Kuva: Esa Ilmolahti
Alkuvuosi tuo tiedetoimittajain liiton kotisivujen ulkoasuun raikastusta ja uutta ilmettä. Graafikko Minna Hölttä viimeistelee helmikuussa käyttöön otettavaa uutta ilmettä.
Myös Valon päivänä 3.2. ilmestyvä Tiedetoimittaja-lehti 1/2022 uudistuu samassa hengessä.
Liiton hallitus sai syksyn apurahahaussa ennätysmäärän hakemuksia, yhteensä 83 kappaetta. Ne olivat yhteissummaltaan 236 524 euroa.
Apuraha myönnettiin 61 hakijalle, ja apurahasumma oli yhteensä 107 552 euroa. Eniten myönnettiin rahaa erilaisiin hankkeisiin, kuten juttu- ja kirjaprojekteihin.
Apurahansaajat löytyvät tuttuun tapaan tiedetoimittajain liiton kotisivujen apurahat-välilehdeltä. Tässä suoralinkki apurahan saajien luetteloon. Hanke on julkaistu, mikäli hakija on antanut siihen luvan.
Seuraavan kerran liiton apurahoja voi hakea kevään haussa 16.3.–15.4.2022. Tuolloin vuoden 2019 apurahat eivät enää vaikuta ratkaisuihin.
Hakemista suunnittelevien kannattaa lukea tämä Annu Kekäläisen Tiedetoimittaja-lehden juttu apurahoista, hakemisesta ja hakuvinkeistä.
Tänä vuonna pääset jälleen verkossa klo 17–19.30 seuraamaan Tiedetoimittajain liiton Tieteiden yöhön tuottamaa ohjelmaa, jossa tavoitellaan harmoniaa mitä moninaisimmista lähteistä.
Tieteiden Yö to 20.1.2022
klo 17-19.30
Helsingin kaupungintalon Tapahtumatori + verkossa
Pohjois-Esplanadi 11–13
17.00–17.10 Alkusanat: tapamahtuman tuottajat Ulla Järvi & Minna Malja
17.10–17.40 Mikael Wahlström, dos., VTT:n tutkimusryhmän johtaja
Systeemisiä ilmastotoimia älykkäiden koneiden tuottamalla harmonialla
17.45–18.15 Elina Pyy, FT, Suomen Rooman-instituutin tutkijalehtori
Totta ja tarua sulassa sovussa – antiikin myytit ja historia nykykulttuurissa ja -viihteessä
18.20–18.50 Ritva Kylli, dos., arktisen ja pohjoisen historian yliopistonlehtori, Oulun yliopisto
Läskisoosista rouskuviin rehuihin? – Tasapainoisen ruokavalion tavoittelu 1900-luvun Suomessa
18.55–19.25 Katariina Kallio, FM, suomentaja, Katasana Oy
Kenelle suomennan, kun suomennan lastenkirjan?
Tästä linkistä löytyy Tieteiden yön koko ohjelma
Syksyn hakuaika oli 16.10.–15.11.2021. Seuraavan kerran liiton Kopiosto-apurahaa voi hakea 16.3.–15.4.2022.
Apurahoja ei ole tarkoitettu vain liiton jäsenille, vaan Kopiosto-varoista myönnettäviä apurahoja voivat hakea kaikki ne, joiden suunnittelema hanke edistää tiedeviestintää.
Suomen tiedetoimittajain liitto ry myöntää kohdeapurahoja syventävään työskentelyyn, koulutukseen, kokoukseen tai muuhun ammatilliseen tapahtumaan osallistumiseen, työmatkaan tai laitehankintaan. Kohdeapurahoja voidaan jakaa myös 2–4 hengen pienryhmämatkoille. Kaikki ryhmän jäsenet tekevät omat hakemukset, joissa viitataan yhteiseen matkaan ja mainitaan ryhmän muiden jäsenten nimet. Apurahat ovat aina henkilökohtaisia.
