Tiedekeskiviikko

Toimittaja, koska viimeksi haastattelit ulkomaalaista asiantuntijaa?

Mari K. Niemi

10.01.2022 | 11:48

Yliopistoviestinnässä työskentelevä tuttuni harmitteli Suomessa väittelevien tutkijoiden epätasaista kohtelua. Vaikka ulkomaalaisen tutkijan väitöskirja olisi miten ajankohtainen ja tasokas tahansa, median kiinnostuksessa ohi ajavat ”oman kylän” kasvattien väitöskirjat.

Näin on, vaikka Suomesta voi olla vaikea löytää toimittajaa, joka ei osaisi englantia. Toisaalta englanniksi tehdyistäkin väitöskirjoista tiedotetaan myös suomeksi. Tästä huolimatta kynnys tarttua ulkomaalaisen tutkijan väitöskirjaan on toimituksissa korkea.

Suomen tiedeyhteisö on yhä kansainvälisempi. Myös useissa globaalisti toimivissa yrityksissä Suomessa on yhä enemmän ulkomaalaisia osaajia töissä. Asiantuntijakentän kansainvälistyminen näyttää heijastuneen yhteiskunnalliseen keskusteluumme kuitenkin hitaasti. Tottumuksen, aikapaineiden ja ehkäpä virheiden välttämisen pelossakin toimitustyössä nojataan usein tuttuihin, hyviksi havaittuihin lähteisiin. Näin on toki suomalaistenkin lähteiden kohdalla – ”rinkiin” voi olla vaikea päästä. Ulkomailta Suomeen muuttanut tutkija voi kuitenkin joutua miettimään, olisiko ääneen pääsy edes teoriassa mahdollista. Monia kannustavia esimerkkejä ei näytä olevan.

Kun yhä suurempi osa Suomessa tehdystä ja rahoitetusta tutkimuksesta on ulkomaalaisten tutkijoiden tekemää, kysymys heidän ohittamisestaan on yhteiskunnallisestikin merkittävä. Mikäli suomalainen yhteiskunta ei osaa hyödyntää Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten tutkijoiden asiantuntemusta, eivät nämä tutkijat pääse myöskään meritoitumaan yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa. Tämä voi heijastua siihen, miten kiinnostavana maana Suomi tutkijoille näyttäytyy. Suurin häviäjä on kuitenkin suomalainen yhteiskunta monipuolisine tiedon tarpeineen.

Ongelma sekä tarve ratkaisuille on tunnistettu. Vuonna 2022 toteutettava ”Ääni kuuluviin ja osaaminen käyttöön – ulkomaalaisten asiantuntijoiden yhteiskunnallista vuorovaikutusta Suomessa kehittävä pilottihanke” tarttuu teemaan ratkaisuja etsivällä otteella. Tässä johtamassani hankkeessa selvitämme Suomessa toimivien ulkomaalaisten tutkijoiden ja asiantuntijoiden kokemuksia yhteiskunnallisesta osallisuudestaan ja etsimme keinoja heidän asiantuntemuksensa esiin saamiseksi.

Hankkeen rahoittaa Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja toteuttaa E2 Tutkimus. Mukana yhteistyössä on useita aihetta tärkeänä pitäviä organisaatioita*, myös Tiedetoimittajien liitto. Tiedetoimittajat ovat tutkijoille arvokkaita yhteistyökumppaneita tieteen tulosten välittämisessä suurelle yleisölle. Toimittajilla on keskeinen rooli siinä, keiden tutkijoiden asiantuntemus saa julkista painoarvoa ja keistä voi nousta myös esikuvia niin yleisölle kuin tutkijakentälle.

Mediassa saatu näkyvyys ja osallisuus yhteiskunnallisessa keskustelussa on tietysti vain yksi osa tutkijan työn vaikuttavuutta. Sillä on kuitenkin usein lumipallovaikutus – näkyviin päässyt tutkija saa usein huomata yhteistyökyselyjen, työtarjousten ja puhujakutsujen lisääntyvän.

Toivomme Tiedetoimittajain liitonkin jäseniä mukaan hankkeen tilaisuuksiin ja sparraamaan työtämme. Kiinnostavia kysymyksiä on useita: Miten toimittajat voisivat rohkaistua haastattelemaan ulkomaalaisia, Suomessa työtään tekeviä asiantuntijoita? Miten ulkomaalaiset tutkijat voisivat löytää erikoisalastaan kiinnostuneita toimittajia? Kaipaavatko Suomeen muuttaneet asiantuntijat tietoa myös siitä, miten Suomessa mediakenttä toimii, mitkä ovat pelisäännöt, kuinka verkottua? Olisiko vastaavasti toimittajille tarvetta sparraukselle sen suhteen, miten lähestyä ja haastatella asiantuntijaa, jonka kanssa yhteinen kieli ei ehkä ole kummankaan äidinkieli?

Ehkäpä polttavin kysymys kohdistuu meihin kaikkiin valtaväestöä edustaviin: mitä me itse kukin voisimme tehdä tilanteen parantamiseksi – mitä verkostojamme voisimme avata, keitä itse haastatella tai suositella haastateltaviksi, miten omalta osaltamme rakentaa inklusiivisempaa työyhteisöä ja yhteiskunnallista keskustelua?

* Hankkeen muut kumppanit ovat: Haaga-Helia, LUT-yliopisto, Tieteentekijät, Turun yliopisto ja Vaasan yliopisto.