Suomen tiedetoimittajain liiton kevätkokous järjestetään eduskunnan poikkeusmääräysten turvin verkkokouksena torstaina 22.4. klo 17.30.
Esityslistan löydät tämän sivun lopusta.
ILMOITTAUDU viimeistään tiistaina 20.4. tästä LINKISTÄ.
Kokouksen jälkeen (noin klo 18.15) on luvassa kaksi mielenkiintoista esitelmää ja keskustelu. Puhujat ovat sosiologian yliopistonlehtori Anu Katainen Helsingin yliopistosta sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan professori, dekaani Juho Saari Tampereen yliopistosta. He puhuvat mediavälitteisesti jaetusta kokemuksesta.
Anu Katainen on tutkinut mm. terveysvalistusta ja päihteidenkäyttöä. Vuonna 2020 hän kirjoitti sosiologiaa yleistajuistavaanIlmiö-blogiinEnsitreffit alttarilla-ohjelmasta kaikkiaan 14 analyysiä. Mitä sosiologi näkee katsoessaan tosi-tv-sarjaa? Anu Katainen kuvaa kirjoitussarjaa näin: “Sosiologinen katse kohdistuu yksilöiden yli ja läpi. Sarjan osallistujien ja tapahtumien nähdään edustavan jotain yleisempää ja yliyksilöllistä”. Hän toteaa toivovansa, että kirjoitusten kautta on välittynyt, miten kiehtova tosi-tv:n ja Ensitreffien maailma on. Kyse ei ole vain tv-viihteestä. “Meille sosiologeille tosi-tv tarjoaa ikkunan moniin nykyelämän ilmiöihin, mutta lisäksi tosi-tv itsessään on kulttuurisena muotona kiinnostava ja tärkeä.”Juttusarjan viimeinen kirjoitus Ilmiö-blogissa: https://ilmiomedia.fi/artikkelit/ensitreffit-alttarilla-sosiologin-silmin-jaahyvaiset-onks-toi-eri-rytmi-kans-joku-kiertoilmaus/– Anu Katainen tutkimusportaalissa: https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/anu-katainen
Juho Saari on tunnettu julkinen keskustelija, joka tieteellisen uransa rinnalla työskennellyt mm. sosiaali- ja terveysministeriössä, istunut monissa työryhmissä sekä kirjoittanut lukuisia kirjoja mm. köyhyydestä. Vuonna 2020 Saarelta ilmestyi kirjaKuuluisan kuoleman varjo, jossa hän tutkii Isojoella vuonna 1953 murhatun Kyllikki Saaren tapausta sosiologin silmin. Materiaalina on mm. valtava lehtileikearkisto, joka kertoo paitsi journalismista ennen Lex Hymyä, myös ajan henkeä. Saaren mukaan murha teki näkyväksi rationalisoituvan yhteiskunnan irrationaalisen puolen, joka ”uskoo uskomattomaan ja tukeutuu tuntemattomaan”. Satunnaisten tiedonsirpaleiden varassa iihmiset rakentavat tapahtumista omasta mielestään uskottavia tulkintoja, joita jaetaan niin naapureille, viranomaisille kuin mediallekin. Syntyy todellisuudesta irrallinen jaettu todellisuus, joka voi auttaa ihmisiä selviytymään pelon ja epävarmuuden keskellä.– Ylen juttu kirjasta 20.9.2020: https://yle.fi/uutiset/3-11566553– Juho Saari Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Saari
Aika: torstai 22.4.2021 klo 17.30
Paikka: Teams-etäyhteys
ESITYSLISTA
Suomen tiedetoimittajain liitto ry myöntää kohdeapurahoja syventävään työskentelyyn, koulutukseen, kokoukseen tai muuhun ammatilliseen tapahtumaan osallistumiseen, työmatkaan tai laitehankintaan. Kohdeapurahoja voidaan jakaa myös 2–4 hengen pienryhmämatkoille. Kaikki ryhmän jäsenet tekevät omat hakemukset, joissa viitataan yhteiseen matkaan ja mainitaan ryhmän muiden jäsenten nimet. Apurahat ovat aina henkilökohtaisia.