Liitto voi jakaa myös ns. media fellows -apurahoja tieteellisten lehtien toimittajille esimerkiksi lehden kehittämiseen tai harjoitteluun/vierailuun koti- tai ulkomaisen tiedelehden toimituksessa. Myös tutkijoiden viestintäosaamisen laajentamista työharjoittelussa voidaan tukea. Apurahaa on myönnetty esimerkiksi toimittajan tai tiedottajan osallistumiseen tutkijaryhmän työhön ja viestintään sekä työkiertoon ja -vaihtoon.
Apurahat ovat verottomia, mutta niistä ilmoitetaan verottajalle. Sen vuoksi hakemuksen pakollisia henkilötietoja ovat viralliset etunimet, henkilötunnus ja kotiosoite. Liiton hallitus päättää apurahoista kokouksessaan joulukuussa, ja apurahat tulevat maksuun ennen joulua.
Tutustu huolellisesti apurahaohjeisiin liiton kotisivujen Toiminta/apurahat ja raportointi-välilehdeltä.
Tuolta sivulta löydät myös tiedot lähiaikojen apurahoista, mistä on apua, kun mietit oman hankkeesi soveltuvuutta ja rahasummaa, jota kannattaa hakea.
Apurahat rahoitetaan tekijänoikeuskorvauksilla eli valokopiointi- ja digitaalisen kopioinnin korvauksilla. Tästä syystä liitto suosittaa Kopioston valvontavaltakirjan antamista Suomen tiedetoimittajain liitolle. Valtakirjan voi antaa useammalle Kopioston jäsenjärjestölle, ja Tiedetoimittajain liitolle se annetaan tiedetoimittaja-ominaisuudessa. Sähköisen valtakirjalomakkeen ja lisätietoja löydät tästä LINKISTÄ. Täytä siis lomake, printtaa, allekirjoita ja postita osoitteella: Suomen tiedetoimittajain liitto, Salo IoT Campus, Joensuunkatu 7, 24100 Salo.
LUE, MITEN SAKARI SILVOLA TOTEUTTI OMAN UNELMANSA MM. TIEDETOIMITTAJAIN APURAHALLA. Lue lisää Kopioston Facebook-sivulta: https://www.facebook.com/Kopiosto/posts/899321917280840
Tämän otsikon alta löydät lisää viisaita ja koeteltuja vinkkejä ja neuvoja apurahan hakemiseen. Nämä ohjeet soveltuvat toden totta muillekin kuin tietokirjahankkeita suunnitteleville.
HAAVEISSA TIETOKIRJA? KUINKA TEHDÄ HYVÄ TYÖSUUNNITELMA?
Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Sanna Haanpään vinkkejä tiivistäen:
Kun haet apurahaa tietokirjaan, niin jo työsuunnitelmastasi olisi hyvä käydä ilmi, kenelle kirja on tarkoitettu. Kun teoksen kohderyhmä on mietitty, se auttaa suuntaamaan myös sitä, miten kuvaat työsuunnitelmassa teoksen sisältöä ja rakennetta.
Hyvässä työsuunnitelmassa tuodaan esiin se, mitä uutta kirja tuo jo olemassa olevaan tietokirjallisuuden kenttään. Mitä uutta tietoa tai näkökulmaa kirjassa on tarkoitus esittää, minkä aukon tietokirjallisuudessa tämä kirjaa täyttää? Miksi on tarpeellista, että juuri tämä kirja kirjoitetaan?
Omasta CV:stä ei ole hyötyä, vaan sen kertomisella tiiviisti, miksi juuri sinä olet hyvä kirjoittamaan tietokirjan tästä aiheesta. Kuvaa työsuunnitelmassa teoksen sisältöä, jota voit kuvata joko synopsiksessa tai asiasanoilla tai esimerkiksi luettelossa keskeisistä aihealueista.
Koska apurahaa ei myönnetä kirjoitustyöstä aiheutuviin kuluihin, älä myöskään erittele niitä työsuunnitelmaan.
