Mitä voisitkaan tehdä Tiedetoimittajain apurahalla?

Suomen tiedetoimittajain liiton syksyn kausiapurahojen haku on käynnistynyt. Hakuaika on 16.10.–15.11.2020. Apuraha ei ole tarkoitettu vain liiton jäsenille, vaan Kopiosto-varoista myönnettäviä apurahoja voivat hakea muutkin tiedeviestinnän alalla toimivat.

Suomen tiedetoimittajain liitto ry myöntää kohdeapurahoja syventävään työskentelyyn, koulutukseen, kokoukseen tai muuhun ammatilliseen tapahtumaan osallistumiseen, työmatkaan tai laitehankintaan. Kohdeapurahoja voidaan jakaa myös 2–4 hengen pienryhmämatkoille. Kaikki ryhmän jäsenet tekevät omat hakemukset, joissa viitataan yhteiseen matkaan ja mainitaan ryhmän muiden jäsenten nimet. Apurahat ovat aina henkilökohtaisia.

Liitto voi jakaa myös ns. media fellows -apurahoja tieteellisten lehtien toimittajille esimerkiksi lehden kehittämiseen tai harjoitteluun/vierailuun koti- tai ulkomaisen tiedelehden toimituksessa. Myös tutkijoiden viestintäosaamisen laajentamista työharjoittelussa voidaan tukea. Apurahaa on myönnetty esimerkiksi toimittajan tai tiedottajan osallistumiseen tutkijaryhmän työhön ja viestintään sekä työkiertoon ja -vaihtoon.

Apurahaa haetaan 16.10.–15.11. TÄLLÄ LOMAKKEELLA

Emme ota vastaan sähköpostitse tai kirjeitse lähetettyjä hakemuksia. Mikäli koet esim. työnäytteet tai muut lisäliitteet välttämättömiksi, ne voi lähettää sähköpostilla: toimisto@tiedetoimittajat.fi.

Apurahat ovat verottomia, mutta niistä ilmoitetaan verottajalle. Sen vuoksi hakemuksen pakollisia henkilötietoja ovat viralliset etunimet, henkilötunnus ja kotiosoite. Liiton hallitus päättää apurahoista kokouksessaan joulukuussa, ja apurahat tulevat maksuun ennen joulua.

Tutustu huolellisesti apurahaohjeisiin liiton kotisivujen Toiminta/apurahat ja raportointi-välilehdeltä.

Apurahat rahoitetaan tekijänoikeuskorvauksilla eli valokopiointi- ja digitaalisen kopioinnin korvauksilla. Tästä syystä liitto suosittaa Kopioston valvontavaltakirjan antamista Suomen tiedetoimittajain liitolle.  Valtakirjan voi antaa useammalle Kopioston jäsenjärjestölle, ja Tiedetoimittajain liitolle se annetaan tiedetoimittaja-ominaisuudessa. Sähköisen valtakirjalomakkeen ja lisätietoja löydät tästä LINKISTÄ. Täytä siis lomake, printtaa, allekirjoita ja postita osoitteella: Suomen tiedetoimittajain liitto, Salo IoT Campus, Joensuunkatu 7, 24100 Salo.

 

 

Tiedetoimittajat jakoi liki 60 000 euroa korona-ajan erityisapurahaa

Suomen tiedetoimittajain liiton hallitus on jakanut Korona-ajan erityisapurahat kokouksessaan maanantaina 12. lokakuuta.

Liiton hallitus sai korona-ajan erityisapurahaussa kaikkiaan 65 hakemusta, yhteissummaltaan 89 199 euroa. Apuraha myönnettiin 62 hakijalle, ja apurahasumma oli yhteensä 59 776 euroa.

Erityisapurahan käyttökohteita:

1) Erityinen laitehankinta (esim. etätyön mahdollistavat lisälaitteet)

2) Ammatillinen kehittyminen (esim. ammatissa tarvittavan tieteellisen lehden tilausmaksu / yksittäisten artikkelien osto tai ammattikirjallisuuden hankinta) ja koulutus (esim. maksullinen kurssi, kongressi tai etäkoulutus)

3) Projekti (esim. pidemmän artikkelin kirjoittaminen, kirjaprojekti)

HUOM! Apurahapäätöksistä on ilmoitettu henkilökohtaisesti kaikille hakijoille. Apurahan saajien nimet löytyvät liiton kotisivujen Toiminta-välilehden alta kohdasta Apurahat.

