Valon päivän juhla verkossa jäsenille 3.2.

Valon päivän juhlaa vietetään tänä vuonna yhdessä verkon välityksellä.

Hotelli Vaakunassa jaetaan Vuoden 2021 Tiedetoimittaja- ja Tiedeviestintäpalkinnot keskiviikko-iltana 3.2.2021 klo 18.00 alkaen.

Juhlassa pääset kuulemaan palkittujen ajatuksia – ja ilta huipentuu kalevauva.fi:n live-pienoiskeikkaan!

Kalevauva.fi on Aapo Niinisen ja Kimmo Nummisen muodostama nykypäivän trubaduuriyhtye, jonka sanoitukset on kerätty suoraan kansan suusta: keskustelupalstoilta ja nettikommenteista.

ILMOITTAUDU TÄSTÄ LINKISTÄ! Ilmoittautuneet saavat videolinkin osoitteen viimeistään tiistaina 2.2.

Tätä juhlaa ja pienoiskeikkaa ei kannata missata! Tervetuloa mukaan livestriimiin!

Terveisin

Tiedetoimittajain hallitus

 

Kuvaaja: Mirva Uotila.

 

 

 

Viheliäiset puheenaiheet ja tieteen renessanssi nyt tallenteina

Tiedetoimittajain liiton tuottamat ohjelmat Tieteiden päivillä ja Tieteiden yössä ovat nyt kuunneltavissa ja katseltavissa. Ota itsellesi aikaa ja tule mukaan!

 

Viheliäs tiede ja hankala tieto median kourissa:

Suomen tiedetoimittajain liiton podcastissa tutkijat ja median tekijät kertovat kokemuksistaan hyvän ja pahan tiedon puun juurella.

Siirry podcastiin  tästä

Ohjelmatyyppi:
Paneelikeskustelu

Keskustelijat: ohjelmajohtaja Tuukka Tammi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), tiedetoimittaja, tietokirjailija Mari Heikkiläja pääsihteeri Ulla Järvi (Suomen Tiedetoimittajain liitto).

 

Renessanssia Tieteiden yön illassa 14.1.2021

Verkkotapahtuman tallennukseen TÄSTÄ

Jos video ei käynnisty, kopioi tämä linkki selaimeesi: https://www.youtube.com/watch?v=g60xItG5mqw&feature=youtu.be

 

Tiede on itse itseään uudistavaa ja rakentuu aina entisen tutkimuksen päälle. Tieteessä voi käydä myös niinkin, että jo unohdettu vanha tutkimusaihe palaa takaisin kuvioihin. Tieteessä renessanssi näkyy jonkun teeman comebackina.

OHJELMA-AIKATAULU

  • klo 17.00—17.15 Ulla Järvi ja Minna Malja (Suomen tiedetoimittajain liitto ry): Tervetuliaissanat ja puhujien esittely
  • klo 17.15—17.45 Bakteeriopin professori Pentti Huovinen (Turun yliopisto): Hui, olet mitä syöt!

Kuinka kaukana olemme antiikin roomalaisen Galenoksen kehittämästä humoraaliopista, jossa sairauden ja terveyden asteen määräsivät elimistön neljä perusnestettä? Nykyään tiedetään, että suolisto ja aivot ovat kuin ovatkin yhteydessä toisiinsa ja aihetta tutkitaan vimmatusti. Bakteeriopin professori Pentti Huovinen tulee kertomaan suoliston bakteereista, jotka on yhdistetty mm. masennukseen, ahdistusoireisiin, diabetekseen tai vaikkapa Alzheimerin tautiin.

  • klo 17.50—18.20 Sosiaalityön professori Timo Harrikari (Lapin yliopisto): Pahatapaiset ja sopeutumattomat! Lastensuojelua yli aikojen

Timo Harrikarilta julkaistiin massiivinen Lastensuojelun historia. Miten lastensuojelu on muuttunut keskiajalta nykypäivään? Miten lapsi näyttäytyy oikeussääntelyn, lainvalmisteluaineistojen ja aikalaistekstien valossa? Miten lapsen kulttuurinen ja lainsäädännöllinen arvostus on muuttunut aikojen myötä?

