Seminaari ja treffit Turun kirjamessuilla 2.10.15

HUOM! Seminaari on kaikille avoin, mutta ilmoittautuminen jäsentilaisuuteen on päättynyt! (Kysy varapaikkoja: toimisto@tiedetoimittajat.fi)

 

Ruiskumallista vuoropuheluun – Tiedeviestinnän rituaalit

Suomen tiedetoimittajain liiton 30-vuotisjuhlaseminaari (avoin yleisölle)

Perjantaina 2.10.2015 klo 14.45–16.45. Jukola-ohjelmatila (2. krs)

Suomen tiedetoimittajain liitto ry juhlii tänä vuonna 30. toimintavuottaan. Juhlavuoden osana Turun kirjamessujen seminaarissa katsotaan taaksepäin ja puhutaan siitä, miten tiedeviestintä on muuttunut ja mitä tiedeviestinnällä on Suomessa saatu aikaan. Vanhastaan tiedeviestintä on nähty yhdensuuntaisena tiedonsiirtoprosessina, jossa tiedeyhteisö tiedottajien ja toimittajien välityksellä sivistää kansaa. Sittemmin vallalla on ollut ajatus vuoropuhelusta, jossa myös yleisöllä on aktiivinen rooli. Aivan viime vuosina on kiinnitetty huomiota siihen yhteisöllisyyteen, jota viestintä rituaalina tuottaa. Millaista yhteistä ymmärrystä maailmasta tiedeviestintä tuottaa, ja miten viestinnän eri osapuolten roolit tulevat muuttumaan?

Ohjelma:

Klo 14.45 Avaus

Klo 14.50

Tiedeviestinnän kohtaamisia ja tiloja

Tiedotuspäällikkö, päätoimittaja Ilari Hetemäki, TSV

Klo 15.25

Tiedeviestinnän rituaalit – kiihdyttääkö media kamppailua yhteisön symbolisista rajoista?

Dosentti Johanna Sumiala, Helsingin yliopisto

Klo 16.00

Tiedetoimittajat eilen, tänään ja huomenna -keskustelu

Panelistit: Ensimmäinen puheenjohtaja, professori Paul Fogelberg, pitkäaikainen pääsihteeri Vesa Niinikangas ja vetäjänä tiedetoimittaja Mia Rönkä.

Klo 16.45

Päätös

Klo 17–18 Jäsentilaisuus Messuravintolassa 1. kerroksessa. (vain jäsenille)

Seurustelua salaattibuffetin, viinin ja kahvin lomassa.

Ilmoittautuminen ON PÄÄTTYNYT!

Seminaarin puhujat:

Ilari Hetemäki on Tieteellisten seurain valtuuskunnan tiedotuspäällikkö, joka toimii myös Tieteessä tapahtuu -lehden päätoimittajana ja Helsingissä järjetettävien Tieteen päivien pääsihteerinä.

Johanna Sumiala on Helsingin yliopiston dosentti ja toimii parhaillaan tutkijana myös Tampereen yliopistossa. Hänen erikoisalansa on media-antropologia.

Paul Fogelberg on Helsingin yliopiston maantieteen professori emeritus. Hän oli Suomen tiedetoimittajain liiton perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja.

Vesa Niinikangas on Tiedetoimittajain liiton ensimmäinen pääsihteeri, joka rakensi liittoa modernisti hallinnoiduksi tiedeviestijöiden järjestöksi. Hän on toimittaja, runoilija ja entinen kirjankustantaja.

Mia Rönkä on naantalilainen tiedetoimittaja, tietokirjailija ja erityisesti ympäristöekologiaan perehtynyt tutkija. Hän aktiivinen tiedeviestijä, jolta ensi vuonna ilmestyy myös esikoisrunokokoelma.

