Liiton toimisto siirtynyt kesäaikaan

Tiedetoimittajain liiton toimisto palvelee pääsihteeri Ulla Järven lomia lukuunottamatta kesän aikanakin. Sähköpostin automaattiviesti kertoo, koska saat vastauksen asiaasi.

Liiton toimisto on suljettuna 19.7.–2.8. sekä 9.–13.8.

 

Virkistävää kesää kaikille!

Kuva: Jaana Ahlblad

 

 

Oulun Plussa on myrskyn silmässä 9. syyskuuta

VIESTINTÄPÄIVÄ PLUSSA OULUN TEEMA ON VUONNA 2021 KRIISI, MAINE JA SELVIYTYMINEN

Katso ohjelma ja hae Tiedetoimittajain liiton stipendiä!

 

 

Mitä maineesta sekä kriiseistä, ja niistä selviytymisestä on sanottavaa muun muassa viestintäkonsultti Harri Saukkomaalla, Sydänliiton pääsihteeri Tuija Braxilla tai tutkijoilla Ilmari Hiltusella ja Tomi Kiilakoskella.

TUTUSTU PUHUJIIN TÄSTÄ LINKISTÄ

Kriisi on merkittävä arkeen soluttautunut tehtävä sekä viestijöiden että toimittajien työpöydällä. Toisinaan kriisi on paljon enemmän. Se voi mullistaa ihmisen, hänen perheensä ja kokonaisen yhteisön elämän. Kun kriisi kirkuu otsikoissa ja somepuhetta riittää, tarvitaan lujat hermot, paljon viestintäosaamista sekä median vastuuta. Kriisi voi tuoda konsultille leivän pöytään, mutta kohteelle se voi luoda stigman, jota ei saa millään pois.

Tapahtuma on suunniteltu sinulle, viestinnän ammattilainen. Se on suunniteltu sinulle, toimittaja. Kriisin myrskyn silmässä on soudettava samaan suuntaan, jotta vältytään pahimmilta vaurioilta. Päivän toteuttavat yhteistyössä ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry ja Suomen tiedetoimittajain liitto. Illalla vielä verkostoidutaan ja tutustutaan tiedekeskus Tietomaan näyttelyihin.

 

Stipendillä Ouluun tai etänä striimin ääreen – hae ti 13.7. mennessä

Tiedetoimittajain liitto myöntää tapahtumaan noin 10 stipendiä. Varmista paikkasi hyvissä ajoin ja hae 13. heinäkuuta mennessä stipendiä, joka korvaa osallistumismaksun (295€+alv) ja matkat julkisen kulkuneuvon taksojen mukaisesti. Tai hae online-stipendiä (200€+alv). Hakulomake tässä LINKISSÄ.

Tule oppimaan datan visualisointia elokuussa

Infografiikka, tietografiikka, tiedon visualisointi… Viestinnän tulokkaalla on monta nimeä. Oletko jo huomannut, että tiedetoimittajana ja -viestijänä sinun tarvitsisi ottaa tämä taito haltuun? Tiedetoimittajain liiton ja Journalistiliiton kahden iltapäivän ja välisparrauksen mittaisessa koulutuksessa pääset varmasti jo pitkälle.

 

(Kuva: Shutterstock)

Infografiikan tehokurssin päivämäärät:

tiistaina 24.8. klo 13.30-16.30 käydään tiiviisti läpi yleisiä tiedon visualisoinnin periaatteita ja perehdytään Datawrapperin perusominaisuuksiin
tiistaina 31.8. klo 14-16 käydään läpi kotitehtäviä ja kerrataan aiempia oppeja niiden kautta

perjantaina 27.8. klo 13.30-15 järjestetään vapaaehtoinen chat-paja kotitehtävien tueksi.

 

Koulutus toteutetaan kokonaisuudessaan etänä, ja se on maksuton liiton jäsenille.

Liitolla on koko 2pv-koulutukseen 15 paikkaa, joten olethan valmis sitoutumaan ja käyttämään oman paikkasi.

 

HUOM! Ensimmäinen jakso (24.8.) datan visualisoinnin perusteista tallennetaan kahden viikon ajaksi kaikkien liiton jäsenten katseltavaksi.

 

Mitä on luvassa?

Datan visualisointi -koulutus on innostava johdanto tiedon visualisointiin. Miten tiedon visualisoinnissa pääsee alkuun ja millaiset periaatteet sitä ohjaavat? Koulutuksen jälkeen kynnys tarttua kokeilemaan ja opettelemaan itse madaltuu.

