Kun lääketieteen asiantuntija haluaa puhua alaraajoista Ylen toimittaja Leena Mattila tarkentaa: ”tarkoitat siis jalkoja”. Vuoden tiedetoimittaja Mattila ei kursaile yleistajuistaa huippututkijankaan puheita. Turhaa tieteellistä jargonia karsivat puheistaan myös Vuoden 2020 tiedeviestintäpalkinnon saajat, arkeologi, bloggaaja Ilari Aalto ja Ursan tiedottaja, tähtitieteilijä Anne Liljeström.

 

”Kuuntelijamme haluavat tietoa, eivät he halua kevyitä lässyohjelmia, joissa julkkikset puuhaavat jotakin keskenään. Jotkut kuuntelijamme ovat todellisia tieteen suurkuluttajia, varsinkin liittyen avaruusaiheisiin, genetiikkaan tai psykologiaan.” Tämä suorasukainen puhetyyli on juuri tyypillistä Leena Mattilaa, jonka Suomen tiedetoimittajan liitto palkitsi Vuoden 2020 tiedetoimittajana.
Vuodesta 1998 asti Ylessä työskennellyt Mattila kuuluu Yle Radio 1:n Tiedeykkösen tiimiin, jossa aiheiden kirjo on lavea. Kuluneen vuoden aikana hän on valistanut kuuntelijoita vaikkapa suomalaisten geneettisestä alkuperästä ja geneettisestä sukututkimuksesta sekä sukupuolikromosomien ja sairauksien yhteydestä. ”Toimituksessa panostamme tietoisesti syventäviin juttuihin. Tuloksena tekemiemme podcastien ja Tiedeykkösten kuuntelukerroissa miljoona meni syksyllä rikki”, Mattila iloitsee.
Leena Mattila on koulutukseltaan biologi Jyväskylän yliopistosta, ja hän on suorittanut toimittajakoulutuksen Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa.

Ilari Aalto uskaltaa heittäytyä ulos tutkijanroolista

Arkeologi Ilari Aaltoon voi törmätä niin kaivauksilla kädet mullassa kuin keskiaika-tapahtumissa yllään keskiaikaisen oppineen asu. Asua täydentävät silmälasit, joiden varhainen versio on todella peräisin keskiajalta. Tosin ne olivat “vain suurennuslasit”, mutta kakkulat nenällä kumminkin.
“On aikakausirasismia mustamaalata keskiaika, vaikka se on aivan kriittisen tärkeä aikakausi sille, millainen nykyinen Eurooppa on. Esimerkiksi väite, että keskiaikana olisi uskottu maan olevan lätty, on keksitty tarina”, hän muistuttaa.

Ilari Aalto tekee tutkimusta Aboa Vetus & Ars Nova -museossa Turussa ja kirjoittaa vapaa-ajallaan kolmea blogia, joista arkeologiaa popularisoiva Mullan alta-blogi käynnistyi jo vuonna 2009 ja oli yksi varhaisimpia suomalaisia tiedeblogeja.Mustamaa-blogi on egyptologia-aiheinen, ja Maisterin mietteet-blogissa Maisteri Andreas kertoo keskiajan oppineesta kulttuurista Pohjolassa.
Aalto on julkaissut myös tietokirjoja yhdessä puolisonsa, kuvataiteilija Elina Helkalan kanssa.

Tähtitiede ei ole vain matematiikkaa ja fysiikkaa

Intohimoisesti omaan alaansa suhtautuu Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan tiedottaja, filosofian maisteri Anne Liljeström – toinen Vuoden 2020 tiedeviestintäpalkinnon saajista.

Liljeströmin puhe- ja kirjoitustyyli on rohkea, jopa räväkkä. Se on osa persoonaa, mutta myös auttaa tieteen yleisöä suhtautumaan vaikeina pidettyihin aiheisiin rennommin ja siten omaksumaan niitä paremmin.
Hän uskoo porttiteoriaan: ”Tähtitieteessä on romanttista, runollista äärettömyyttä, tähtipölyä ja kauniita kuvia. Jos kiinnostuu maailmasta avaruuden kautta, voi innostua luonnontieteistä muutoinkin. Tämä on tärkeää ilmastokriisin yhä pahentuessa.”
Tähtitieteilijän koulutuksen omaava Liljeström osaa auttaa tietoa etsiviä oli sitten kyse vaikkapa Kuun puolivarjopimennyksestä tai helmiäispilvistä.
Anne Liljeström onkin poikkeuksellinen moniosaaja, koska on myös kysytty esiintyjä itsekin. Oltuaan pitkään mm. Ylen Prisma Studion asiantuntija, Liljeströmin voi edelleen bongata Ylen aamu-tv:n Jälkikaronkka-ohjelmasta.
Tähtitieteellinen yhdistys Ursa yleistajuistaa tieteellistä tutkimusta, julkaisee aikakauslehteä ja alan kirjallisuutta sekä mm. edistää alan kouluopetusta.
 
