Uushumboldtilaiseen sivistysyliopistoon?

Pekka Wahlstedt

Ristiriitainen  tiedepolitiikkamme, Antti Hautamäki ja Pirjo Ståhle (toim.). Gaudeamus 2012, 207 s.

Tiedepolittiikka_2.aiKoko moderni tietoyhteiskunta lukemattomine toinen toistaan hienoimpine laitteineen seisoo yhden ainoan peruspilarin päällä – tieteen. Niinpä on selvää että kaikki tärkeät tahot kohdistavat tieteeseen omia vaatimuksiaan tai toiveitaan.
Erityisen kiinnostunut tieteestä ja etenkin sen hedelmistä on talousmaailma. Antti Hautamäen ja Pirjo Ståhlen toimittaman kirjan otsikko viittaakin kysymykseen, kumman ehdoilla tiedettä ja sen kehtoa yliopistoa kehitetään – tieteen logiikan vai markkinalogiikan. Vai löytyykö kolmas vaihtoehto, jossa sekä markkinalogiikka että tieteen logiikka saavat sijansa?
Ståhle ja Hautamäki löytävät synteesin, jossa tiede ja markkinat kohtaavat. He kutsuvat sitä uushumboldtilaiseksi sivistysyliopistoksi. Vanhassa 1800-luvulla kehitetyssä Humboldt-yliopistossa  keskityttiin pelkästään hengen vapauden ja autonomian vaalimiseen, eikä otettu kantaa ympäröivän yhteiskunnan ongelmiin, elinkeinoelämän palvelemisesta puhumattakaan.
Uushumboldtilaisessa yliopistossa uutta onkin se, että vapaan ja itsenäisen hengen viljelyn tuloksia – niin henkisiä kuin aineellisiakin – viedään ja levitetään myös ympäröivään yhteiskuntaan elinkeinoelämää unohtamatta.
Kuitenkin markkinalogiikan ja tieteen logiikan välinen tasapaino pettää pahasti ja vaaka kallistuu vahvasti talouden puolelle. Kirjassa kartoitetaan tätä tarkasti ja esitetään neuvoja miten tasapainon voisi palauttaa. Lisäksi kirjan toinen osa koostuu yliopistomaailman tärkeimpien vaikuttajien kommenteista ja täydennyksistä.
Tiede käy dialogia yhteiskunnan eri tahojen kanssa, sen tulisi myös käydä dialogia itsensä kanssa. Monitieteisyys on a ja o. Jo yhden ongelman ratkaisemiseen tarvitaan usein eri tieteenalojen yhteistyötä. Esimerkiksi ajankohtaista ikääntymisen ongelmaa ei voi ratkaista ilman terveystaloustieteen, lääketieteen ja sosiaalitutkimuksen yhteistyötä.
Mutta eri tieteiden välinen dialogi estää siiloutumisen ja sen aikaansaaman kapeakatseisuuden ja paikalleen juuttumisen. Tieteet hedelmöittävät ja oppivat uusia näkökulmia toisiltaan. Kun tutun asian näkee toisen tieteenalan silmin, avautuu uusia ulottuvuuksia omaan alaan. Näin tiede kehittyy huomattavasti nopeammin ja pitemmälle kuin mihin yksinäiset puurtajat pääsisivät suljetuissa kammioissaan.
Kiintoisa ja enemmänkin kehittelyä ansaitseva huomio on, että filosofiaa tarvitaan välittämään ja kääntämään ja tekemään ymmärrettäväksi eri tieteenalojen paradigmojen kieltä ja käsitteitä. Eri tieteenalat elävät omien paradigmojensa sisällä, mutta filosofia pystyy ylittämään erot, tavoittamaan kokonaisuuksia ja luomaan synteesejä.
Koska tiede on nykyään pirstoutuneempaa kuin koskaan, filosofiaa tarvitsevat niin tutkijat kuin poliitikot ja elinkeinoelämän edustajat – ja tietysti tiedettä tavallisille ihmisille välittävät tiedetoimittajat.
Kirjoittaja on kirjallisuuskriitikko.

Käyt sä täällä usein?

Käyt sä täällä usein?

Pirjo Koskinen & Petri Nummi. Lisääntymisen vimma. Seksuaalivalinta ihmisellä ja muilla eläimillä. Art House 2021. Naisen orgasmia pidettiin pitkään mysteerinä paitsi makuuhuoneissa, myös tutkijoiden piirissä. Nyt näyttäisi tutkimuksen valossa siltä, että naisen...

Hämmentävä pamfletti korona-ajasta

Hämmentävä pamfletti korona-ajasta

Mikko Heikkilä, Mark Mallon, Merja Rantala, Venla Saalo ja Leena Valmu: Koronan kääntöpuoli. Särötär 2021. Maailman terveysjärjestö WHO julisti 11.3.2020 koronaviruksen aiheuttaman covid-19-epidemian pandemiaksi. Puolentoista vuoden ajan aihe on hallinnut medioita ja...

Tietopaketti mielen sairauksista

Tietopaketti mielen sairauksista

Leena Vähäkylä: Sairastunut mieli. Gaudeamus 2021 Vaikka fyysisiä sairauksia on onnistuttu vähentämään tieteen kehityksen ansiosta, mielen sairaudet vain pahenevat ja lisääntyvät uusien mielisairauksien diagnoosien myötä. Mielen ongelmista aikaisemminkin kirjoja...

Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa

Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa

Johan Sten: Kulta-aika - Valistus ja luonnontieteet Turun Akatemiassa. Art House 2021 Meidän aikaamme pidetään varsinaisena hyödyn aikakautena: kaikkea tiedettä ja filosofiaa myöten arvioidaan sen mukaan, miten paljon se tuottaa aineellista ja taloudellista hyötyä....

Kielen koukeroita

Kielen koukeroita

Anneli Kauppinen: Mistä kieli meihin tulee. Vastapaino 2020. Vanhemmat riemuitsevat, kun he kuulevat pienen lapsensa sanovan ensimmäisen sanansa. He eivät tule ajatelleeksi, että lapsi on omaksunut kieltä kohdusta saakka äitinsä kautta. Kieli on lähtökohtaisesti...

Mitä tarkoittaa neljäs sektori?

Mitä tarkoittaa neljäs sektori?

Pasi Mäenpää ja Maija Faehnle: Neljäs sektori ­– kuinka kaupunkiaktivismi haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja laajentaa demokratiaa. Vastapaino 2021. Kaikki tietävät kolmannen sektorin, mutta neljäs sektori on vieraampi. Miten se eroaa kolmannesta sektorista?...

Tekniikkaa ei voi filosofikaan sivuuttaa

Tekniikkaa ei voi filosofikaan sivuuttaa

Ilkka Niiniluoto: Tekniikan filosofia. Gaudeamus 2020, 184 s. Akateemikko Ilkka Niiniluoto aloittaa teoksensa omakohtaisella huomiolla. Vaikka hän on tekniikan taidoissaan keskinkertainen, hän huomaa aamulla sängystä noustessaan, aamiaista tehdessään ja lehteä...

Teknojätit television kimpussa 

Teknojätit television kimpussa 

Ritva Leino: Median valtaajat. Teknojätit ja käyttäjät ratkaisevat television tulevaisuuden. Into 2021. 60-luvulla televisio kokosi perheenjäsenet iltaisin ruudun ääreen. Kanavia oli kaksi ja ohjelmatarjonta säädeltyä. Nyt digitaalisen median aikana ihmiset ovat...

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)