TÄSMÄVINKKI SANNALTA: “Kun olet kirjoittanut työsuunnitelman, lue se vielä lopuksi ja arvioi sen sisältöä hakemuksen lukijan kannalta.”
LUE LISÄÄ: https://www.suomentietokirjailijat.fi/yhdistys/faktahommissa-blogi/vinkkeja-apurahahakuun-panosta-hyvaan-tyosuunnitelmaan.html
Ensin keskusteluvuoroon klo 12–12.30 tulevat Vuoden 2021 tiedetoimittaja, Helsingin Sanomain tiedetoimittaja Annikka Mutanen ja vapaa tiedetoimittaja Jari Mäkinen. Vuoden 2018 tiedeviestinnällä palkittu Mäkinen on Tuubi-tiedesivuston perustaja ja toimittaja, joka on erikoistunut tähtitieteeseen ja teknologiaan. Annikka Mutanen puolestaan on vastannut suuresta osasta HS:n Covid-19-pandemiauutisista, mutta on kirjoittanut juttuja monilta tieteentaloilta.
Klo 12.30–13 lavalle nousevat kirjailija Tiina Raevaara ja Tieteessä tapahtuu -tiedelehden päätoimittaja ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan viestintäpäällikkö Ilari Hetemäki. Heidän kanssaan liiton pääsihteeri Ulla Järvi keskustelee uutisia “hitaammasta” tiedeviestinnästä, tieteellisestä julkaisemista ja tietokirjoista. Mikä merkitys yleistajuisilla tiedelehdillä ja tietokirjoilla on kansalaisten tiedepääoman kartuttajina – ja mitä tiedepääoma voisi tarkoittaakaan.
Iltapäiväkahvittelu hotelli Triplan kokoustiloissa (Pasilan asemalla) torstaina 28.10.2021 alkaa klo 15.30.
Tilaisuus kuuluu Huuhkajien iltapäiväkahvisarjaan, mutta on avoin kaikille jäsenille.
HUOM! Kirjailijavierailun kunniaksi SKS tarjoaa verkkokaupastaan edun tiedetoimittajain liiton jäsenille: Kaikki kirjat –25 %. Tarkemmat tiedot ovat tulleet jäsenkirjeessä.
Yli 50 000 luovan alan tekijää edustava Tekijäfoorumi näkee merkittäviä puutteita suunnitteilla olevassa uudessa tekijänoikeuslaissa ja vaatii sen valmistelemista uudelleen.
Lausuntokierroksella parhaillaan olevassa hallituksen esityksen luonnoksessa ei ole huomioitu EU:n tekijänoikeusdirektiivin (ns. DSM-direktiivi) edellyttämiä parannuksia luovan alan tekijöiden ja taiteilijoiden asemaan. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että tekijöillä ja esittävillä taiteilijoilla on oikeus saada asianmukainen korvaus teostensa ja esitystensä käytöstä. EU-direktiiveissä asetetut tavoitteet ovat jäsenmaita sitovia.
Tekijäfoorumi katsoo, että Suomen tekijänoikeuslakiin kaavaillut muutokset eivät vastaa direktiivin tarkoitusta tekijöiden aseman parantamisesta. Tekijät ja taiteilijat olisivat jatkossakin heikossa neuvotteluasemassa korvauksista sopiessaan ja sopimuksia tehdessään. Joiltain osin esitetyt muutokset jopa heikentäisivät nykyisiä käytäntöjä ja sitä kautta luovan alan tekijöiden ja taiteilijoiden asemaa.
”Kulttuuriala on parhaillaan ennennäkemättömän vaikeassa tilanteessa koronapandemian jäljiltä. Oikeudenmukainen tekijänoikeuslaki on selkeä keino parantaa taiteilijoiden ja tekijöiden asemaa ja toimeentuloa konkreettisesti – ja varmistaa, että saamme nauttia ammattilaisten tekemästä taiteesta ja muusta luovasta sisällöstä myös jatkossa”, sanoo Suomen Musiikintekijät ry:n hallituksen puheenjohtajaKaija Kärkinen.
