Viihdemaailman elokuva- ja rocktähtiä vastaavat tieteen puolella astronautit, ainakin mikäli mittarina on suuren yleisön osoittama kiinnostus.
Tähän mennessä avaruudessa on käynyt noin 700 ihmistä, joista noin 600 on päässyt kiertoradalle, loput vain lyhyelle avaruushypylle. Vaikka Suomen ensimmäisen astronautin valintaa saadaankin vielä odotella, löytyy Euroopasta jo parikymmentä avaruuslentäjää.
ESAn astronauttina uransa tehnyt 66-vuotias André Kuipers vieraili Inarissa tammikuussa 2025 perheensä kanssa. Lomailun ohessa hän piti yleisöluennon Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa sekä opiskelijaluennon Inarin kunnan koululaisille. Samalla häneltä löytyi myös aikaa myös haastatteluun kokemuksistaan mediassa.

ESAn André Kuipers (vas), Venäjän Oleg Kononenko (kesk) ja Nasan Don Pettit matkustivat yhdessä Sojuzin kyydissä avaruusasemalle joulukuussa 2011 ja palasivat heinäkuussa 2012. Kuva Nasa / ESA
Kuuluisuutta monella tapaa
”Suurin pelkoni, kuten monella muullakin astronautilla ei ollut, että kuolisi lennolla. Sitä luottaa teknisiin järjestelmiin, mutta virheet ovat aina mahdollisia ja ison sellaisen tekemistä pelkäsi eniten”, sanoo Kuipers.
”Kaikki seuraavat mitä teet, etkä halua kärsiä koko loppu-uraasi typerän virheen vuoksi. Ihmiset tekevät toisinaan virheitä. Minäkin tein niitä avaruudessa, mutta en onneksi isompia”, hän toteaa.
Avaruustekniikan kehityksestä huolimatta nykyäänkin on vielä tilastollisesti noin 1–2 prosentin todennäköisyys, että kiertoratalennolle lähtijä ei palaa elävänä takaisin maanpinnalle.
”Astronautit voivat tehdä typeryyksiä, kuten päästää avaruuskävelyllä ison työkalupakin leijumaan karkuun tai joku voi unohtaa kääntää asetuksen kaapelien irrottamiselle tai jotain muuta ei-haluttua”, Kuipers huomauttaa.
Tilannetta ei yhtään auta, että media varmasti muistuttaisi kaikkia vielä vuosikymmenien jälkeen astronautin esitellessään. Vielä pahempaa olisi, mikäli virhe johtaisi jonkun vahingoittumiseen.
Erikoista julkisuutta Kuipers muistaa saaneensa jo astronauttihakuun liittyen 90-luvun lopulla, kun Alankomaiden suuri päivälehti uutisoi otsikoinnissaan astronauttikoulutukseen valitun miehen, joka halusi jäädyttää itsensä.
”Mikäli minua ei valita, niin toivoisin voivani jäädyttää itseni ja herätä 50 vuoden kuluttua”, oli Kuipers mennyt kommentoimaan toimittajalle huumorilla.
Lause kontekstistaan irrotettuna pääsi otsikkoon. Lisäksi hänestä oli artikkelissa hassu kuva, joka oli suurennos yläviistosta otetusta hakijoiden ryhmäkuvasta.
Tapaus opetti Kuipersille paljon julkisuudesta, otsikoinnista ja kuvien käytöstä mediassa. Vaikka artikkelin leipätekstissä itsessään oli toimittajan puolelta kaikki oikein, oli toimitus valinnut hänestä riippumatta kuvan ja otsikon.

Koululaisluennolla Kuipers esitteli työtään astronauttina sekä visiotaan avaruuslentojen tulevaisuudesta. Kuva: Mikko Suominen
Astronautti vai yleistietäjä?
”Montako kertaa kävit Kuussa” ja ”miksi avaruusasemalla kellutaan” kuuluvat Kuipersin mieleen jääneisiin kysymyksiin.
”Voi olla hyvin turhauttavaa, mikäli journalisti ei ole valmistautunut ja esittää kaikista naiiveimmat ja typerimmät kysymykset. Ei haastattelijalle tarvitse olla kovin teknistä ymmärrystä, mutta ainakin perusteet pitäisi selvittää”, hän perustelee.