Liitto voi jakaa myös ns. media fellows -apurahoja tieteellisten lehtien toimittajille esimerkiksi lehden kehittämiseen tai harjoitteluun/vierailuun koti- tai ulkomaisen tiedelehden toimituksessa. Myös tutkijoiden viestintäosaamisen laajentamista työharjoittelussa voidaan tukea. Apurahaa on myönnetty esimerkiksi toimittajan tai tiedottajan osallistumiseen tutkijaryhmän työhön ja viestintään sekä työkiertoon ja -vaihtoon.
Apurahaa haetaan 16.3.–15.4. tällä LOMAKKEELLA.
Emme ota vastaan sähköpostitse tai kirjeitse lähetettyjä hakemuksia. Mikäli koet esim. työnäytteet tai muut lisäliitteet välttämättömiksi, ne voi lähettää sähköpostilla: toimisto@tiedetoimittajat.fi.
Apurahat ovat verottomia, mutta niistä ilmoitetaan verottajalle. Sen vuoksi hakemuksen pakollisia henkilötietoja ovat viralliset etunimet, henkilötunnus ja kotiosoite. Liiton hallitus päättää apurahoista kokouksessaan joulukuussa, ja apurahat tulevat maksuun ennen joulua.
Tutustu huolellisesti apurahaohjeisiin liiton kotisivujen Toiminta/apurahat ja raportointi-välilehdeltä.
Tiedetoimittajain liiton apurahoilla on muun muassa autettu maailmaan monenlaisia tietokirjoja.
Tämän otsikon alta löydät lisää viisaita ja koeteltuja vinkkejä ja neuvoja apurahan hakemiseen. Nämä ohjeet soveltuvat toden totta muillekin kuin tietokirjahankkeita suunnitteleville.
HAAVEISSA TIETOKIRJA? KUINKA TEHDÄ HYVÄ TYÖSUUNNITELMA?
Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Sanna Haanpään vinkkejä tiivistäen:
Kun haet apurahaa tietokirjaan, niin jo työsuunnitelmastasi olisi hyvä käydä ilmi, kenelle kirja on tarkoitettu. Kun teoksen kohderyhmä on mietitty, se auttaa suuntaamaan myös sitä, miten kuvaat työsuunnitelmassa teoksen sisältöä ja rakennetta.
Hyvässä työsuunnitelmassa tuodaan esiin se, mitä uutta kirja tuo jo olemassa olevaan tietokirjallisuuden kenttään. Mitä uutta tietoa tai näkökulmaa kirjassa on tarkoitus esittää, minkä aukon tietokirjallisuudessa tämä kirjaa täyttää? Miksi on tarpeellista, että juuri tämä kirja kirjoitetaan?
Omasta CV:stä ei ole hyötyä, vaan sen kertomisella tiiviisti, miksi juuri sinä olet hyvä kirjoittamaan tietokirjan tästä aiheesta. Kuvaa työsuunnitelmassa teoksen sisältöä, jota voit kuvata joko synopsiksessa tai asiasanoilla tai esimerkiksi luettelossa keskeisistä aihealueista.
Koska apurahaa ei myönnetä kirjoitustyöstä aiheutuviin kuluihin, älä myöskään erittele niitä työsuunnitelmaan.
TÄSMÄVINKKI SANNALTA: “Kun olet kirjoittanut työsuunnitelman, lue se vielä lopuksi ja arvioi sen sisältöä hakemuksen lukijan kannalta.”
LUE LISÄÄ: https://www.suomentietokirjailijat.fi/yhdistys/faktahommissa-blogi/vinkkeja-apurahahakuun-panosta-hyvaan-tyosuunnitelmaan.html
Apurahat rahoitetaan tekijänoikeuskorvauksilla eli valokopiointi- ja digitaalisen kopioinnin korvauksilla. Tästä syystä liitto suosittaa Kopioston valvontavaltakirjan antamista Suomen tiedetoimittajain liitolle. Valtakirjan voi antaa useammalle Kopioston jäsenjärjestölle, ja Tiedetoimittajain liitolle se annetaan tiedetoimittaja-ominaisuudessa. Sähköisen valtakirjalomakkeen ja lisätietoja löydät tästä LINKISTÄ. Täytä siis lomake, printtaa, allekirjoita ja postita osoitteella: Suomen tiedetoimittajain liitto, Salo IoT Campus, Joensuunkatu 7, 24100 Salo.
