Anja Nystén ja Vesa Vanhalakka (Kuva: Vesa-Matti Väärä)
Vuoden tiedetoimittajana palkittu Vesa Vanhalakka on tehnyt pitkän uran Aamulehdessä, ensin ulkomaantoimittajana ja vuodesta 2002 lähtien tiedetoimittajana. Hän kiittää työnantajaansa mahdollisuudesta syventyä tiedeaiheisiin.
”Tiedän, että pystyn löytämään aiheita ja näkökulmia, joita ei muuten löytyisi. Osaan kertoa, mitä jokin tiedeuutinen oikeasti tarkoittaa ja asettaa sen oikeisiin mittasuhteisiin”, hän pohtii.
Vanhalakka ei kuitenkaan tee juttuja siksi, että on tiedetoimittaja, vaan hän kirjoittaa ihmisille ja lukijoille. Hän miettii aina aihetta valitessaan, saako siitä lukijoita kiinnostavan jutun.
”Jotkut sanovat, että toimittajan tulisi itsepintaisesti tehdä juttuja aiheista, jotka ovat todella tärkeitä. Mutta vaikka aihe olisi kuinka tärkeä, sillä ei ole mitään merkitystä, jos kukaan ei lue juttua”, hän korostaa.
Tiedetoimittajain liitto toteaa palkintoperusteluissaan Vanhalakan olevan hyvä osoitus siitä, että osaava tiedetoimittaja tekee syvällisen jutun lisäksi tarvittaessa myös etusivun pääuutisen tai verkkojutun, joka kerää parhaimmillaan jopa kymmeniä tuhansia klikkauksia.
Kemikaalikimara selittää arkea ja torjuu hysteriaa
Vuoden tiedeviestintäpalkinnolla noteerattu Anja Nystén on kemiantekniikan diplomi-insinööri, tietokirjailija ja bloggari, joka on ottanut tehtäväkseen yleistajuistaa vaikeaselkoista mutta jokaista ihmistä koskettavaa aihetta: arkielämän kemiaa.
Nystén kirjoittaa Kemikaalikimara-blogia ja on ahkera keskustelija sosiaalisen median eri kanavissa. Vuonna 2015 hänen bloginsa listattiin (Cision) Suomen suosituimmaksi terveysblogiksi ja Kuluttajaliitto palkitsi hänet Vuoden Kuluttajateko-palkinnolla.
“Kemikaaleista meillä tiedotetaan vielä kovin viranomaislähtöisesti, jopa vaikeaselkoisesti. Kuluttajien ei ole helppo löytää vastauksia omiin arjessa kohtaamiinsa kysymyksiin”, Anja Nystén sanoo.
Verkossa kemikaaleista liikkuu paljon väärää tietoa, huhuja ja suoranaista pelottelua – aina hysteriaan asti. Tiedetoimittajain liitto kiittää Nysténiä siitä, että hän varoittaa kuluttajia silloin kun se on perusteltua.
Kemikaalikimara-otsikon alla Nystén on kirjoittanut kaksi tietokirjaa kemiallisista aineista, joita kaikki ihmiset kohtaava. Hänestä onkin tullut kysytty kemikaali-asiantuntija myös toimittajien keskuudessa. Anja Nystén vie tutkittua tietoa sinne, missä väärä tieto liikkuu.
“Kaiken maailman dosentit” ansaitsevat arvostusta
“Kaiken maailman dosentit” palkinnut Tiedetoimittajain liitto haluaa muistuttaa tieteenteon ja tutkimuksen vapaudesta, jonka pitäisi olla itsestäänselvyys sananvapauden mallimaassa Suomessa.
Tutkitun tiedon arvostus on aina ollut Suomessa korkea. Tiedebarometrien mukaan tiedeyhteisö ja tieteellinen tutkimus nauttivat kansalaisten arvostusta ja yliopistoihin luotetaan. Esimerkiksi lääketieteen kykyyn parantaa vakavia sairauksia suhtaudutaan Suomessa poikkeuksellisen luottavaisesti.
Niinpä vuonna 2015 valtiovallan johdon taholta julkisuudessa esitetyt kommentit professorien kesälomista ja “kaiken maailman dosenteista” ovat heittämässä varjoa tiedettä kohtaan tunnetulle yleiselle arvostukselle.
Toimittajille “päivystävä dosentti” on yhteistyökumppani, jolta saa tutkitun tiedon lisäksi myös tukea tiedon merkittävyyden suhteuttamiseen sekä uusia näkökulmia ja jopa henkilökohtaisia mielipiteitä.
“Juuri nyt, kun Suomessa eletään taloudellisesti ja vihapuheen varjossa myös henkisesti raskaita aikoja, sivistyksen ja valistuksen soisi valaisevan julkista keskustelua”, perustelee Tiedetoimittajain liitto dosenttien palkitsemista.
Tiedeviestintä-palkinnon otti vastaan Suomen dosenttiliiton puheenjohtaja Tom Frisk Tiedetoimittajain liiton Valon päivän juhlassa 3. helmikuuta Päivälehden museossa Helsingissä.
Aamulehden Vesa Vanhalakka (2. oik.) on Vuoden tiedetoimittaja. Tiedeviestintäpalkinnon sai bloggaaja Anja Nystén (oik.). Tiedetoimittajain liitto palkitsi myös “kaiken maailman dosentit” . (Kuva: Vesa-Matti Väärä)