Kuipers kertoo, että monelle yleistoimittajalle on vaikea lokeroida avaruusaihepiiriin liittyviä eri aloja. Hän saa kysymyksiä esimerkiksi tietoliikennesatelliittien tekniikasta tai kosmologiasta. Astronomia ja astrologia sekoittuvat sanoina keskenään.
”Mitä tahansa maailmankaikkeudessa tapahtuukin, niin siitä kysytään usein minulta. Totta puhuen pystyn vastailemaan useimpiin kysymyksiin menemättä yksityiskohtiin esimerkiksi TV:n keskusteluohjelmissa, koska kysymysten vaikeustaso on niin matalalla”, Kuipers kertoo.
Toisinaan aihealueen erityisasiantuntijakin voi astua harhaan ja hukuttaa kuulijat yksityiskohtiin, joita nämä eivät ymmärrä. Tätä hän itse pyrkii välttämään esiintymisissään.
”Usein pitäisi ajatella, että puhut kuin 14-vuotiaalle ja silloin olet oikealla tasolla isolle yleisölle”, hän sanoo. Tärkeää on käyttää myös sopivan yksinkertaista sanastoa. Yksityiskohdista kiinnostuneet osaavat yleensä mennä lukemaan aiheista lisää alan sivustoilta.
”Opiskeluaikanani professorini sanoi, että ellet pysty selittämään asiaa yksinkertaisesti, niin et ymmärrä sitä. Mielestäni se pitää paikkansa”, Kuipers argumentoi.
André Kuipersin vaimo Helen on itsekin journalisti ja hoitaa miehelleen tulevien yhteydenottojen käsittelyn. Pyyntöjä tulee liittyen melkein mihin tahansa avaruustapahtumaan, etenkin jos se on negatiivista. Toisinaan Kuipers kertoo selittävänsä medialle, että kyseessä ei ole uutiskynnyksen ylittävä asia.
”Astronautille on tärkeää pitää päänsä kylmänä eikä näyttää turhautumistaan, koska silloin siihen liittyvät kommentit valikoituvat varmasti juttuun”, Kuipers varoittaa. Hän on olemukseltaan toki todella rauhallinen.
Kaikista eniten harmittamaan tapahtumista ovat jääneet litteään Maahan uskovat intoilijat, jotka toisinaan yltyvät jankuttamiseen.
”Tuntuu todellakin pahalta, kun joku väittää, että olet valehtelija. Se tuntuu solvaukselta. Joskus ei ole sen jälkeen hyötyä jatkaa puhumista. Mutta mikäli kyseessä on ainoastaan naiivius, niin siinä tapauksessa sitä voi yrittää selittää asioita”, hän kertoo.
Kuipers kertoo yleensä argutoivansa Maan muotoa sillä, miksi laivat näyttävät katoavan horisonttiin, mihin muotoon painovoima pyrkii kokoamaan ainetta tai miksi vuorokaudenajat ovat erilaiset eri puolilla maailmaa.
Hän mainitsee myös tapauksen 2000-luvun alkuvuosilta, jolloin uutisotsikoihin maailmanlaajuisesti nousi tapaus, jossa salaliittoteoria intoilija sai ärsytettyä Buzz Aldrinin käymään häneen käsiksi.
Joskus kysymys voi pysäyttää
”Lapsilla on parhaat kysymykset. He janoavat usein tietoa ja tietävätkin paljon vanhempiaan enemmän”, Kuipers arvioi.
Vastaan voi tulla kysymyksiä esimerkiksi nukkumaanmenoajasta avaruudessa, tai häneltä itseltäänkin selvitystä vaativista kuten miksi Saturnuksella on renkaat tai mikä on raketin palokaasujen lämpötila. Mustat aukot ovat myös toistuvien kysymysten listalla. Kuipers kertoo kannustavansa lapsia usein, että nämä voisivat kouluttautua kosmologeiksi tutkimaan kysymystensä aiheita.
Toisinaan vastaan voi tulla hämmennyttäviä tilanteita. Niihin kuuluu esimerkiksi, miten lapsi kertoo äitinsä sanoneen, että hänen isänsä on tähtenä taivaalla ja kysyy sitten astronautilta, onko astronautti nähnyt tätä.
