Uutiset

Apurahat AAAS2017-tapahtumaan

14.11.2016 | 6:10
HAKEMUSLOMAKE on liiton Extranetissä, jonne pääset henkilökohtaisilla tunnuksillasi

Suomen tiedetoimittajain liiton hallitus jakaa jäsenilleen apurahoja AAAS:n vuotuiseen tiedetapahtumaan, joka ensi vuonna järjestetään Bostonissa Yhdysvalloissa 16.–20.2.2017.

AAAS 2017 -tapahtuman teemana on ”Serving Society Through Science Policy. Ensi vuonna siis keskustellaan, miten tieteellä voidaan vaikuttaa politiikkaan ja millaista tiedepolitiikkaa parhaillaan harjoitetaan. AAAS2017:n sivut: http://meetings.aaas.org

Apurahojen määrä: 3–5
Apurahan suuruus: 1500 euroa
Hakuaika: 14.11–30.11.2016. HUOM! JATKETTU to 8.12. asti
Valintakriteeri: perusteltu hakemus

Hakemus laaditaan liiton esktranetissa Apurahat AAAS2017-tapahtumaan -lomakkeelle.

Apurahat rahoitetaan kopiointikorvauksilla. Tästä syystä apurahan saamisen edellytyksenä on liitolle annettu Kopiosto-valtakirja, jonka voi ladata osoitteesta:
http://www.kopiosto.fi/kopiosto/palvelut_oikeudenomistajille/kopiosto_valtakirja/

Apurahat ovat verottomia, mutta niistä ilmoitetaan verottajalle. Ilmoituksen pakollisia tietoja ovat sukunimi, viralliset etunimet, henkilötunnus ja kotiosoite sekä pankkitilin tiedot.

TÄYTÄ HAKEMUS HUOLELLISESTI! Älä vain kopioi ohjelmaa, vaan pohdi ja kerro hallitukselle, miten tapahtuma hyödyttää juuri sinua ja edistää toimintaasi tiedeviestinnän parissa. HUOM! Mikäli olet ollut hallituksen apurahalla AAAS:ssa viime vuosina (esim. 2014-2016), mahdollisuutesi apurahaan eivät ole yhtä hyvät kuin sellaisella jäsenellä, joka ei ole apurahaa liitolta saanut.

Hallitus valitsee apurahan saajat viimeistään kokouksessaan 13.12. Apurahan saajille ilmoitetaan välittömästi hallituksen päätöksen jälkeen.

RAPORTOINTI

Apurahan käytöstä raportoidaan liiton hallitukselle kolmen kuukauden kuluessa sen käyttämisestä. Raportissa esitetään:
– apurahan summa ja käyttötarkoitus
– arvio apurahan tuottamasta hyödystä ja merkityksestä hankkeen toteuttamiselle
– kopiot hankintojen sekä matka- ja muiden kulujen kuiteista

Raportti tehdään ekstranetissa Apurahan raportointi -lomakkeelle. Kuittien kopiot ja muut liitteet lähetetään sähköpostilla osoitteeseen: toimisto@tiedetoimittajat.fi.
Aihekenttään otsikoksi: Apuraharaportti.

YHDISTYKSEN APURAHAT HAETTAVINA 15.11.2016 SAAKKA

16.10.2016 | 1:26

 

Suomen tiedetoimittajain liiton syksyn apuraha-haku alkoi sunnuntaina 16.10. Hakijan tueksi ja kannustukseksi hallitus on laatinut päivitetyt ohjeet ja vinkit hyvän hakemuksen tekemiseksi. 

 

Suomen tiedetoimittajain liitto ry myöntää apurahoja tiedeviestintään liittyvään työskentelyyn, koulutukseen, kokoukseen tai muuhun tapahtumaan osallistumiseen, työmatkaan tai laitehankintaan.

Apurahoja voidaan jakaa myös 2–4 hengen pienryhmämatkoille. Koska apurahat ovat henkilökohtaisia, kaikki ryhmän jäsenet tekevät omat hakemukset, joissa viitataan yhteiseen matkaan ja mainitaan ryhmän muiden jäsenten nimet.

Kiinnitä hakemuksessa huomiota hankkeen kuvaukseen, älä lavertele, mutta älä oleta hallituksen automaattisesti tietävän sinun tai hankkeesi tärkeyttä. 

