Kittilän Sirkka ja Levitunturi ovat opintomatkan toisen päivän kohde. (Kuva: Shutterstock)

Valitettavasti tämä opintomatka on jouduttu PERUMAAN. Tavoitteissa toteuttaa tämä vuonna 2024.

Tervetuloa yöjunilla ja tilausbussilla toteutettavalle opintomatkalle, jossa vierailemme Ilmatieteen laitoksen Arktisessa avaruuskeskuksessa Sodankylässä. Toisen päivän vietämme Kittilän Levillä perehtyen kaivosteollisuuden edellytyksiin ja vaikutuksiin pohjoisissa yhteisöissä.

HUOM! Ohjelmaan on tullut lisäys, sillä pääsemme vierailemaan Kittilän kultakaivoksessa keskiviikkona 1.11. Lisätietoa: https://agnicoeagle.fi/fi/

OHJELMA

Ma 30.10.

 klo 19.45 lähtö Helsingistä yöjunalla Rovaniemelle

Ti 31.10.

Klo 7.20 Saapuminen Rovaniemelle (omatoimi-aamiainen junassa). Siirtyminen tilausajobussiin kohti Sodankylää

Klo 9.00–14.00 Vierailu Ilmatieteen laitoksen Arktiseen Avaruuskeskukseen (Tähteläntie 62, 99600 SODANKYLÄ). Katso tarkempi kutsu ja ohjelma liiton kotisivulta: www.tiedetoimittajat.fi

Klo 15 lähtö Kittilään tilausajobussilla

Klo 16.30 Levillä majoittuminen Hullu Poro -hotelliin

Klo 17.00 – 18.00 Kaivostoiminta ja paikallisyhteisöt – Leena Suopajärvi, yliopistonlehtori, Lapin yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (kts. mm. esittely ja tutkimushanke)

Klo 19.00 Yhteinen illallinen Ämmilässä

Ke 1.11.

Aamiainen hotellissa

Klo 9.15 Lähtö Kittilän kultakaivokselle. https://agnicoeagle.fi/fi/

12.30 Lounas kaivoksella ja paluu Leville

Klo 14.30  Miten mineraaleja tutkitaan – asiantuntija Geologian tutkimuskeskuksesta

Vapaata aikaa + bussikuljetus Rovaniemelle ja iltapala ”matkan varrella”

Klo 20.57 Lähtö yöjunalla Helsinkiin

To 2.11.

Klo 9.15 Saapuminen Helsinkiin

Paikkoja on 15 lähtijälle. Omavastuu sisältää matkat (2hh/1hh) makuuvaunuissa, kuljetukset, hotelliyön (2hh/1hh) aamiaisineen, lounaat ja illallisen. 230 € (1hh) ja 150 € (2hh). Lähetä perusteltu hakemus viimeistään su 8.10. klo 16 mennessä. Hakijoille ilmoitetaan to 12.10. HAKULOMAKE TÄSSÄ LINKISSÄ. Tai kopioi tämä osoite: https://www.lyyti.in/Avaruudesta_maan_uumeniin_301021123__Hakulomake_8593

HUOM! Kirjoita hakemuslomakkeen Lisätietoja-kohtaan, jos haet matkalle, mutta tulet Pohjois-Suomesta muulla tavoin Rovaniemelle / Sodankylään / Kittilään.

HUOM! Menomatkalla 1hengen hyttien saatavuus on rajallinen, joten varaudu myös nukkumaan 2 hengen hytissä. Vähennämme omavastuu-osuuttasi, jos näin käy. (Hakemuslomakkeen lisätiedoissa voi perustella 1 h hytin tarvetta.)

Ilmatieteen laitoksen kutsu ja Sodankylän ohjelma:

Tervetuloa Suomen avaruustoiminnan keskukseen Sodankylässä!

Mitä dataa halkaisijaltaan yli seitsenmetriset satelliittiantennit keräävät? Mitä tietoa saadaan 24-metrisen mittaustornin laitteilla? Miten laitteet liittyvät suomalaisten arkeen ja miten ne auttavat tutkimaan globaalia ilmastonmuutosta – ja miksi ne sijaitsevat Sodankylän Tähtelässä?

Ilmatieteen laitos kutsuu Tiedetoimittajat tutustumaan maailmankin mittakaavassa ainutlaatuiseen tutkimuskeskittymään, Sodankylässä sijaitsevaan Arktiseen avaruuskeskukseen tiistaina 31. lokakuuta 2023.

Päivän aikana tutustumme keskuksen toimintaan sisä- ja ulkotiloissa. Ilmatieteen laitoksen tutkijat kertovat, mihin kaikkeen Sodankylässä vastaanotettua satelliittidataa voidaan hyödyntää sekä miten hiilenkiertoa voidaan kartoittaa satelliittien avulla.