 

Seuraavan kerran apurahoja haetaan 16. lokakuuta 2020 alkaen. Tällöin esimerkiksi syksyn 2018 ja sitä aiemmilla apurahoilla ei ole enää vaikutusta mahdollisuuksiin saada uutta apurahaa.

Suomen tiedetoimittajain liitto jakaa apurahoja, jotka kertyvät tekijäinoikeusvaroista eli Kopiosto-korvauksista.

jäsenjärjestöille varat kertyvät tekijäinoikeuksien alaisten teosten valokopioinnista ja digitaalisesta kopioinnista. Lue lisää: Kopiosto-korvaukset

 

 

Kopioston graafi esittää, miten “hyvä kiertää”.

 

Suuri Nobel-keskustelu verkossa keskiviikko-iltana 28.10.

Mistä tämän vuoden kemian, fysiikan, lääketieteen ja taloustieteen Nobel-palkinnoissa on oikein kysymys? Miten syntyvät tieteen suuret läpimurrot?

Suomalaiset asiantuntijat kertovat kansantajuisesti Nobel-palkittujen tutkimusten aiheista, tekijöistä, saavutuksista sekä niiden merkityksestä tieteelle ja ihmiskunnalle Suuressa Nobel-keskustelussa ke 28.10. klo 17:00-18:30.

Tilaisuudessa ovat keskustelemassa virologian professori Klaus Hedman, astrofysiikan professori Peter Johansson, dosentti Kirmo Wartiovaara (kemia) ja taloustieteen professori Juuso Välimäki.

Tilaisuuden juontavat tuottaja ja tiedetoimittaja Matti Mielonen ja kirjailija Tiina Raevaara.

Tilaisuus järjestetään suorana verkkokeskusteluna. Osallistumisohjeet verkkotilaisuuteen päivitetään pian tälle sivulle sekä tapahtuman facebook-sivulle.

Tervetuloa!

Tilaisuuden järjestävät Helsingin Sanomat, Suomen Tiedetoimittajain liitto, Suomalainen Tiedeakatemia, Finska Vetenskaps-Societeten – Suomen Tiedeseura, Teknillisten Tieteiden Akatemia, Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland ja Suomen Tiedeakatemiat -yhteistyöneuvosto.

“Se tuli kuin tsunami”

Elämme jälleen koronaepidemian uhan keskellä. Keväällä koronavirus aiheutti  ennennäkemättömän uutisvirran ja monen toimittajan työnkuva muuttui rajusti. Oli vain yksi keskeinen uutisaihe, joka lävisti lähes kaiken.

Tiedetoimittajain liiton alkusyksyllä tehdyssä Koronakevät-podcastissa tiedetoimittaja Mari Heikkilä keskustelee Iltalahden terveystoimittaja Heljä Salosen kanssa kevään kokemuksista – ja opetuksista. Salonen on vuosikymmeniä kirjoittanut tiede- ja terveysaiheista ja työskentelee toimittajana Iltalehdessä.

Konkarillekin kokemus oli pysäyttävä. Kriisin keskellä työpaineet olivat kovat ja lisäksi tuttu työyhteisö jäi, kun kaikki siirtyivät etätöihin. Jutussa pohditaan, mitä voimme oppia menneestä keväästä.

 

LINKIT:

Youtuben Suomen Tiedetoimittajain kanavalla:

 

Haastattelu löytyy myös Applen podcasteista:

https://podcasts.apple.com/fi/podcast/koronakevät-uutistoimittajana-eturintamassa/id1529253396?l=fi

 

 

ILTAPÄIVÄKAHVIT SIIRTYVÄT! Uusi aika ilmoitetaan

ILTAPÄIVÄKAHVIT SIIRTYVÄT! Uusi aika ilmoitetaan pian
Tiedetoimittajain ohjelmalliset iltapäiväkahvit perjantaina 2.10.2020 klo 14–15! Webinaarissa keskustellaan siitä, miten eri musiikin lajien ja tyylisuuntien arvostus on vaihdellut aikojen saatossa. “Tinakengissä mökkitielle – musiikin kulttuurihistoriaa” Miksi tanssimista on pidetty paheellisena ja iskelmämusiikkia vain viihteenä?
Pääsihteeri Ulla Järven kanssa keskustelevat historiantutkija Seija-Leena Nevala, joka on tutkinut paritanssin historiaa kirjassa Kielletyt leikit ja toimittaja Antti Heikkinen, jolta ilmestyi juuri laulaja Kari Tapion elämäkerta.
Lisäohjeet tulossa jäsenkirjeessä.