  • klo 18.25—18.55 Tähtitieteilijä, tiedottaja Anne Liljeström (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa): Nam! Kuu on juustoa ja Auringon pinta puuroa

Mitä renessanssista jäi tähtitieteeseen? Nikolaus Kopernikuksen teoria aurinkokeskisestä järjestelmästä ilmestyi 1543. Johannes Keplerin planeettojen liikettä koskevat lait sekä Galileo Galilein kaukoputkihavainnot 1600-luvulla antoivat perustaa myöhemmälle tutkimukselle. Tähtitieteilijä Anne Liljeström Ursasta tietää, että Auringon pinnalla on puuroa. Mitä muuta meidän pitäisi tietää tähtitieteen saavutuksista?

  • klo 19.00—19.30 kirjailija ja filosofian tohtori Tiina Raevaara: Ai kauhee! Sarjamurhaajat

Erzsébet Báthory (1560–1614) oli unkarilainen kreivitär ja sarjamurhaajatar. Häntä ja neljää muuta syytettiin 20–600 tytön tai nuoren naisen kiduttamisesta ja tappamisesta. Aatelisrouva vangittiin ja muurattiin sisään huoneeseensa, apulaiset listittiin. Millaista on nykykauhukirjalllisuus? Onko renessanssilla perinnettä? Onko todellisuus tarua ihmeellisempää? Tiina Raevaara nostaa niskavillamme pystyyn ja kertoo illan lopuksi aivan kauheita juttuja!

  • klo 19.45 Ohjelma päättyy

Puheenvuorot kestävät noin 20-30 minuuttia ja aikaa annetaan myös yleisökysymyksille.

Järjestäjä: Suomen tiedetoimittajain liitto ry

 

 

Tiedetoimittajain liitto toivottaa virkistävää joulunaikaa!

Liiton pääsihteeri Ulla Järvi on palkattomalla kirjoitusvapaalla ja lomapäivillä. Toimiston palvelut ja sähköpostit ovat siten tauolla joulun tuolle puolen.

Kuulemisiin jälleen maanantaina 28.12.2020!

Tiedetoimittajain liiton syksyn apurahat on jaettu, ja kaikille hakijoille ilmoitettu hallituksen päätöksistä henkilökohtaisesti.

Apuraha myönnettiin 35 hakijalle, yhteensä 63 620 euroa.

Löydät apurahan saajien nimet liiton Apurahat-sivustolta: LINKKI

Hyvää ja virkistävää joulunseutua kaikille!

 

 

Heljä Salonen liiton puheenjohtajaksi vuodelle 2021

Suomen tiedetoimittajain liiton uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Iltalehden terveystoimittaja Heljä Salonen. Myös liiton hallitus sai uusia ihmisiä torstaina 26. marraskuuta pidetyssä vaalikokouksessa.