Vierailun aikana näet, miten satelliittien avulla kerätyt tiedot käytännössä kulkeutuvat avaruudesta Sodankylän kautta vaikkapa jäänmurtajan tai pelastuslaitosten käyttöön. Pääset jututtamaan tutkijoita siitä, miten avaruudesta käsin tehtävien havaintojen avulla voidaan löytää ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen.

Lisäksi kuulet, miten Sodankylän lentokentällä sijaitsevalla ajoneuvojen talvitestausradalla kehitetään älyliikennetutkimuksen keinoin liikenteestä sujuvampaa ja turvallisempaa arktisiin olosuhteisiimme.

Ohjelma, 31.10.2023 (muutokset mahdollisia)

9.00 Toimittajien saapuminen Tähtelään, aamukahvit ja pientä syötävää

Puheenvuorot:

• Avaruuskeskuksen toiminnan esittely, Jouni Pulliainen
• Hiilenkierron tutkimus satelliittimenetelmin, Hannakaisa Lindqvist
• Älyliikenne ja arktiset olosuhteet, Timo Sukuvaara

Tutustuminen keskuksen mittalaitteisiin sisä- ja ulkotiloissa, esimerkiksi:

• operointikeskus, josta satelliittien datan vastaanottoa ohjataan ja satelliittikuvauksia suunnitellaan
• satelliittiantennit
• ICOS-tutkimusmittaustorni
  • Hiilidioksidin vaihto ilmakehän ja metsän välillä
  • Lumen ominaisuudet ja satelliittimittausten todentaminen
• automaattisen sääluotainpallon lähetys
• sääasema

12.15 Lounas

13.00 Tutustuminen kohteisiin jatkuu

14.30 Kahvit

15.00 Tilaisuus päättyy, toimittajat jatkavat matkaa

Ilmatieteen laitoksen Arktinen avaruuskeskus sijaitsee Sodankylässä. Yksi keskuksen tärkeimpiä tehtäviä on toimia satelliittien maa-asemana. Sodankylässä vastaanotetaan ja arkistoidaan satelliittien välittämiä havaintoja Suomesta, Euroopasta ja pohjoiselta pallonpuoliskolta. (Kuva: Tero Pajukallio)

Ilmatieteen laitoksen Arktinen avaruuskeskus

Arktinen avaruuskeskus on maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen tutkimuskeskus Sodankylässä ja sillä on pitkä historia. Yhtäjaksoiset meteorologiset mittaukset on aloitettu Sodankylässä vuonna jo 1908. Alueella tuotetaan tietoa paitsi ilmakehän eri kerrosten, myös kasvillisuuden, maaperän ja lumen vaikutuksesta muun muassa hiilidioksidin pitoisuuteen ja hiilen kiertoon.

Ilmatieteen laitoksen Arktinen avaruuskeskus tuottaa huippuluokan avaruus- ja satelliittiteknologialla tietoa pohjoisesta pallonpuoliskosta. Tietojen avulla seurataan päivittäin esimerkiksi Itämeren jäätilannetta ja talvimerenkulun olosuhteita, pohjoisten leveyspiirien lumipeitettä ja maaperän routatilannetta. Satelliittien avulla saadaan tarvittaessa täsmällistä tietoa metsäpalojen ja tulvien kehittymisestä. Keskus välittää tietoa myös avaruussäästä, mikä on keskeistä lentoliikenteen toimijoille.

Arktisen avaruuskeskuksen tuottamia tietoja pitkältä aikaväliltä hyödynnetään ilmastotutkimuksesta ja ympäristön muutosten kartoittamisessa. Tieto on tärkeää, sillä ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktiseen alueeseen – ja sen vaikutukset näkyvät arktisilla alueilla jo nyt.

Vertailuainestoa tuotetaan ilmakehänluotausten, maanpintahavaintojen ja mastomittausten avulla. Mittaustietojen avulla kehitetään jatkuvasti uusia kaukokartoitus- ja mallinnusmenetelmiä ympäristössä tapahtuvien muutosten seuraamiseksi ja ennustamiseksi.

Arktisen avaruuskeskuksen yhteistyökumppaneita ja rahoittajatahoja ovat muun muassa kansainväliset avaruusjärjestöt (ESA, EUMETSAT, NASA, NOAA), Euroopan unioni sekä useat muut kansalliset organisaatiot ja tutkimuslaitokset, kuten Suomen ympäristökeskus (SYKE), ja Sodankylän geofysiikan observatorio.

Ilmatieteen laitos ja Sodankylän geofysiikan observatorio (Oulun yliopisto) havainnoivat ja tutkivat yhdessä ilmakehän ja Maan lähiavaruuden vuorovaikutusilmiöitä, esimerkiksi revontulia.