Tällainen kysymys saa aikaan hetken hiljaisuuden läsnäolijoissa, koska siihen on niin vaikea kommentoida. Kuipers kertoo vastanneensa mahdollisimman huomaavaisesti ja selittäneensä lapselle hollannin kielen taivas-sanan eri merkityksiä.
”Aikoinaan pelkäsin joitakin kysymyksiä tai yllätyin niistä. Nykyään pyrin ohjaamaan haastatteluja aiempaa enemmän”, hän sanoo.
ESA kouluttaa astronauttejaan myös median kanssa työskentelemiseen. Yksi tärkeistä asioista on kirjaimellisesti tarkan vastaamisen sijaan välittää viestiä.
Kuipers kertoo alkaneensa tämän oppimisen jälkeen itsekin alkamaan kiinnittämään taktiikkaan huomiota etenkin poliitikkojen vastauksissa. Usein nämä väistävät kysymyksen ja sen sijaan pyrkivät nostamaan esiin oman viestinsä.
Oma lukunsa ovat astronautin kohtaamat kysymykset avaruuslentojen ja -tutkimuksen taloudellisista kuluista ja hyödyistä. Hän on kokenut tärkeäksi niidenkin tarkan selvittämisen utelijaille kysyjille.
Avaruusjärjestöt tahtoisivat usein saada omia asiantuntijoitaan vastaajiksi, mutta yleensä media ei syystä tai toisesta ota näihin yhteyttä. Astronautit toimivat käytännössä useinkin ESAn julkisuushahmoina riippumatta siitä, haluaako avaruusjärjestö heitä siihen rooliin.
Jos toistaa oman avaruusjärjestön mainosta toistuvasti haastattelussa, niin käytännössä menettää uskottavuuttaan julkisuudessa. Täytyy osata rajoittaa sitä ja puhua luonnollisesti.
”Nasa on toiminut fiksusti antaessaan logonsa vapaasti käytettäväksi. Siksi Nasan paitoja näkee jatkuvasti kaikkialla maailmassa, mutta ESA tunnetaan paljon huonommin, vaikka etenkin tutkimussektorilla se tekee upeaa työtä”, Kuipers huomauttaa.

André Kuipers (vas), Inari-vierailut järjestänyt Marja-Liisa Olthuis (kesk) ja Helen Kuipers (oik) esittelevät inarinsaameksi käännettyä ja vierailulla julkistettua lastenkirjaa ”Missio máhđuttem” eli ”Mahdoton tehtävä”.
Kuva: Mikko Suominen
Some sekoittaa kenttää
Kuipersia kehotettiin aikoinaan hänen pidemmän avaruuslentonsa aikaan aktivoitumaan Twitterissä.
”Kun aloitin lentoni, niin minulla oli 5 000 seuraajaa ja todella nopeasti määrä nousi neljännesmiljoonaan. Olin ihmeissäni. Ajattelin, että hetkinen, tämähän on jännittävä työväline”, Kuipers muistelee.
Avaruusasemaan liittyvät kyselyt, kuten arvaa mitä kuvassa on, saivat aikaan paljon aktiivisuutta. Kuvassa saattoi olla vaikka palovaroitin tai tietynlaisen antennin yksityiskohdat.
Monenlaisia näkökulmiakin voi tulla. Hän kertoo ottaneensa pitkällä objektiivilla kuvan Rotterdamin satamasta ja saaneensa sitten palautetta, että miksi mennä avaruuteen ottamaan kuva, jollaisen voi ottaa vaikka lentokoneen ikkunasta. Tämä kommentti oli hänen mielestään hauska ja jäi siksi mieleen.
Nykyäänkin jo 13 vuotta lennon jälkeen hänellä on vielä 450 000 seuraajaa, mutta hän käyttää X-viestipalvelua enää harvoin, koska se on hajonnut sisällöltään niin sekavaksi.
”Aiemmin pystyit luottamaan, että aiheesta kirjoittava oli asiantunteva henkilö. Nykyään kuka tahansa pienessä huoneessa istuva, vihaa täynnä ja tietoa vailla oleva henkilö voi saada äänensä kuuluviin yhtä laajalle kuin huippututkija”, Kuipers toteaa.