Kerro, miten hankkeesi edistää nimenomaan tiedeviestintää. Matka-apurahoihin voi sisällyttää matkan ja majoituksen kulut tai esimerkiksi kongressin osallistumismaksun, mutta ei ruoka- eikä päivärahoja. 

Apurahat rahoitetaan kopiointikorvauksilla, joiden edellytyksenä on Suomen tiedetoimittajain liitolle yhden kerran annettu Kopiosto-valtakirja. Valtakirjan ja lisätietoja saa Kopioston sivuilta osoitteesta: http://www.kopiosto.fi/kopiosto/palvelut_oikeudenomistajille/kopiosto_valtakirja/

Koska päätös?

Hallitus päättää apurahoista joulukuun puolessa välissä olevassa kokouksessa ja hakijoille ilmoitetaan päätöksestä henkilökohtaisesti.

Miten haen?

Apurahaa haetaan liiton ekstranetissä olevalla APURAHAHAKEMUS / SYKSY 2016 -lomakeella osoitteessa:

https://extranet.tiedetoimittajat.fi

Henkilökohtaiset Esktranetin tunnuksesi saat tarvittaessa osoitteesta toimisto@tiedetoimittajat.fi. Tallenna tunnukset myöhempää käyttöä varten.

Opas apurahojen hakijoille löytyy myös Extranetin lomakkeet-välilehdeltä, otsikolla: ”Opas apurahan hakijalle”.

Nyt etsitään vuoden 2017 tiedetoimittajaa!

11.10.2016 | 4:15

Kenelle Vuoden tiedetoimittaja-palkinto ja Tiedeviestintäpalkinnot vuonna 2017?

Suomen tiedetoimittajain liitto jakaa vuosittain Vuoden tiedetoimittaja -palkinnon ja kaksi Tiedeviestintäpalkintoa erityisistä ansioista tiedejournalismissa tai muussa tiedeviestinnässä.

Suomen tiedetoimittajain liiton hallitus pyytää ehdotuksia palkittavista. Palkinnot jaetaan Valon päivän juhlassa helmikuussa 2017.

Ehdotukset tehdään Palkintoehdotukset lomakkeelle viimeistään 28.11.2016

Vuoden tiedetoimittaja -palkinnon ovat tähän mennessä saaneet:

2016 toimittaja Vesa Vanhalakka
2015 toimittaja Jani Kaaro
2014 toimittaja Ulla Järvi, Suomen Lääkärilehti
2013 toimittaja Helena Raunio, Tekniikka&Talous
2012 tiedetoimittaja Timo Paukku, Helsingin Sanomat
2011 päätoimittaja Heikki Laurinolli, Aikalainen
2010 tiedottaja, kouluttaja Tuula Vainikainen, Viestintäpalvelu Tuula Vainikainen
2009 tiedekustantaja Kimmo Pietiläinen, Terra Cognita
2008 freelance-toimittaja Helena Telkänranta
2007 viestintäjohtaja, päätoimittaja Teuvo Peltoniemi, A-klinikkasäätiö
2006 erikoistoimittaja Timo Moberg, Turun Sanomat
2005 Tiede-lehden toimitus
2004 päätoimittaja Tapio Onnela, Agricola – Suomen historiaverkko
2004 toimittaja Liisa Vihmanen, YLE
2003 toimittaja Risto Varteva, Tiede-lehti
2002 päätoimittaja Marko Pekkola, Tähdet ja avaruus -lehti
2001 tiedotuspäällikkö, päätoimittaja Jan Rydman, Tieteellisten Seurain Valtuuskunta
1999 freelance-toimittaja Riitta Vauras
1998 professori Paul Fogelberg, Helsingin yliopisto

Tiedeviestintäpalkinnon ovat tähän mennessä saaneet:

2016 tiedebloggaaja Anja Nystén ja ”Kaiken maailman dosentit”
2015 toimittaja Sisko Loikkanen ja Hyvät ja huonot uutiset -työryhmä
2014 pääsihteeri Reetta Kettunen ja professori Tapio Markkanen
2013 kirjailija Risto Isomäki ja emeritusprofessori Anto Leikola
2012 viestintäpäällikkö Anu Mustonen ja emeritusprofessori Osmo A. Wiio
2011 tiedottaja Päivi Lehtinen ja toimittaja Pertti Martiskainen


 Heidät palkittiin vuonna 2016

20160203 Helsinki. Aamulehden Vesa Vanhalakka on Vuoden tiedetoimittaja. Tiedeviestintäpalkinnon sai bloggaaja Anja Nystén. Tiedetoimittajain liitto palkitsi myös "kaiken maailman dosentit" . Kuva: Vesa-Matti Väärä.