Kollektiivinen sopiminen takaisi tekijöille asianmukaisen korvauksen
Tekijäfoorumin toimijat näkevät, että kollektiivinen sopiminen olisi tehokkain keino varmistaa EU-direktiivin tavoitteiden toteutuminen. Tätä keinoa ei hallituksen esitysluonnoksessa ole huomioitu.
Kollektiivinen sopiminen tarkoittaa, että tekijöitä edustavat ammattiliitot ja järjestöt voisivat jatkossa neuvotella korvauksista ja muista käyttöehdoista tekijöiden puolesta. Yhdessä sovitut vähimmäisehdot takaisivat taiteilijoille ja tekijöille asianmukaiset korvaukset ja tiedonsaannin teostensa käytöstä.
”Esimerkiksi kirjailijoille maksettavia tekijänpalkkioita raamittaisivat alan yhteiset sopimukset, jotka takaisivat kirjailijalle oikeudenmukaisen vähimmäiskorvauksen. Kirjailija saisi myös ajantasaista tietoa siitä, kuinka paljon teoksia on esimerkiksi kuunneltu äänikirjapalveluissa ja mistä hänen palkkionsa muodostuu”, Kirjailijaliiton puheenjohtaja Sirpa Kähkönen toteaa.
Nykyisin esimerkiksi kirjailijat, kääntäjät, sanoittajat ja freelance-journalistit neuvottelevat jokainen erikseen sopimuksensa yritysten kanssa.
“Freelancer-journalistien neuvotteluasema mediakentällä on heikko, eikä nykyinen tekijänoikeuslaki anna riittävästi turvaa kohtuullisen korvauksen periaatteen toteutumiseen. Tarvitaan uudet reilut pelisäännöt, jotta freelance-journalistit ja muut luovan alan tekijät saavat asiallisen korvauksen tekemästään työstä, myös digitaalisessa mediassa”, Suomen Freelance-journalistien puheenjohtaja Maria Markus painottaa.
Euroopan neuvoston ministerikomitea on linjannut joulukuussa 2018, että eurooppalainen kilpailuoikeus ei ole esteenä itsensätyöllistäjien kollektiiviselle sopimiselle, joten se voitaisiin ottaa käyttöön myös Suomessa monen Euroopan maan tavoin.
Tekijäfoorumi on vuonna 2010 perustettu luovan alan tekijöitä, esittäviä taiteilijoita ja tieteentekijöitä edustavien järjestöjen yhteistyöelin. Tekijäfoorumi kokoaa yhteen alan järjestöjen toimet tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden tekijänoikeuksien puolustamiseksi. Tekijäfoorumiin kuuluu yhteensä 29 jäsenjärjestöä, jotka edustavat yhteensä yli 50 000 luovan alan tekijää. Suomen tiedetoimittajain liitto on yksi Tekijäfoorumin jäsenjärjestöistä.
Lisätietoja:
Juristi Aura Lehtonen, Suomen Taiteilijaseura
aura.lehtonen@artists.fi, 050 434 4280
Lakimies Sanna Nikula, Suomen Journalistiliitto
sanna.nikula@journalistiliitto.fi, 040 054 8708
Taiteilijoiden ja tekijöiden haastattelut:
Sirpa Kähkönen, Suomen Kirjailijaliitto
puheenjohtaja@kirjailijaliitto.fi, p. 040 845 1842
Kaija Kärkinen, Suomen Musiikintekijät
kaija.karkinen@musiikintekijat.fi, p. 0400 719 747
Maria Markus, Suomen freelance-journalistit ry
maria@mediaroadservice.com, p. 040 778 7577,
*******
Tekijäfoorumin yhteiset tavoitteet – näiden asioiden korjaamiseksi vaadimme, että luonnos tekijänoikeuslaiksi palautetaan valmisteluun: