Ihmisen mieltä ajatellaan usein tietokonemetaforan kautta. Aivot ovat kovalevy ”hardware”, jonka perustalta esiin nousee tietoisuuden ”software”, sovellukset. Stanfordin yliopiston aivotutkija David Eagleman jatkaa uutuusteoksessaan menestyksekästä uraansa myös alansa johtavana yleistajuistajana. Hän kiistää aivojen tietokonemetaforan empiirisellä näytöllä ja kutkuttavilla esimerkeillä.
Eagleman käyttää, kuten menestysteoksessaan Aivot – ihmisen tarina (2018), termiä ”livewired” (jännitteinen johto) kuvaamaan aivotoiminnan joustavuutta paikata mahdollisia fysiologisia vajavaisuuksia. Aivot hyödyntävät aktiivisesti aivojen vähäkäyttöisiäkin alueita.
”Ihmisen ohjausjärjestelmää, aivoja, ei ole valmiiksi ohjelmoitu, vaan vuorovaikutus ympäristön kanssa muuttaa niitä.”
”Livewired-periaate” tarkoittaa karkeasti ottaen sitä, että puuttuvan tai vaurioituneen aistin korvaa aivoissa yllättävän nopeasti muu vastaanotettu informaatio. Aivoissa esimerkiksi menetetyn raajan toiminnasta vastanneet alueet siirtyvät nopeasti muiden aistien ja informaatioprosessin tueksi.
Eagleman ei ajattele kirjoittaessaan vain suurta yleisöä. Hän tarjoilee oman tutkimusryhmänsä tuloksia alan ammattilaisten käyttöön, elegantisti kirjoitetulla ja hyvin Nina Mäki-Kihniän suomentamalla proosalla.
Eaglemanin mukaan geenien määräävyydestä ei päästä täysin eroon, sillä geenien ohjauksessa ihmisaivot ovat pitkälti kehittyneet miljoonien vuosien evoluution aikana.
Aivot eivät ole koskaan valmiit
”Aivoilla on krooninen taipumus sopeutua annettuihin haasteisiin ja tavoitteisiin. Ne muovaavat resurssejaan olosuhteiden vaatimusten perusteella. Jos jotain tarvittavaa ei ole, sitä valmistetaan.”
Aivojen monimutkaisuudesta ja -muotoisuudesta saa jonkinlaisen käsityksen numeroiden valossa. Geenejä on ihmisessä 20 000, kun taas aivoilla on kaksisataatuhatta miljardia hermosolujen välistä kytkentää. Ja tämä on lähtötilanne: vuorovaikutus ympäristön kanssa saa aivot toimimaan.
Eaglemanin kirja tekee samoin. Vaikkapa visuaalisten unien tehtävä on ehkä pitää näkemiseen liittyviä aivoalueita toiminnassa silloinkin, kun ihminen on unessa ilman suoraa näköhavaintoa.