20160203 Helsinki. Aamulehden Vesa Vanhalakka on Vuoden tiedetoimittaja. Tiedeviestintäpalkinnon sai bloggaaja Anja Nystén. Tiedetoimittajain liitto palkitsi myös ”kaiken maailman dosentit” . Kuva: Vesa-Matti Väärä.

Suomen tiedetoimittajain liitto myöntää vuosittain Vuoden tiedetoimittaja -palkinnon ja kaksi Tiedeviestintäpalkintoa merkittävästä toiminnasta tiedejournalismissa ja -viestinnässä. Vuoden Tiedetoimittaja -palkintoa on jaettu vuodesta 1998 ja Tiedetoimittajapalkintoja vuodesta 2010 lähtien.

Populism, hate speech and media – together forever?

18.05.2016 | 6:35

The 3.rd National congress of Science communication 7.10.2016

3kongr.kuva community

Populism, radicalization in society and hate speech have been top issues in the international field of media studies and among many researchers of social sciences. We have seen Brexit in Britain, Trump-Phenomena in USA and the rise of populistic parties in all over Europe. What´s behind this movement? Is there something new, or have we faced these things earlier in our history? What is the role of Media – active or more passive? Also journalists and researchers are nowadays the victims of hate speech and harasshment. What can we say about our future? Do we have some modern tools for create new kind of journalism and communication?

The 3rd National congress of Science communication

on 7th of October in Helsinki University at 12.00–16.30 in Small hall  (Pieni juhlasali, Fabianinkatu 33, 4. krs)

Reception after congress at 16.30–17.30

Organizer: The Association of Finnish science editors and journalists.

Co-partners: The Ministry of Culture and Education, University of Helsinki, Prime Minister´s Office, Science center Heureka and The Committee of Public Information.

The seminar is a part of the Finnish presidency in the Nordic council of ministers.

 

The congress will have two parts: Part I will focus to the international level (in English) and Part II will discuss more about Finnish populism and solutions (in Finnish).

Part I:

What is happening here? Could somebody explain, please?

Are there any solutions among journalism and public understanding?

Welcome

Mikko Myllykoski, president of Finnish Association of science editors and journalists

 

12.00–12.30

Professor Barbie Zelizer

Barbie Zelizer is the Raymond Williams Professor of Communication, and the Director of the Scholars Program in Culture and Communication at the Annenberg School for Communication. A former journalist, Professor Barbie Zelizer is co-editor and founder of the journal Journalism: Theory, Practice, and Criticism (Sage), and also has served on the editorial boards of numerous book series and journals. Her most recent single-authored book is the award-winning About to Die: How News Images Move the Public (Oxford 2010). Book coming next year, What Journalism Could Be, will offer new meaning to journalism´s engagement with events like the global refugee crisis, rise of the Islamic State, ascent of digital media and 21st century combat.

 

12.30–13.00

Professor Toril Aalberg


Toril Aalberg is the Head of Research
Department of Sociology and Political Science
Norwegian University of Science and Technology. Toril Aalberg´s work includes comparative studies of public opinion on income inequalities and distributive justice as well as studies on political communication. Aalberg´s research Interests include comparative politics, election campaigns, how media affects public opinion, the relationship between media and politics and the role of stereotypes. Other  research interests include media sociology, political psychology and experimental methods. Her latest books are How Media Inform Democracy (2012) and Populist Political Communication in Europe (2016).  She has had a number of visiting appointments including longer periods at the University of California, Berkeley, Stanford University, Trinity College Dublin, and the Centre for Advanced Studies in Oslo.

 

13.00–14.00

Panel discussion among speakers, panelists and audience:

Moderator: Reetta Kettunen, Vice president of Finnish Association of Science editors and journalists

Panelists: Professor Anu Koivunen, Department of Media Studies, Stockholm university, Head of research funding Kalle Korhonen, Kone Foundation and Barbie Zelizer and Toril Aalberg.