Lisätietoja:

Ulla Järvi, pääsihteeri
gsm 040 7378614

Suomen tiedetoimittajain liitto ry. on noin 1 100 tiedeviestijän koulutus- ja tekijänoikeusjärjestö. Perustajajäsenet tekivät aikanaan viisaasti, kun avasivat yhdistyksen ovet paitsi perinteisille toimittajille, myös tieteen tiedottajille ja tieteellisinä toimittajina toimiville tutkijoille.

Paluu tulevaisuuteen – Tiedetoimittajain liiton 30-vuotisseminaari

(Trilogian 3. osa)
Perjantaina 23. lokakuuta 2015
Tiedekeskus Heureka, Vantaa

Kongressi keskittyy puhumaan, muistelemaan ja kuvittelemaan ottaen huomioon mahdolliset riskit ja todennäköisyydet sekä pitämään kiinni kaikista mahdollisuuksista.

Kuva: Shuttersock

Kuva: Shuttersock

OHJELMA

Klo 11.45–13 Ilmoittautuminen ja tutustuminen Heurekan näyttelyihin

Klo 12–13 Omakustanteinen lounas (ennakkoilmoittautuminen)

Klo 13–13.15 Avaus
Tiedetoimittajain liiton puheenjohtaja, Heurekan elämysjohtaja Mikko Myllykoski

Klo 13.05–13.45 Media vuonna 2045
Projektitutkija Juho Ruotsalainen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Klo 13.45–14.00 Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen tervehdys liitolle

Klo 14–14.15 Median digitaalinen tulevaisuus -kommentti
Digital direktör Sami Kallinen, KSF Media

Klo 14.15–15.00 Minne matka, tiedetoimittaja?
Kirjailija, vapaa tiedetoimittaja Jussi Valtonen

Klo 15.00-15.45 Iltapäiväkahvit ja opastettu näyttelykierros

Klo 15.45 – 16.30 Teknoelämää 2035 – Miten teknologia muuttaa tulevaisuuttamme
Futuristi Elina Hiltunen, What´s Next Consulting Oy

Verryttelyä ja porinaa


Klo 16.40-17.30
Paneeli: Ammattina ennustaminen
Keskustelijat:
Apulaisprofessori Anna Keski-Rahkonen, Helsingin yliopisto, Kansanterveystieteen osasto.
Vanhempi ekonomisti Meri Obstbaum, Suomen pankki, Rahapolitiikka- ja tutkimusosaston ennustetoimisto
Meterologi Juhana Hyrkkänen, Ilmatieteen laitos

Klo 17.30 Päätös ja siirtyminen vastaanotolle

Suomen tiedetoimittajain liiton 30-vuotisvastaanotto

Klo 18–20 Tiedetoimittajain liiton 30-vuotisvastaanotto, Heureka
Juontajina Katja Bargum ja Jari Mäkinen
Ohjelmassa muisteluita, tulevaisuuden irtiottoja ja Otatko riskin -näyttely
Buffet

Klo 20.30–22 Liiton viralliset jatkot Tulisuudelman yökerhossa
“Back to the eighties” – Pasi-Helena -nostalgiabändi
Snacks-tarjoilua

Klo 22– Epäviralliset jatkot Tulisuudelman yökerhossa, jossa keikalla on myös hyvin nostalginen Neljä ruusua. (Omakustanteinen)

ILMOITTAUDU KAIKKIIN PÄIVÄN TAPAHTUMIIN KLIKKAAMALLA TÄTÄ LINKKIÄ

Tutkijanainen jää helposti syrjään uutisissa

Vain joka kolmas tiedotusvälineissä haastateltu tutkija on nainen. Talousuutisissa naisasiantuntijoiden kato on vieläkin suurempi.

Tämä kävi ilmi maanantaina Asiantuntijuus mediassa -seminaarissa, jossa esiteltiin Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen toteuttaman tutkimushankkeen tuloksia. Tutkimustuloksia esittelivät tutkijat Mari K. Niemi ja Ville Pitkänen.