Ideasta multimediaksi – Tieteellisten lehtien uusien sisältöjen kehittäminen
Koulutus tieteellisten julkaisujen päätoimittajille ja muille sisällöstä vastaaville
Aika: to 1.4.2021 klo 9–12
Paikka: webinaari (linkki lähetetään ilmoittautuneille)
Tieteellisten lehtien perusta on tutkimusartikkeleissa ja muussa tekstisisällössä. Tieteellisten seurojen ja lehtien tiedeviestintä voisi kuitenkin olla paljon muutakin: videoita, podcasteja tai muuta multimediaa.
Suomen tiedetoimittajain liitto on mukana järjestämässä verkkokoulutusta ja keskustelutilaisuutta, jossa etsitään ideoita tieteellisten lehtien ja seurojen uusien sisältöjen kehittämiseksi.
Kuulemme, millaisia kokemuksia on Yhteiskuntapolitiikka-lehden päätoimittaja Tuukka Tammella, Politiikasta-verkkolehden ex-päätoimittajalla Johanna Vuorelmalla ja Menneisyyden jäljillä -podcasteja tekevällä Lotta Vuoriolla. Mistä kannattaa haaveilla, mikä onnistuu rajallisilla resursseilla ja miten uusi toiminta saada luontevaksi osaksi toimitusta?
Koulutustilaisuus on osa Kotimaisten tiedejulkaisujen selvitys- ja koulutushanketta. Kymmenen kotimaista tieteellistä lehteä (Nuorisotutkimus, Janus, Gerontologia, Media & viestintä, Ennen & Nyt, Kasvatus & Aika, Historiallinen Aikakauskirja, Kasvatus, Aikuiskasvatus ja Sosiologia) ovat mukana vuoden mittaisessa hankkeessa etsien uusia yhteistyön muotoja vastatakseen lehtien koulutus- ja kehitystarpeisiin.
Tiedetoimittajain liiton jäsenkunnasta tähän webinaariin mukaan mahtuu 10–15 tieteellisten julkaisujen päätoimittajana/toimituspäällikkönä työskentelevää osanottajaa. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä (huomioiden tasapuolisuus julkaisujen kesken).
ILMOITTAUTUMINEN ALKAA ke 10.3.21. Ilmoittautuminen päättyy pe 26.3.
Ilmoittaudu tästä LINKISTÄ
Kouluttajat:
Johanna Vuorelma, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto. Vuorelma toimi Politiikasta-verkkolehden vastaavana päätoimittaja 2014–2018. Julkaisu aloitti vuonna 2012, ja verkkolehden lisäksi alustalta löytyy mm. podcasteja ja videoita. https://politiikasta.fi
Lue lisää: Politiikasta tuli Vuoden 2019 tiedeviestintäpalkittu: Politiikasta-lehteä tehdään “vähän kaikesta kiinnostuneelle kansalaiselle” https://www.tiedetoimittajat.fi/tiedetoimittaja/7712/
Lotta Vuorio, historian väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto. Vuorio on työskennellyt pitkään myös toimittajana, ja hän aloitti vuoden 2020 alussa tuottaa Menneisyyden Jäljillä -podcastia https://open.spotify.com/show/1RpTIFIbey9GmUfdTLsPgV
Verkkosivut https://lottavuorio.com/, Twitter @LVuorio / @JaljillaPodcast, Instagram @menneisyydenjaljillapodi. Facebook https://www.facebook.com/menneisyydenjaljilla
Tuukka Tammi, ohjelmajohtaja, THL, Yhteiskuntapolitiikka-lehden päätoimittaja. Tammi on taustaltaan päihde- ja addiktiotutkija, joka on mm. toimittanut tiedeviestintäaiheisia tietokirjoja. Yhteiskuntapolitiikka-lehti on yhteiskunnallisen hyvinvointitutkimuksen julkaisu, jolla on ollut mm. YP-radio ja edelleen toimiva aktiivinen Sijoita ajatteluun -blogisivusto https://blogi.yplehti.fi. Lehti ilmestyy avoimesti verkkoon heti printtilehden ilmestyttyä. https://www.yplehti.fi
Ideasta multimediaksi -webinaarin yhteyshenkilöt:
Ulla Järvi
Pääsihteeri, Suomen tiedetoimittajain liitto
ulla.jarvi@tiedetoimittajat.fi
p 040 7378614
Annastiina Mäkilä
Kotimaisten tiedejulkaisujen selvitys- ja koulutushankkeen projektikoordinaattori
Milloin yleistoimittajasta on tiedetoimittajaksi? Tuohon kysymykseen havahduin äskettäin, tiedetoimittajain vaalikokouksessa.