COFFEE BREAK at 14.00 – 14.30

 

Part II

Populismi, vihapuhe ja media – käymme yhdessä ain?

(In Finnish)

Populismi, yhteiskunnallinen radikalisoituminen ja vihapuhe ovat puhuttaneet toimittajia, viestijöitä ja tiedeyhteisöä. Brexit, Donald Trumpin presidenttiehdokkuus, internetin trollit ja valesivustot ovat ilmiöitä, joiden sisällä ja liepeillä kukoistavat epäluulot, pelot ja suoranainen vihapuhe. Millainen kehityskulku on nykytilanteen taustalla? Mikä on median rooli – aktiivinen osallistuja vai passiivinen uutisoija? Informaatiovaikuttamisesta on alettu puhua entistä enemmän. Miten tutkia vapaasti näitä ilmiöitä, jos häirinnän ja vihapuheen kohteeksi joutuvat myös tieteentekijät. On aika keskustella, mikä on viestijöiden ja toimittajien asema yhteiskunnallisen muutoksen keskellä. Onko sovittelun mahdollisuuksia yhä löydettävissä?

14.30–15.00

Yliopistotutkija Laura Ahva, Tampereen yliopisto, Comet-instituutti

Tampereen yliopiston Comet-instituutin Sovittelujournalismi-tutkimushankkeen vetäjä  Laura Ahva on perehtynyt erityisesti median yleisön kokemuksiin. Hänen väitöskirjansa käsitteli kansalaisjournalismia sanomalehdissä. Hän on muun muassa tutkinut, miten kansalaistoiminta ja ammattimainen journalismi sekoittuvat osallistuvassa journalismissa. Koneen säätiön rahoittama Sovittelujournalismi-hankkeessa kokeillaan yhdessä toimittajien kanssa, miten sovitteluvuuden voisi ottaa journalismin tekemistä määrittäväksi ohjenuoraksi.

15.00–16.30

UUSI SUUNTA! Voiko julkisen puheen sävyä ja suuntaa muuttaa?

Paneelikeskustelu yleisön kanssa

Panelistit: kansanedustaja Pekka Haavisto, Puolustusministeriön viestintäjohtaja Max Arhippainen, Valtioneuvoston kanslian politiikka-analyysiyksikön päällikkö Taina Kulmala, Viestinnän eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Elisa Juholin ja Laura Ahva.

Paneelikeskustelua johtaa Suomen Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja Leena Suurpää.

Twitter käyttöön, vlogi haltuun, infografiikkaa kehiin – Some osaksi arkea

16.03.2016 | 4:01

Sanan valta 2 on nyt Tarina 2.0  

 

Kuva: Shutterstock

Kuva: Shutterstock

Sanan valta 2 -koulutuksessa paneudutaan 19. huhtikuuta koko päivä tarinnankerrontaan digitaalisessa ympäristössä. Paikka on tuttu Tieteiden talo Helsingin Kruununhaassa, mutta tarinan ympäristö on sosiaalinen media.

 Pitääkö tarina vallassaan, jos sitä seurataan hipaisten tabletin ruutua tai kännykän näyttöä? Katoaako kertomuksesi, jos se onkin infografiikkaa? Mikä on juoni, jos muotona on suhruinen kännykkävideo? Sanan valta 2 -kurssilla paneudutaan digitaalisen tarinankerronnan keinoihin, muotoihin ja tekniikoihin. Kouluttajina on Suomen huippuosaajia, jotka räätälöivät koulutuksen juuri meille. Viime vuonna Sanan valta keräsi kiitosta monipuolisuudesta – ja taas on valittavana useita erilaisia workshoppeja.

 

Paikka ja aika: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki. Tiistaina 19.4.2016 klo 10–16.30

Järjestäjät: Suomen Tiedetoimittajain liitto, Suomen Journalistiliitto ja Terveystoimittajat ry.