Keskitymme koulutuksessa tilastografiikkaan ja yleisimpiin karttatyyppeihin, sekä erityisesti visuaalisten valintojen merkitykseen ja viestin selkeyttämiseen. Visualisoitavaksi sopiva tieto voi olla joko numerotietoa tai muulla tavalla järjesteltävää tai alueellista tietoa. Tiedon visualisointi mahdollistaa vertailujen tekemistä ja oivallusten syntymistä – näkemään piiloon jäävää.

Koulutuksessa opit ymmärtämään, mikä merkitys on visuaalisilla valinnoilla tiedon selkeässä esittämisessä ja miten sisältö ohjaa löytämään sopivan muodon. Kuulet hyvän tiedon visualisoinnin perusperiaatteista ja näet ne toiminnassa käytännön esimerkkien kautta. Ymmärrät esimerkiksi kuinka kuviotyypin valinta vaikuttaa kuvion tulkintaan, ja mitkä ovat yleisimmät vaihtoehdot ja niiden väliset erot. Tutkimme myös, miten kuvion viestiä voi itse selkeyttää viimeistelyllä, kuten sommittelulla,  värivalinnoilla ja tekstillä. Esittelen myös yleisimmät sudenkuopat ja miten niistä voi päästä yli. Saat myös vinkkejä itseopiskelua varten.

Koulutuksessa esitellään ilmainen Datawrapper-työkalu, jota harjoitellaan yhdessä. Harjoittelua jatketaan kotitehtävillä, jotka puretaan yhdessä jälkimmäisellä koulutuskerralla. Välissä on vapaaehtoinen chat-klinikka, jossa saat apua kysymyksiin ja jumituksiin.

Kurssi sopii kaikille aloittelijoille. Kurssilla ei käsitellä tilastollisia peruskäsitteitä, aineiston hankintaa eikä laajan aineiston käsittelyä.

 

Kouluttaja on Kaskas Median Ulla Eronen

Ulla Eronen työskentelee Kaskas Medialla graafisena suunnittelijana ja on työssään erikoistunut tiedon visualisointiin. Hän on työskennellyt muotoilutoimistoissa ja tuottanut sekä erilaisia painotuotteita että verkkosisältöjä. Ullan vahvuus on hänen halunsa ymmärtää sisältö ja miettiä vastaanottajaa, jotta hän voi löytää lopputulokselle parhaan mahdollisen muodon.

Ulla on kouluttanut tutkijoita ja viestijöitä ymmärtämään visuaalisten valintojen ja viestin kirkastuksen merkitystä tiedon visualisoinnissa. Hän seuraa mitä alalla ja medioissa tapahtuu visuaalisen viestinnän saralla ja inspiroituu vaikuttavista toteutuksista ja taitavasta ajattelusta niiden takana.

Datawrapper on ilmainen työkalu

Datawrapper on helppo ja toimiva työkalu kaavioiden, karttojen ja taulukoiden tekemiseen. Siitä on laaja ilmaisversio saatavilla. Datawrapperin kehittäjät ovat olleet töissä isoissa medioissa ympäri maailmaa, ja nähneet tarpeen työkalulle, joka tekee yksinkertaisten ja hyvien datavisualisointien tekemisen helpoksi kaikille. Sivuilla on myös hyviä resursseja ja vinkkejä arjen avuksi.

 

Ma 14.6. klo 9.00 alkaen: TÄYTÄ ILMOITTAUTUMISLOMAKE TÄSTÄ LINKISTÄ

Jos paikat täyttyvät kesän aikana, Lyytin ilmoittautumisjärjestelmä ilmoittaa sinulle paikkasi jonossa ja myös sen, jos peruutuksen vuoksi saatkin paikan. ILMOITTAUTUMINEN PÄÄTTYY pe 13.8.

 

Liitto jakoi ennätysmäärän apurahoja – Tässä kevään apurahansaajat

Kevään haussa Tiedetoimittajain liiton hallitus myönsi apurahan 60 hakijalle, ja apurahasumma oli yhteensä ennätykselliset 111 058 euroa.

 

Eniten apurahoja myönnettiin työskentelyyn, yhteensä noin 89 000 euroa. Maksimisumma yhteen hankkeeseen oli 4 000 euroa. Työskentelyapurahan saajia oli puolet kaikista myönnöistä. Vain jäsenille myönnettäviä laiteapurahoja jaettiin 22 hakijalle yhteensä reilut 13 000 euroa. Lisäksi myönnettiin apurahoja koulutukseen ja työmatkoihin.

 

Kaikille hakijoille on ilmoitettu henkilökohtaisesti liiton hallituksen päätös.Apurahat ovat jo julkisia, ja apurahan saajien nimet ja julkistetut hankkeet löytyvät liiton Apurahat-sivustolla tästä linkistä: Apurahojen saajat kevät 2021.

