Suomen tiedetoimittajain liiton julkaisu

Asiantuntijan lainakengissä

Kirjoitin kollegani Tiina Hutun kanssa tietokirjan, joka julkaistiin tänä keväänä. Minusta tuli siis tietokirjailijapuoli.
Urakka oli opettavainen ja hämmentävä.
En osannut esimerkiksi odottaa, että yli 25 vuoden kirjoittavana toimittajana työskentelyn jälkeen kirja tekee ihmisestä yhtäkkiä näkyvän.
Ja sinun oletetaan osaavan myös puhua! Televisiossa, radiossa, vaikka missä. Outoa touhua kaltaiselleni, joka ajatteleekin kynän tai näppäimistön välityksellä. Ja saa puheistaan harvoin tolkkua edes itse.
Löysin itseni muun muassa tilanteesta, jossa toimittaja kysyi kirjastamme asiaa, jota en ollut ajatellut moneen kuukauteen, lykkäsi iphonen nenäni eteen ja sanoi, että 30-sekunnin vastaus riittää. Sitten hän painoi video-näppylää.
”Öh, tuota, siis…”
Tajusin, että 30 sekunnissa voi helposti mokata vuosien työn.
Tuntuukohan tutkijoistakin tältä? Opetetaanko heitä esiintymään? Tiivistämään tietonsa helposti nieltäviksi paloiksi?
Asiantuntijan kenkien lainaaminen on tarjonnut myös jännän vilauksen siitä, miltä meidän journalistien työskentely näyttää aidan toiselta puolelta. Siitä, miten suhtaudumme syväkurkkuihimme.
Jotkut kysyvät juttujaan varten asioita, jotka löytyisivät nopeammin kirjasta kuin kirjailijalta. Toiset utelevat niin ympäripyöreitä, että vastaus vaatisi koko opuksen.
Ja sitten on niitä, jotka ovat selvästi perehtyneet aiheeseen jo ennalta. He kysyvät varmistuksia, täydennyksiä ja tarkennuksia.
Näiden uusien kokemusteni koulimana rohkenen listata pari vihjettä:
Jos olet toimittaja, muista, että myös asiantuntijasi aika on kortilla. Harkitse siis, miten hyödynnät sitä tehokkaimmin. Kysytkö perus- vai jatkokysymyksiä? Jos et millään ehdi tehdä taustatyötä itse, valintasi on toki helppo.
Jos taas olet tutkija – tai untuvikko tietokirjailija – joka ei ole tottunut olemaan haastateltavana, valmistaudu etukäteen.
Poimi tuloksistasi/teoksestasi viisi ydinajatusta, jotka haluat jakaa. Niitä voi soveltaa monissa tilanteissa ja moniin kysymyksiin.
Korostan sanaa ydin – muotoile ajatuksesi niin lyhyesti, yksinkertaisesti, nasevasti ja suoraan kuin suinkin osaat. Keksi konkreettisia esimerkkejä, jotka valaisevat asiaa.
Mallia voit/voimme ottaa vaikka Aalto-yliopiston kvanttifyysikko Mikko Möttösestä. Hän yleistajuistaa kvanttifysiikkaa maallikoille apunaan pulkka, kollega, lumipallo ja hyinen avanto. (Tiedeviestintäneuvoja ja videon löydät täältä http://kaskasmedia.fi/tutkija-tiivista-tuloksesi-kahden-minuutin-videoon-kuin-kvanttifyysikko/)
Muista harjoitella pointtejasi myös ääneen!
Näin et jää niin helposti tuppisuuksi (tai puhu epätoivoissasi mitä sattuu), kun toimittaja tai juontaja tenttaa sinua suorassa lähetyksessä.

Julkaistu

29 touko, 2017

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)