 

OHJELMA

10-11.45 Yhteinen aamupäivä

 

Kysyjän vapaus ja valta

Toimittaja Anna-Liisa Haavikko

 

Kysyjä päättää, mistä puhutaan. Haastateltava ratkaisee, mitä ja miten asioista kertoo. ”Haastattelu on peli, jossa rakennetaan yhteistä kertomusta”, sanoo haastattelun retorisista keinoista ja pelisäännöistä puhuva Anna-Liisa Haavikko. Hänellä on kokemusta erilaisiin välineisiin tehtävistä haastatteluista. Hän myös tietää, miten arkistoaineistot muuttuvat kirjaksi tai millainen jännite kantaa suoran radiokeskustelun. Haavikkoa voi kuulla muun muassa Julkinen sana –radio-ohjelmassa.

 

Digajan tarinankertojat ja heidän yleisönsä

Viestinnäntutkija, dosentti Janne Matikainen, Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos

Janne Matikainen on sosiaalipsykologiasta väitellyt valtiotieteiden tohtori, joka tutkii verkon sosiaalisia ilmiöitä ja verkossa toimivia ihmisiä. Hänen mukaansa sosiaalisessa mediassa on markkinahumun, vihamielisyyden ja someraivon rinnalla myös paljon hyvää, auttamista ja välittämistä. @matikainenjanne

Artikkelilinkki: Janne Matikainen & Mikko Villi: Aktiivinen yleisö? Tutkimus yleisön asenteista sisällön tuottamista ja jakelua sekä verkossa osallistumista kohtaan.

 

11.45–13 Lounastauko

13–14.30 Workshop I

14.30–15 Yhteiset iltapäiväkahvit

15.00–16.30 Workshop II

 

Workshopit ja kouluttajat

 

1) Videokuvaajan kalusto älypuhelimessa

Työpajassa käydään läpi tärkeimmät työvälineet ja tekniikat, joiden avulla älypuhelimesta saadaan kaikki irti videokuvauksessa.

Kouluttaja: Ville Pohjonen, Kuulu Oy

Kuulun videotuotannon johtaja Ville Pohjonen on tehnyt puolen vuosikymmenen ajan mainos- ja yritysvideoita ympäri maailmaa mm. Nokialle, Fennovoimalle, VR:lle ja S-Ryhmälle. @KuuluFi

 

2) Enemmän kuin tuhat sanaa – tarinallistamisen keinot digijournalismissa

Narratiivinen journalismi multimedian keinoin.

Kouluttaja Katju Aro, AD, Mondo

Katju Aro on graafinen suunnittelija ja visuaalinen journalisti, joka etsii ratkaisua siihen, miten aikakauslehden visuaalisuus ja tarinallisuus siirtyvät digitaaliseen journalismiin. Hän on käsitellyt näitä kysymyksiä tutkimuksessaan narratiivisista multimediajutuista. Aro on kokenut lehdentekijä, joka on aiemmin työskennellyt muun muassa Avotakassa ja Suunnittelutoimisto BOTH:ssa.

 

3) Kättä pitempää some-noviiseille

Some-viestinnän työkalupakki – näin pääsee alkuun. Miksi ja miten someen; miten maailma on muuttunut ja mitä se 
merkitsee viestijöille. Persoonallinen ja aktiivinen keskustelija on kiinnostava, mutta mitä aktiivisuudella ja persoonallisella otteella voi somessa saavuttaa.

Kouluttaja: Martti Lindholm, Ellun Kanat

Martti Lindholm työskentelee Ellun Kanojen toimistossa erikoisaloinaan digikehitys, sosiaalisen median strategiat ja yhteisöjen rakentaminen. Hän on erikoistunut mm. tietoverkoissa käytävään reaaliaikaiseen vuorovaikutukseen, brändin rakentamiseen ja sisältökonseptehin. @theMartti

 

4) Tarinallinen teksti digiympäristössä

(HUOM! Tämä työpaja on poikkeuksellisesti kaksiosainen eli samat osallistujat I:ssa ja II:ssa. Max. 15 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä)

Työpajassa pohditaan, mitä tarinalle tapahtuu, kun se viedään bittiympäristöön. Mitä mahdollisuuksia avautuu, missä voidaan mennä pieleen? Miten toimitusprosessi muuttuu, ja mitä se tarkoittaa kirjoittavan toimittajan kannalta?

Kouluttaja: Maria Lassila-Merisalo

Maria Lassila-Merisalo on journalistisen kirjoittamisen dosentti ja työskentelee projektipäällikkönä Hämeen ammattikorkeakoulussa. Hänellä on pitkä kokemus journalismin tutkimisesta, kouluttamisesta ja harjoittamisesta