Niemen mukaan tutkimuksessa haastatellut toimittajat eivät löytäneet erityistä syytä naisten vähäiselle näkyvyydelle. Naistutkijoita ei tietoisesti syrjäytetä asiantuntijan roolista. Vapaissa kommenteissa toimittajat kertoivat kokemuksenaan, että naistutkija kieltäytyy miestutkijaa useammin haastattelusta.

”Naiset näyttäisivät miehiä tarkemmin rajaavan oman asiantuntemuksensa, kun taas miestutkijat kommentoivat toimittajille asioita laajemmalla skaalalla”, arvioi Mari K. Niemi.

Tutkijakyselyssä kartoitettiin myös mediakontaktien yleisyyttä. Enemmistö tutkijoista kertoo saavansa toimittajilta yhteydenottoja harvoin, kerran pari vuodessa. Sukupuolten ero näkyy tässäkin. Miesvastaajista 31 prosenttia on haastateltavana usein, jopa viikoittain. Naistutkijoista näin usein mediassa on vain kahdeksan prosenttia.

”Se, että tutkimus löysi näin suuren eron miesten ja naisten välillä, on kyllä yllätys. Arjen kiireissä tätä ei näe, mutta aiomme toimituksessa puuttua näkymättömiin käytäntöihimme”, vakuutti tilaisuudessa Helsingin Sanomain talouden ja politiikan toimituksen esimies Marko Junkkari.

Junkkarin mukaan miesasiantuntijoiden ylivalta on jo havaittu talousuutisoinnissa, ja tämäkin on nostettu toimituksessa pohdintaan.

naistutkijoita

Turkulaistutkijoiden (oikealla) ensimmäiset tutkimustulokset saivat heti mediahuomiota. Jutuissa asiantuntijana esiintyi useimmiten erikoistutkija Mari K. Niemi.

 

Tutkijoiden ja toimittajien yhteistyöstä löytyi paljon toteutumattomia toiveita

Naisten ja miesten epäsuhta uutisten asiantuntijoina on vain yksi havainto Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen tutkimushankkeessa.

”Kyselyissä ja haastatteluissa olemme selvittäneet tutkijoiden ja toimittajien näkemyksiä ja kokemuksia yhteistyöstä, ja siitä tulee vielä paljon tietoa tarkemmin analysoituna”, Mari K. Niemi lupaa.

Tutkimuksen mukaan toimittajat odottavat tutkijoilta paitsi asioiden suhteuttamista ja sovellettavuutta, myös selkeitä kannanottoja ja mielipiteitä. Tutkijoista puolestaan useampi kuin joka kolmas vierasti sitä, että tutkijan pitäisi irrottautua riippumattoman tutkijan roolistaan mielipiteidensä lausujaksi.

Tutkijat ovat myös aika arkoja julkisuuskuvastaan. Joka viides kyselyyn vastanneista tutkijoista pelkäsi mediajulkisuuden vähentävän hänen akateemista painoarvoaan. Myös haastattelujen julkaisujen areenalla oli vaikutusta suhtautumiseen. Peräti 53 prosenttia suhtautui negatiivisesti iltapäivälehtien haastattelupyyntöihin.

”Ennakkokäsityksistä huolimatta tutkijoilla oli silti enimmäkseen myönteisiä kokemuksia mediayhteistyöstä, ja myös niistä iltapäivälehtijutuista”, Mari K. Niemi huomautti.

Tutkimusta varten on käyty läpi laaja media-aineisto (N=1231) Helsingin Sanomista, STT:sta ja Ylestä. Lisäksi on haastateltu useiden eri välineiden toimittajia ja toimituspäälliköitä (N=11) sekä kartoitettu kyselytutkimuksen avulla tutkijoiden kokemuksia ja näkemyksiä.

Tuloksia tullaan julkistamaan sekä tieteellisinä artikkeleina että populaareina juttuina ja tutkijoiden blogeissa. Myös Suomen tiedetoimittajain liitto suunnittelee seminaarin järjestämistä aiheen tiimoilta ensi keväänä.