Olen kohtalaisen uusi Suomen tiedetoimittajain liiton jäsen. Tunnen vain muutamia mielestäni oikeita tiedetoimittajia: vapaan toimittajan, joka kirjoittaa lääketieteestä, sanomalehden erikoistoimittajan, tieteellisen julkaisun toimittajan.
Entä minä? Voinko kuulua tähän joukkoon?
En tiedä. Kysymys ei ole yksiselitteinen.
Toimittajilla on vahva työidentiteetti. Niin myös minulla. Liityin Suomen Journalistiliittoon eli kaltaisteni joukkoon heti, kun se oli mahdollista.
Minusta tuli myös yrittäjä, kun ryhdyin vapaaksi toimittajaksi ja perustin toiminimen. Sen jälkeen tuntui kotoisalta siirtyä palkansaajista Suomen freelance-journalisteihin, Journalistiliiton valtakunnalliseen jäsenjärjestöön.
Naistoimittajissa viivyin hetken, koska halusin mukaan yhdistyksen Afganistan-hankkeeseen eli afgaaninaistoimittajien kouluttamiseen. Erosin, kun vapaa-aikani ei enää riittänyt.
Nyt olen Suomen tiedetoimittajain liitossa.
Ja miksi? Ystävä houkutteli mukaan, ja hain jäsenyyttä.
Lue lisää kuinka vapaa toimittaja Päivi Ängeslevä ryhtyi selvittämään tiedetoimittajan olemusta. Artikkeli on julkaistu Tiedetoimittaja-lehdessä 1/2021.
Hallitsetko suhteellisen ja absoluuttisen riskien erot? Osaatko myös kertoa ne yleistajuisesti? Entä miten sujuu epävarmuuden sietäminen alati muuttuvassa koronatilanteessa?
Lääkärikouluttaja, professori Anna Keski-Rahkonen ja Ylen politiikan toimittaja Robert Sundman keskustelevat tällä koulutusvideolla laadukkaasta tiedejournalismista poikkeuksellisessa tilanteessa. Toimittajien on siedettävä väistämätöntä epävarmuutta, kun asiantuntijatkaan eivät ole yhtä mieltä yhteiskunnan parasta turvaavista toimenpiteistä. Samaan aikaan salaliittoteoriat ja somen mielipidevaikuttajat houkuttelevat yleisöä. Miten on tässä tilanteessa sujunut koronauutisointi tutkijan näkökulmasta? Miten yleistoimittaja vailla tieteellistä erityisosaamista voi tunnistaa laadukkaan tutkimuksen, ja millaisia tilastollisia peruskäsitteitä hänen olisi hyvä hallita?
Entä mitä tiedeviestijän kannattaa muistaa toimitusten realiteeteista? Millainen sisältö nappaa eri-ikäiset yleisöt? Dominoiko lääketieteen näkökulma liikaakin pandemiauutisoinnissa?
Anna Keski-Rahkosen slidet löytyvät tästä linkistä: Anna Keski-Rahkonen Tiedetoimittajat. Mukana hyödyllistä ohjeistusta ja ajatuksia tiedeviestinnästä.
Tervetuloa nauttimaan keskustelusta, kommentoimaan ja poimimaan käytännön vinkkejä webinaariin, joka on striimattu Journalistiliitossa 8. helmikuuta.
LINKKI:
Maksuton koulutus on tarkoitettu kaikille Tiedetoimittajain liiton ja Journalistiliiton jäsenille.
Koulutus on järjestetty yhteistyössa Journalistiliiton kanssa. Lisätietoja koulutuspäälliköltä nina.porra@journalistiliitto.fi tai Tiedetoimittajain liitosta ulla.jarvi@tiedetoimittajat.fi.