 

Liiton hallitus sai kevään apurahahaussa kaikkiaan 75 hakemusta yhteissummaltaan peräti 188 249 euroa. Apurahojen markkinointia tehostettiin niin jäsenkirjeissä kuin suuren yleisön sosiaalisen median kanavissa.  Ei-jäseniltä tuli hieman aiempaa enemmän hakemuksia tiedeviestintää edistäviin hankkeisiin.

 

Apurahoista päättävä Tiedetoimittajain liiton hallitus kiinnitti erityistä huomiota hakemusten sisällölliseen paranemiseen. On tärkeää, että hakemuksista välittyy hankkeen tärkeys niin hakijalle itselleen kuin tiedeviestinnälle.

 

Laiteapurahoja myönnetään toistaiseksi vain Tiedetoimittajain liiton jäsenille. Työsuhteisille maksimisumma on 450 euroa ja freelancereille 900 euroa.

 

Varat apurahoihin tulevat suomalaisesta kollektiivisesta tekijänoikeusjärjestelmästä, Kopiosto-korvauksista. Tämän tekivät mahdolliseksi Kopiosto-korvausten nousu, jonka aiheuttivat mm. aiemmilta vuosilta kertyneet siirtoerät. Muutoinkin Kopiosto-järjestelmän tuotto kaikille sen jäsenjärjestöille oli viime vuonna aiempaa parempi.

 

Ulla Järvi

Pääsihteeri, Tiedetoimittajain liitto

 

EUSJA täyttää 50 vuotta — Euroopan tiedetoimittajien yhteydenpidon ja tuen tarve vain kasvaa

 

Mari Heikkilä

 

Monissa Euroopan maissa tiedetoimittajien ja -journalismin tilanne on vaikeutunut: lehdet kärsivät rahapulasta, valeuutiset valtaavat alaa ja hallituksen taholta tulee painostusta mediaa kohtaan.

Koronaviruspandemia on pahentanut journalistien tilannetta, sillä lehdet ovat vähentäneet väkeä. Erityisen hankalassa tilanteessa ovat freelancer-tiedetoimittajat, joiden työmäärä on vähentynyt ja monet ovat joutuneet siirtymään muiden alojen töihin.
Tällaisia huolenaiheita nousi esiin, kun keskustelimme toukokuussa Euroopan tiedetoimittajien kattojärjestön EUSJA:n (European Union of Science Journalists’ Associations) virtuaalitapaamisessa. Tapaamiseen osallistui edustajia noin kymmenestä eri maasta.

Monet edustajista totesivat, että tänä vuonna 50 vuotta täyttävä EUSJA on tärkeä yhdistys, koska se luo kanavan, jonka kautta eri maiden tiedetoimittajat voivat pitää yhteyttä. On hyvä keskustella yhteisesti journalismin tilasta, tiedetoimittamiseen liittyvistä ongelmista ja antaa tukea toinen toiselle. Tiedetään, että esimerkiksi Unkarissa, Tsekissä ja Venäjällä journalismin tilanne on vaikea. Sanavapaus on rajoitettua ja media on ankaran painostuksen alla. Toisaalta monissa Euroopan maissa valeuutiset ovat iso ja näkyvä ongelma ja esimerkiksi rokotevastaisuus on korona-aikaan noussut voimakkaasti esiin.

Tapaamisessa päätettiin, että syksyllä EUSJA järjestää juhlavuoden kunniaksi virtuaali- tai hybridikonferenssin, jossa nostetaan esiin tiedejournalismin kuumia aiheita. Tavoitteena on saada osallistujia mahdollisimman monista maista. Lisäksi keskustelimme siitä, että virtuaaliyhteydet ovat kehittyneet nyt koronapandemian aikana, mikä voisi tarjota myös uusia mahdollisuuksia yhteydenpitoon. Voisi olla esimerkiksi eri maiden tiedetoimittajien virtuaalinen yhteistyöalustasta.

Talousvaikeudet ovat viimein takana

 

EUSJA on yhdistyksenä kärsinyt pitkään talousvaikeuksista, jotka alkoivat vuosia sitten EU-projektiin liittyneistä rahoitusotkuista. Nyt yhdistys on kuitenkin päässyt kuiville: kaikki aiemmat velat on selvitetty ja toimintaa voidaan jatkaa puhtaalta pöydältä.

Sen verran näistä ongelmista on EUSJA:n puheenjohtaja Jens Degettin mukaan opittu, että jatkossa EUSJA pysyttelee taloudellisesti erossa EU-projekteista tai vastaavista, vaikka muuten voikin tehdä yhteistyötä. Yhteistyö jatkuu esimerkiksi EU:n COST-projektissa (European Cooperation in Science and Technology), johon liittyen on suunnitteilla konferenssi lokakuussa.