Vuoden 2020 tiedetoimittaja-palkinto (5000 €) ja Vuoden 2020 tiedeviestintäpalkinnot (2000 €) jaettiin Suomen tiedetoimittajain liiton Valon päivän juhlassa Luonnontieteellisessä museossa Helsingissä ma 3.2. klo 17.30. Palkinnot rahoitetaan Kopiosto-varoista.
 

SUOMEN TIEDETOIMITTAJAIN LIITON PALKINTOPERUSTELUT:

Vuoden 2020 tiedetoimittaja -palkinto:

Yleisradion pitkäaikainen tiedetoimittaja Leena Mattila on kokenut radiotoimittaja ja tuttu YLE Radio 1:n kuuntelijoille. Leena kuuluu Tiedeykkösen tiimiin, jossa hän tekee ohjelmia etenkin lääketieteestä ja biologiasta, mutta myös muista aiheista.
Kuluneen vuoden aikana hän on valistanut kuuntelijoita vaikkapa suomalaisten geneettisestä alkuperästä ja geneettisestä sukututkimuksesta sekä sukupuolikromosomien ja sairauksien yhteydestä. Leena Mattilan ja hänen haastateltaviensa tiedämme enemmän myös vaikkapa älylaitteiden vaikutuksesta ihmisaivoihin, ihmisen tunnesäätelyn vaikeuksista, elimistön ja luiden uudistusprosesseista tai paleobiologiasta. Biologina Leena Mattilan lempiaiheita ovat kasvit ja muut luonnonilmiöt.
Monen mielestä ”parasta Leenaa” ovat ne ohjelmat, joissa hän vie kuuntelijan kanssaan luontoon, kävelemään ja katselemaan, ihmettelemään asiantuntijan kanssa. Leena Mattila tekee ohjelmia vahvalla läsnäololla, ja ohjelma syntyy siinä hetkessä kun haastattelua tehdään. Lopulta ohjelma valmistuu tietokoneen äärellä huolellisesti leikaten.
Leena Mattila on koulutukseltaan biologi Jyväskylän yliopistosta, ja hän on suorittanut toimittajakoulutuksen Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa. Yleisradiossa hän on työskennellyt vuodesta 1998. Ennen Tiedeykköstä hän toimitti yli kymmenen vuotta mm. lääketieteen ajankohtaisohjelmaa Reseptoria. Leena Mattila on tehnyt radiotyön kylkeen myös useita podcast-sarjoja Tiedeykkönen Extra -sivustolle.

Vuoden 2020 tiedeviestintä-palkinnot: 

Ilari Aalto, Mullan alta -blogi:
Ilari Aalto on filosofian maisteri, arkeologi, keskiajan tutkija ja elävöittäjä. Hän tekee tutkimusta Aboa Vetus & Ars Nova -museossa Turussa.  Vapaa-ajallaan Aalto kirjoittaa kolmea blogia, joista Mullan alta-blogi popularisoi hienolla tavalla arkeologiaa. Sitä hän on kirjoittanut jo vuodesta 2009 alkaen, ja Aalto onkin yksi varhaisimpia tiedeblogisteja. Mustamaa-blogi on egyptologia-aiheinen, ja Maisterin mietteet-blogissa Maisteri Andreas kertoo keskiajan elämästä ja oppineesta kulttuurista Pohjolassa.
Aalto on julkaissut kirjoja yhdessä puolisonsa, kuvataiteilija Elina Helkalan kanssa. Heidän kirjansa Matkaopas keskiajan Suomeensai Valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2016. Vuonna 2019 heiltä ilmesty ensimmäisen lasten tietokirja Jatulintarhoja ja hiidenkiukaita.
Aalto harrastaa keskiajan elävöittämistä myös livehahmossa, johon voi törmätä keskiaikaisilla markkinoilla.
Ursan tiedottaja Anne Liljeström:
Ursan tiedottaja, filosofian maisteri Anne Liljeström on tähtitieteen sekatyöläinen. Hän taustoittaa avaruuden ilmiöitä sekä ottaa tarvittaessa käsittelyyn tähtitiedeuutisten väärinkäsitykset ja taustat, jotka muuten saattaisivat jäädä kertomatta.  Tähtitieteellinen yhdistys Ursa tarjoaa tiedotteita ja palveluita tiedotusvälineille, mm. tutkijahaastateltavan löytämisessä.
Tähtitieteilijän koulutuksen omaava Liljeström osaa auttaa tietoa etsiviä oli sitten kyse alan harrastajista tai toimittajista. Tiedeviestijänä hän on moni-alainen, koska on tieteen yleistajuistajana myös kysytty esiintyjä itsekin. Oltuaan pitkään mm. Ylen Prisma Studion asiantuntija, Liljeströmin voi edelleen bongata Ylen aamu-tv:n Jälkikaronkka-ohjelmasta.
Anne Liljeström pitäytyy tutkijataustansa vuoksi tieteellisessä tarkkuudessa, mutta hänen ilmaisunsa on värikästä ja humorististakin. Se auttaa tieteen yleisöä suhtautumaan vaikeina pidettyihin aiheisiin rennommin ja siten omaksumaan niitä paremmin.