvä osoitus siitä, että osaava tiedetoimittaja tekee syvällisen jutun lisäksi tarvittaessa myös etusivun pääuutisen tai verkkojutun, joka kerää parhaimmillaan jopa kymmeniä tuhansia klikkauksia.

 

Kemikaalikimara selittää arkea ja torjuu hysteriaa

Vuoden tiedeviestintäpalkinnolla noteerattu Anja Nystén on kemiantekniikan diplomi-insinööri, tietokirjailija ja bloggari, joka on ottanut tehtäväkseen yleistajuistaa vaikeaselkoista mutta jokaista ihmistä koskettavaa aihetta: arkielämän kemiaa.

Nystén kirjoittaa Kemikaalikimara-blogia ja on ahkera keskustelija sosiaalisen median eri kanavissa. Vuonna 2015 hänen bloginsa listattiin (Cision) Suomen suosituimmaksi terveysblogiksi ja Kuluttajaliitto palkitsi hänet Vuoden Kuluttajateko-palkinnolla.

”Kemikaaleista meillä tiedotetaan vielä kovin viranomaislähtöisesti, jopa vaikeaselkoisesti. Kuluttajien ei ole helppo löytää vastauksia omiin arjessa kohtaamiinsa kysymyksiin”, Anja Nystén sanoo.

Verkossa kemikaaleista liikkuu paljon väärää tietoa, huhuja ja suoranaista pelottelua – aina hysteriaan asti. Tiedetoimittajain liitto kiittää Nysténiä siitä, että hän varoittaa kuluttajia silloin kun se on perusteltua.

Kemikaalikimara-otsikon alla Nystén on kirjoittanut kaksi tietokirjaa kemiallisista aineista, joita kaikki ihmiset kohtaava. Hänestä onkin tullut kysytty kemikaali-asiantuntija myös toimittajien keskuudessa. Anja Nystén vie tutkittua tietoa sinne, missä väärä tieto liikkuu.

 

”Kaiken maailman dosentit” ansaitsevat arvostusta

”Kaiken maailman dosentit” palkinnut Tiedetoimittajain liitto haluaa muistuttaa tieteenteon ja tutkimuksen vapaudesta, jonka pitäisi olla itsestäänselvyys sananvapauden mallimaassa Suomessa.

Tutkitun tiedon arvostus on aina ollut Suomessa korkea. Tiedebarometrien mukaan tiedeyhteisö ja tieteellinen tutkimus nauttivat kansalaisten arvostusta ja yliopistoihin luotetaan. Esimerkiksi lääketieteen kykyyn parantaa vakavia sairauksia suhtaudutaan Suomessa poikkeuksellisen luottavaisesti.

Niinpä vuonna 2015 valtiovallan johdon taholta julkisuudessa esitetyt kommentit professorien kesälomista ja ”kaiken maailman dosenteista” ovat heittämässä varjoa tiedettä kohtaan tunnetulle yleiselle arvostukselle.

Toimittajille ”päivystävä dosentti” on yhteistyökumppani, jolta saa tutkitun tiedon lisäksi myös tukea tiedon merkittävyyden suhteuttamiseen sekä uusia näkökulmia ja jopa henkilökohtaisia mielipiteitä.

”Juuri nyt, kun Suomessa eletään taloudellisesti ja vihapuheen varjossa myös henkisesti raskaita aikoja, sivistyksen ja valistuksen soisi valaisevan julkista keskustelua”, perustelee Tiedetoimittajain liitto dosenttien palkitsemista.

Tiedeviestintä-palkinnon otti vastaan Suomen dosenttiliiton puheenjohtaja Tom Frisk Tiedetoimittajain liiton Valon päivän juhlassa 3. helmikuuta Päivälehden museossa Helsingissä.

 

20160203 Helsinki. Aamulehden Vesa Vanhalakka on Vuoden tiedetoimittaja. Tiedeviestintäpalkinnon sai bloggaaja Anja Nystén. Tiedetoimittajain liitto palkitsi myös "kaiken maailman dosentit" . Kuva: Vesa-Matti Väärä.

 Aamulehden Vesa Vanhalakka (2. oik.) on Vuoden tiedetoimittaja. Tiedeviestintäpalkinnon sai bloggaaja Anja Nystén (oik.). Tiedetoimittajain liitto palkitsi myös ”kaiken maailman dosentit” . (Kuva: Vesa-Matti Väärä)

Suuret ikäluokat muuttavat käsityksiä vanhuudesta

24.01.2016 | 4:36

Timo Niitemaa

Sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat synnyttivät aikanaan nuorisokulttuurin ja jotain siitä on tarttunut mukaan heidän eläköityessään, arveli Vanhustyön keskusliiton tutkija Marja Saarenheimo Tieteiden talolla 21.1. pidetyssä Tiedetoimittajain liiton tilaisuudessa.

Saarenheimo totesi, että käsitykset ikäpolvista ovat olleet muutoinkin muutoksessa. Kronologinen ikä ei entiseen tapaan määritä yhteistä kokemusmaailmaa. Nuoruus on pidentynyt ja niin sanottu keski-ikä kaventunut. Eläköitymistä ei seuraa niinkään vanhuus, vaan erityinen ”kolmas ikä”. Suuret ikäluokat elävät nyt juuri tätä vaihetta.

Kolmas ikä ei Saarenheimon mukaan ole oikeastaan ikäkausi vaan paremminkin elämäntyyli. Ollaan jo poissa työelämästä, mutta edelleen suhteellisen terveitä ja aktiivisia niin kansalaisina kuin kulttuurin ja palvelusten kuluttajina. Vanhenemisen mallia ei haeta enää omien vanhempien sukupolvelta. EdeSaarenheimos oma ikäpolvi ei ole välttämättä ensisijainen samastumisen kohde, vaan eri-ikäiset voivat identifioitua esimerkiksi yhteisen harrastuksen kautta.

Aktiivisen vanhuuden takana on paitsi tietty kulttuurin muutos ennen kaikkea lääketieteen huima kehitys. Eläkkeellä oloaika on pidentynyt, sitä voi kestää neljäkin vuosikymmentä. Tutkijat ovat laajalti yhtä mieltä siitä, että eliniän lisäys on tullut ennen kaikkea terveisiin vuosiin.

Suurten ikäluokkien vahva asema saattaa aiheuttaa myös sukupolvien välille jännitteitä, joita erilaiset elämänkokemukset vahvistavat.  Kasvavat taloudelliset ongelmat hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisessä lisäävät myös haasteita. Saarenheimo kannustaakin sukupolvia käymään enemmän dialogia keskenään. Se on molemmille hyödyllistä. Hän käytti tietokonevertausta: nuoren kovalevylle on kertynyt vähemmän dataa, mutta prosessori on sitäkin nopeampi. Ikääntyvällä asia on päinvastoin. Yhdessä he muodostavat kelpo kompuutterin.

Saarenheimon alustus herätti erittäin vilkkaan ja monipuolisen keskustelun. Tilaisuus kuului liiton seniorien iltapäiväkahvisarjaan. Läsnäolijoiden enemmistö tunnisti itsensä juuri Saarenheimon esittelemän aktiivisen kolmannen iän edustajiksi. Esko Rahikainen tiivistikin huuhkajien aktiivisen elämänasenteen lopuksi hieman rehvakkaaseen tunnukseen: ”Dreijaa oma tuhkauurnasi!”