Heljä Salonen on työskennellyt pitkään Iltalehdessä ja erikoistunut lääketieteen ja hyvinvoinnin aiheisiin. Liitto palkitsi hänet vuonna 2017 Vuoden tiedetoimittajana. Heljä Salonen on toiminut myös mm. Terveystoimittajat ry:n puheenjohtajana, ja Tiedetoimittajain liiton hallituksessa hän ollut kaksi vuotta.
Lue lisää Heljä Salosesta vuoden 2017 palkintohaastattelusta: https://www.tiedetoimittajat.fi/tiedetoimittaja/vuoden-tiedetoimittaja-helja-salonen-valistaa-iltapaivalehdessa/
Ylen tiedetoimittaja Teija Peltoniemi ja Helsingin yliopiston viestinnän professori Esa Väliverronen nousevat uusina hallitukseen vuosiksi 2021–2023, ja tiedetoimittaja Mari Heikkilä valittiin toiselle kolmivuotiskaudelleen.
Suomen Akatemian viestintäjohtaja Riitta Tirronen oli myös ehdolla hallitukseen, mutta hän ilmoitti halukkuutensa tulla valituksi Heljä Salosen kesken jääneelle kaudelle, joka kestää vuoden 2021.
Siten kokouksessa ei päästy äänestämään, koska paikat jakautuivat näiden neljän ehdotetun jäsenen kesken.
Liiton sääntöjen mukaanhan hallituskaudet ovat kolmivuotisia, ja jos esimerkiksi puheenjohtajaksi nousevalta hallituksen jäseneltä jää kausi kesken, siihen valitaan uusi ihminen vain jäljelle jäävälle kaudelle. Liiton hallituksessa voi istua enintään kaksi kolmivuotiskautta, mutta ensimmäistä vajaata kautta ei lasketa enimmäismäärään mukaan.
Siten kesken kauden tullut jäsen voi uudelleen valintojen jälkeen istua hallituksessa lopulta yhteensä vaikka 8 vuotta, kuten nyt ahkeroi Jukka Lehtinen. Hallituksen Pauliina Raento ei enää asettunut ehdolle ensimmäisen kolmivuotiskautensa jälkeen.
Vaalikokous hyväksyi myös vuodelle 2021 toimintasuunnitelman ja talousarvion, joista kerrotaan tarkemmin jäsenkirjeessä sekä joulukuussa ilmestyvässä Tiedetoimittaja-lehdessä 4/2020.

Uudeksi puheenjohtajaksi valittu Heljä Salonen keskittyi torstaina 26.11. moderoimaan 7. Kansallisen tiedeviestintäkongressin sessiota Helsingissä TSV:n tiloihin perustetussa “lennonjohdossa”. (Kuva: Reetta Kettunen)

Liiton apurahahaku on päättynyt – hallitus koolla 4.12.

Suomen tiedetoimittajain liiton syksyn kausiapurahojen haku on päättynyt. Liiton hallitus päättää apurahoista perjantaina 4.12. Kaikille hakijoille ilmoitetaan päätöksistä 7.12. alkavalla viikolla. Apurahat tulevat maksuun joulukuun puolivälissä.

Seuraavan kerran liiton apurahaa voi hakea kevään hakukaudella, joka on 16.3.–15.4.

Kopiosto-varoista myönnettäviä apurahoja voivat hakea muutkin tiedeviestinnän alalla toimivat.

Suomen tiedetoimittajain liitto ry myöntää kohdeapurahoja syventävään työskentelyyn, koulutukseen, kokoukseen tai muuhun ammatilliseen tapahtumaan osallistumiseen, työmatkaan tai laitehankintaan. Kohdeapurahoja voidaan jakaa myös 2–4 hengen pienryhmämatkoille. Kaikki ryhmän jäsenet tekevät omat hakemukset, joissa viitataan yhteiseen matkaan ja mainitaan ryhmän muiden jäsenten nimet. Apurahat ovat aina henkilökohtaisia.

Liitto voi jakaa myös ns. media fellows -apurahoja tieteellisten lehtien toimittajille esimerkiksi lehden kehittämiseen tai harjoitteluun/vierailuun koti- tai ulkomaisen tiedelehden toimituksessa. Myös tutkijoiden viestintäosaamisen laajentamista työharjoittelussa voidaan tukea. Apurahaa on myönnetty esimerkiksi toimittajan tai tiedottajan osallistumiseen tutkijaryhmän työhön ja viestintään sekä työkiertoon ja -vaihtoon.

Tutustu huolellisesti apurahaohjeisiin liiton kotisivujen Toiminta/apurahat ja raportointi-välilehdeltä.

Apurahat rahoitetaan tekijänoikeuskorvauksilla eli valokopiointi- ja digitaalisen kopioinnin korvauksilla.