Sanoma hajotti tiedetoimituksensa
Vuosikymmenen mittainen kokeilu tuli päätökseen, kun Sanoma ilmoitti jakavansa Helsingin Sanomien tiedetoimituksen kahteen osaan. Minä ja kolme muuta Tiede- ja Tiede Luonto -lehtien tuottajaa sekä niiden päätoimittaja ja graafikko siirryimme maaliskuun alussa...
Vähän solidaarisuutta, kiitos!
Miksi ihmeessä Yleisradion irtisanomiset eivät ole herättäneet näkyvää huolta yliopistopiireissä? Missä viipyvät tutkijoiden solidaarisuuden osoitukset journalisteille? Tätä olen viime aikoina ihmetellyt. Samassa veneessähän tässä ollaan puolustamassa faktapohjaista...
Tuolileikki jähmettää yliopistojen elämää
Kuuntelin Sitran Tekoja tulevaisuuteen: Ratkaisuja talouden kestävään kasvuun-webinaarin maaliskuun alussa. Tilausuudessa pohdittiin eri kantilta sitä ongelmaa, että Suomen bruttokansantuote ei ole kasvanut kohta 20 vuoteen ja työn tuottavuus on huonontunut koko ajan....
Sodankäynnin oheisvahinkoja
Katselen olohuoneen ikkunasta ulos. Koko viikon on pitänyt enemmän tai vähemmän poutaa. Tuntuu siltä kuin leudot tuulet olisivat sulattaneet talven kangistaman ruumiini, sielusta puhumattakaan. Tänään on kuitenkin taas hieman koleaa, ja ulkona leijailee...
Trumpin hallinto kurittaa tiedekenttää – pettyneet tieteentekijät aikovat voittaa kansalaiset puolelleen
Hynes -konferenssikeskuksen käytävillä Bostonissa kävi pian ilmi, että vuotuiseen American Association for the Advancement of Science (AAAS) -tapahtumaan eri puolilta Yhdysvaltoja kokoontuneet tieteentekijät ovat nyt järkyttyneitä, surullisia ja vihaisiakin....
Valeuhrien katras ja rakenteellinen syrjintä
Aiemmin uhreja olivat ihmiset, joita tavalla tai toisella syrjittiin. Monet homoseksuaalit, vammaiset, etnisiin vähemmistöihin kuuluvat tai sukupuoleltaan luokittelemattomat kuuluvat yhä tähän joukkoon. He kohtaavat edelleen rakenteellista syrjintää, joka on...
Millaista olisi hyvä politiikan journalismi Trumpin toisella kaudella
Donald Trumpin toinen presidenttikausi on alkanut rytinällä, ja panokset kovenevat kauden edetessä. Pöydällä on kauppasodan kärjistymisen lisäksi muun muassa Ukrainan ja Palestiinan tilanteet sekä syvenevä ilmastokriisi. Asetelma on dramaattinen eli myyvä, mutta...
Pysyykö kynä kädessä?
Näpynäpynäpy. Kännykällä tai tietokoneella kommunikoiminen on nykyisin yleisempää kuin kynän ja paperin käyttö. Suomalaisissa koulussa lopetettiin kaunokirjoituksen opettaminen vuonna 2016. Entäs sitten, kehitys kehittyy? Peukut ja hymiöt ovat vaivattomia ja...
”En ole rokotekriittinen, mutta…” Miksi hoitajat kieltäytyvät koronarokotteista?
Korona-ajan yhteiskunnallisia toimia on tilanteen rauhoituttua alettu arvioida kriittisestikin. Itsenäisyyden juhlavuoden rahasto julkaisi laajan asiantuntijakoosteen siitä, mitä kriisinhallinnasta voidaan oppia ja mikä olisi voinut mennä paremmin. Yksi raportin...
Voiko tutkija puhua luottamuksella toimittajalle?
Älä kirjoita tätä lehteen, mutta… Tämä fraasi on tuttu varmasti jokaiselle toimittajalle. Sen kuuluessa kynänkärki nousee paperista tai sormet näppäimistöltä. Jos keskustelua on taltioitu mikrofonilla tai videokameralla, haastateltava on yleensä odottanut...
Terveiset tulpasta!
Vieläkö muistat jatkuvan marmatuksen suurten ikäluokkien muodostamasta tulpasta. Se oli kestoaihe 1980- ja 1990-luvun nuorisomedioissa, kuten Ylioppilaslehdessä. Silloin koettiin, että sotien jälkeen syntyneet sukupolvet olivat tukkineet uraputket. He jyräsivät...