Ongelmia aiheuttaa myös, että tutkijat ovat usein luonteeltaan epäileviä ja haluavat tarkistaa ja toistaa tutkimuksia. Sosiaalisessa mediassa heidän näkökulmansa voi saada ‘saman pöydän’ toiselle puolelle vastustajan, joka on fiilispohjalta sataprosenttisen varma oikeassa olemisestaan.
”Jos olen haastattelussa tai julkisuudessa muutenkaan, niin kolme asiaa, joista en puhu ovat seksi, uskonto ja politiikka, koska ne ovat jokaiselle niin henkilökohtaisia ja mielipiteet niistä voidaan kokea loukkaaviksi. Ei ole minun asiani kertoa ketä äänestän, koska en ole siitä puhumassa”, hän selostaa.
Alankomaissa media on jakaantunut vielä nykyäänkin eri ryhmien, kuten katolisten, protestanttien ja sosialistien tiedotuskanaviin. Niiden parissa on hyötyä olla neutraali ja puhua kaikille samalla tavalla.
”Voin puhua lääketieteestä, koska minulla on sen alan koulutus tai avaruuslennoista ja kaikesta niihin liittyvästä, jota olen kokenut”, painottaa Kuipers.
Kuipers kertoo pitäneensä linjan tiukasti samana senkin jälkeen, kun hänen aktiiviastronautin uransa ESAssa loppui. Mediassa esiintymisten valitseminen on kuitenkin hänelle paljon vapaampaa nyt pääosin eläkkeellä ollessa.
Aikoinaan ESAn aktiiviastronauteille oli mitoitettu kolme esiintymistä mediassa kuukautta kohden, vaikka Kuipers oli innostunut ja kiinnostunut olemaan julkisuudessa paljon enemmän.
Nykyään hän kiertää paljon kouluissa eri puolilla Eurooppaa ja vetää avaruudesta nuorille VR-kokemuksen kautta toimivaa SpaceBuzz-koulutusprojektia.

Kuipersin ideasta kasvanut siirrettävä SpaceBuzz-tarjoaa nuorille avaruuslentokokemuksen siirrettävän ”avaruusraketin” ja VR:n kautta.
Kuva Spacebuzz.earth
Kuipersin neuvot astronauttia haastattelevalle:
1) Yhteyden saamiseen astronauttiin on monta tapaa. Suoraan astronautille, jos saa selvitettyä tämän yhteystiedot, European Astronaut Centren kautta, ESAn pääkonttorin PR-osaston kautta tai ESAn maakohtaisten yhteyshenkilöiden kautta.
Aktiiviastronauteilla on rajallisesti aikaa medialle ja yhteydenotossa joutuu jonoon kilpailemaan muiden kanssa. On tärkeää esitellä itsensä, edustamansa media ja sen tavoittama yleisö.
2) Valmistaudu haastatteluun ajan kanssa, tutustu aihepiiriin, jotta et kysy tyhmyyksiä. Muista, millaiselle yleisölle kirjoitat ja laadi kysymykset sen mukaan. Varaa myös aikaasi haastatteluun, jotta haastateltava saa kunnolla kerrottua asiansa ilman, että sinulla itselläsi on kiire lopettaa.
3) Työstäessäsi haastattelumateriaalia älä manipuloi sanomaa ja irrota yksittäisiä lauseita aiheyhteydestään. Tarkista asiat, joista olet epävarma.
4) Lähetä aina tekstisi tarkistettavaksi ja anna tälle osiolle aikaa. Jos selviä virheitä pääsee mukaan, niin sekä haastateltavalta että haastattelijasta saa huonon kuvan.

André Kuipersille on aina kunnia-asia allekirjoittaa omakätisesti yleisölle jaettavat muistokuvat.
Kuva: Mikko Suominen
ANDRÉ KUIPERS:
Ikä 66 vuotta
Kansalaisuus Alankomaat
Koulutustausta lääketieteen tutkija
Valittiin astronauttikoulutukseen 1998
Avaruuslennot Sojuzin kyydissä Kansainväliselle avaruusasemalle 2004 sekä 2011-12
Vuorokausia avaruudessa 203