Antti Immonen

Antti Immonen on koulutukseltaan filosofi. Hän on kirjoittanut 1990-luvulta saakka eri tiede- ja kulttuurilehtiin sekä suomentanut kymmeniä kirjoja. Vapaaksi kirjoittajaksi hän jättäytyi vuonna 2006. Suomentajana Immosta kiinnostavat varsinkin tiedettä popularisoivat, maailmankatsomukselliset ja kantaaottavat teokset. Hänen suomennoksiinsa lukeutuvat esimerkiksi monet Henry Thoreaun teokset, Jonathan Safran Foerin Eläinten syömisestä, Luke Hardingin Venäjän vakoojaverkosto ja Francis Fukuyaman Identiteetti.

Antti Immonen.
(Kuva: Vesa-Matti Väärä)

Kirjoitukset:

RIstiriitojen sietämisestä
Konkreettisia ajatuksia
Virus, eläin, ihminen
Metsää vai puita?
Poliittista teatteria
Kuplia ja kuohuja
Lintukoto liemessä
Vuoden 2016 tilinpäätös
Muiston pysyvyys
Kakkapuhetta
Halki poikki ja pinoon
Natseja myyttien takana
Kirjastot ja tiedeviestintä
Ja ihminen antoi nimet
Viihteellistä asiaa
Jumalan valtio

Lue myös:

Oikeutta luonnolle – myös lakien tasolla

Oikeutta luonnolle – myös lakien tasolla

  Yksi tämän vuoden tärkeimmistä päivämääristä omassa kalenterissani oli 1.6.2023. Silloin voimaan astui uusi luonnonsuojelulaki. Laki on merkittävä, koska siihen on kirjattu monia uudistuksia, jotka näyttävät kapulakielisinä melko mitäänsanomattomilta, mutta kun...

Altavastaaja muuntui hyökkääjäksi

Altavastaaja muuntui hyökkääjäksi

  Uutismedia on koko kesän uutterasti paljastanut valtionvarainministeri Riikka Purran rasistisia kirjoituksia ja samalla kärttänyt ”selvää irtisanoutumista rasismista”. Tuloksetta. Purran painostaminen on vain johtanut perussuomalaisten rivien tiivistymiseen ja...

Varo tietoa – se on lahja, jota ei voi palauttaa

Varo tietoa – se on lahja, jota ei voi palauttaa

Tiedon vastaanottaminen on siinä mielessä peruuttamatonta, että kerran jonkin tiedon saatuasi et voi enää jatkaa elämääsi samana ihmisenä kuin siihen asti. Tiedät nyt jotain mitä äsken et, etkä voi enää pakittaa lähtöruutuun ja katsoa maailmaa samoin silmin kuin vielä...

Suomi kansainvälistyy – miten huomioimme tämän tiedeviestinnässä?

Suomi kansainvälistyy – miten huomioimme tämän tiedeviestinnässä?

Tiedeviestinnän arvo on laajasti tunnistettu. Hyvä niin! Tieteen ajatellaan kuuluvan kaikille, ja esimerkiksi erilaiset lasten ja nuorten tiedetapahtumat ovat jo tärkeä osa tutkimuksesta kertomista. Silti tarjonta ei tavoita vielä kaikkia, eikä toisaalta kaikilla...