Tapaamisessa keskustelimme myös EUSJA:n kanssa kilpailevasta järjestöstä, EFSJ:stä (The European Federation for Science Journalism), joka perustettiin muutama vuosi sitten. Perustajina olivat muutamat EUSJA:sta erimielisyyksien vuoksi eronneet edustajat ja heidän yhdistyksensä. Taustalla oli muun muassa eriäviä näkemyksiä siitä, ketkä voivat kuulua tiedetoimittajiin: eronneiden näkemys oli, että vain toimittajat ja toimittajien yhdistykset voisivat olla jäseninä.

EFSJ:aan liittyi tiedetoimittajien yhdistyksiä ja jäseniä etenkin isoista Euroopan maista, kuten Ranskasta, Saksasta ja Italiasta. Uusi järjestö on pyrkinyt syrjäyttämään EUSJA:n. Esimerkiksi ESOF-konferenssissa se omi itselleen vuosia EUSJA:n nimissä olleen tilaisuuden. Tästä huolimatta EUSJA pyrkii jatkossa pääsemään sopuisaan rinnakkaiseloon ja yhteisymmärrykseen EFSJ:n kanssa. Eurooppa on melko pieni alue kahdelle erilliselle tiedetoimittajien kattojärjestölle — nähtäväksi jää, miten yhteistyö jatkossa sujuu ja voisivatko yhdistykset lähentyä toisiaan.

Monissa maissa lehdistö nojaa valtion tukeen

 

Tapaamisessa eri maiden edustajat kertoivat vuorollaan hieman oman maansa tilanteesta ja yhdistyksensä kuulumisia. Ilmeni, että aika monissa Euroopan maissa lehtien valtiolta saama tuki on erittäin tärkeää niiden toiminnalle.

Esimerkiksi Itävallassa toimiva, maailman vanhin yhä ilmestyvä uutislehti Wiener Zeitung on nyt isoissa ongelmissa, suorastaan kaatumassa, kun hallitus on päättänyt muuttaa rahoitusta. Myös Tanskassa valtion tuki lehdille puhuttaa. Tukea saavat vain yleislehdet, joten esimerkiksi yleistajuiset, tiedettä popularisoivat lehdet eivät ole tuen piirissä.

Näin Suomen näkökulmasta keskustelu tuntui vieraalta, kun meillä ei ole perinteisesti valtiolta tullut tukea lehdistölle. Jännä juttu, että joissain maissa lehdet ovat hyvin riippuvaisia tuista.

Korona-aika on kohdellut Euroopan maita eri tavoin. Unkari on maailmanlaajuisesti kärjessä koronakuolleiden määrässä väkilukuun nähden. Toisaalta maan edustaja kertoi, että siellä on nyt saatu rokotuksiin vauhtia ja niitä annetaan yötä päivää. Yölliset rokotukset saivat vauhtia, kun kerrottiin, että yöllä saa ilmaiseksi Pfizerin rokotteen — muutoin käytetään kiinalaisrokotetta. Unkarissa positiivista on myös, että siellä on aktiivinen ja nuorekas tiedetoimittajien yhdistys, joka on nyt korona-aikanakin järjestänyt online-tapaamisia. Myös Tsekissä, joka tulee koronakuolleiden määrässä heti Unkarin perässä, on aktiivinen tiedetoimittajien yhdistys.

Venäjällä tieteen ja tiedejournalismin arvostus on korona-aikana noussut. Haasteena on kuitenkin maan taloudellinen ja poliittinen tilanne. Viime aikaisten lakimuutosten myötä sääntely on lisääntynyt niin paljon, että yhdistysten on vaikea järjestää tapahtumia, esimerkiksi tiedefestivaaleja.

 

Suomen liiton taloustilanne on tyystin erilainen

 

Useimpiin muihin maihin nähden Suomi on selvinnyt korona-ajasta todella vähällä. Meillä on myös hyvällä tolalla tieteen ja tiedejournalismin arvostus: valeuutisia leviää lähinnä joillain somekanavilla ja rokotteisiinkin suhtaudutaan suopeasti. Lisäksi Suomen Tiedetoimittajain yhdistys on aktiivinen, meillä on paljon jäseniä ja tapahtumia on järjestetty myös korona-aikana virtuaalisesti.

Myös yhdistyksemme taloudellinen tilanne on useimpien maiden sisaryhdistyksiin verrattuna erittäin hyvä, sillä saamme kopiosto-korvauksia. En tietenkään hehkuttanut tätä kaikkea omassa puheenvuorossani EUSJA:n tapaamisessa. Oli vaikea iloita hienosta Suomen tilanteesta sen jälkeen, kun monien maiden edustajat olivat kertoneet isoista vaikeuksista koronaan ja tiedejournalismin tilaan liittyen.

Mari Heikkilä on Suomen tiedetoimittajain yhdistyksen varapuheenjohtaja ja EUSJA:n Suomen edustaja.