Tutkimushankkeen on rahoittanut Helsingin Sanomain Säätiö.

Teksti: Ulla Järvi

Lue lisää:

https://blogit.utu.fi/ekeskus/2014/11/10/mita-tutkija-saa-julkisuudessa-sanoa-2/

Kiitos rusinoista, tutkija

Kirsi Heikkinen

Blenheim, Uusi-Seelanti

Kuva: Blenheim, Uusi-Seelanti.

”Olen niiiiiiin iloinen, kun saan nyppiä rusinat sun pullista”, totesin professorille, jonka kanssa seisoin rullaportaissa. Hän häkeltyi, eikä ihme: olimmehan juuri matkalla kahvilaan. Yritin tarkentaa: ”Niin siis että sinä teet kaiken työn ja minä saan syödä hedelmät.”

En tiedä ymmärsikö hän loppujen lopuksikaan kömpelöä kiitostani siitä, että hän oli lupautunut selittämään minulle pitkän tutkimusprojektinsa antia – pullaa hän ei ainakaan valinnut kahvikupposensa seuraksi.

Kiitospäivän innoittamana juutuin miettimään asioita, joista olen kiitollinen. Muistin professorin ja rusinat. Käytänkin tilaisuuden hyväkseni ja kiitän kaikkia tieteilijöitä julkisesti tässä:

Olen kiitollinen, että jaksatte keskittyä ja porautua yhteen ja samaan asiaan kuukausia, vuosia, jopa vuosikymmeniä. Teidän ansiostanne minä ja muut, joiden uteliaisuus on miljoona kertaa kärsimättömämpää sorttia, saamme istahtaa valmiiseen pöytään ja mässäillä tuottamaanne tietoa. Joka alalta ja mielin määrin.

Olen kiitollinen, että sinnikkäästi rapsutatte, niin tuskallisen hidasta kuin se onkin, ihmisen ja Maan ja universumin olemusta esiin hiukkanen kerrallaan, jotta ymmärtäisimme paremmin itseämme; keitä ja missä me oikein olemme. Mutta erityisen kiitollinen olen teille omista itsekkäistä syistäni. Siitä, että te ja edeltäjänne olette tehneet elämäni – ja läheisteni elämän – turvallisemmaksi, terveellisemmäksi, ennustettavammaksi, mukavammaksi ja helpommaksi.

Pakko kiittää ihan erikseen internetistä! Ja siitä, että lätkitte kaikki tutkimuksenne sinne minun ihmeteltävikseni. Sen vuoksi voin tehdä työkseni sitä mitä teen, missä ikinä haluan. Vaikka nyt Uudessa-Seelannissa. Ja netin takia voin olla etäläsnä ystävieni ja kollegojeni elämässä, osallistua livenä keskusteluihin täältä toiselta puolelta palloa. Ja voin nähdä isäni ja äitini kasvot täältä kaukaa asti, puhua kuin välillämme ei olisi matkaa tuhansia kilometrejä.

Olisikohan Marconikaan uskonut moista? Ehkä olisi. Fyysikoilla on mielikuvitusta.

Oli miten oli: kiitän ammatinvalinnastanne. Tiedettä ei olisi ilman teitä. Ja ilman tiedettä maailmani olisi litteä.

Ps. Ai niin. Kiitos vielä siitäkin, että viitsitte vääntää rautalangasta. Ei niin gurua tutkijaa, ettei hän auttaisi tiedetoimittajaa mäessä. It never seizes to astonish me that so called top scientists, who must receive hundred(s) of e-mails a day, are the quickest to react to unknown Finnish journalist’s yelp for help. And after the tenth follow-up question, the one after the one I promised would definately be the last one, for which I apologise, I get an answer: ”Don’t worry about it. I love to talk about this stuff.”

Thank you. For being a scientist.

Tiedetoimittaja 3/2013