Antti Immonen

Antti Immonen on koulutukseltaan filosofi. Hän on kirjoittanut 1990-luvulta saakka eri tiede- ja kulttuurilehtiin sekä suomentanut kymmeniä kirjoja. Vapaaksi kirjoittajaksi hän jättäytyi vuonna 2006. Suomentajana Immosta kiinnostavat varsinkin tiedettä popularisoivat, maailmankatsomukselliset ja kantaaottavat teokset. Hänen suomennoksiinsa lukeutuvat esimerkiksi monet Henry Thoreaun teokset, Jonathan Safran Foerin Eläinten syömisestä, Luke Hardingin Venäjän vakoojaverkosto ja Francis Fukuyaman Identiteetti.

Antti Immonen.
(Kuva: Vesa-Matti Väärä)

Kirjoitukset:

RIstiriitojen sietämisestä
Konkreettisia ajatuksia
Virus, eläin, ihminen
Metsää vai puita?
Poliittista teatteria
Kuplia ja kuohuja
Lintukoto liemessä
Vuoden 2016 tilinpäätös
Muiston pysyvyys
Kakkapuhetta
Halki poikki ja pinoon
Natseja myyttien takana
Kirjastot ja tiedeviestintä
Ja ihminen antoi nimet
Viihteellistä asiaa
Jumalan valtio

Lue myös:

Onko editorin työ kamalaa?

Onko editorin työ kamalaa?

Taannoin tuttava halusi tietää, mitä aikakauslehden tuottajana oikein teen työkseni. Kerroin, että muokkaan toisten kirjoittajien tekstejä: sullon tai levitän haluttuun mittaan, karsin rönsyjä ja lisään havainnollistavia esimerkkejä, tarkistan faktoja, selkeytän...

Terveisiä tekstitehtaalta!

Terveisiä tekstitehtaalta!

Kirjailijat ovat uusi proletariaatti, jota ruoskitaan työskentelemään entistä enemmän mutta pienemmillä palkkioilla. Äänikirjamaailma janoaa uusia versioita menetysteoksista niin nopeasti kuin mahdollista. Kirjailijoilta vaaditaan tiheää julkaisutahtia laadun...

Pojat unelmoivat, mutta isien polku on kuollut

Pojat unelmoivat, mutta isien polku on kuollut

Hesarin Kuukausiliitteessä oli juttua yhdeksäsluokkalaisista pojista. Pojilla oli samanlaiset unelmat kuin 35 vuotta sitten, kun itse olin samanikäinen. Tuolloin, 90-luvun alussa, elettiin laman syvintä vaihetta, mutta pian talous lähti nopeaan kasvuun. Suurimmalla...

Euroopan erityisin luontosuhde

Euroopan erityisin luontosuhde

  Uskottelemme itsellemme monenlaisia asioita. Me suomalaiset esimerkiksi uskomme epämääräisesti olevamme jonkinlaista ”luontokansaa”, vaikka emme kävisi kerrostalon parkkipaikkaa pidemmällä eräilemässä. Pönkitämme luontokansamyytin avulla identiteettiämme. Tätä...