Mikko Tikkanen

Tikkanen
Mikko Tikkanen toimii apulaisprofessorina Turun yliopistossa. Hän on väitellyt Turusta syksyllä 2009. Väitöksen jälkeen hän siirtyi kahdeksi vuodeksi Geneven yliopistoon, jonka jälkeen palasi Turkuun. Ennen apulaisprofessoriksi nimittämistä Mikko työskenteli tutkijatohtorina ja yliopisto-opettajana. Vuosien varrella vertaisarvioituja julkaisuja on ehtinyt lähemmäs 50 ja niihin lähemmäs 3000 viittausta.
Mikko tutkii fotosynteesiä eli yhteytystä. Tarkemmin sanottuna sitä, miten viherhiukkasen sisällä olevan fotosynteesikoneiston toimintaa säädellään valon määrän mukaan. Harva tulee ajatelleeksi, että fotosyteesi on monimutkainen sarja valoenergian avulla tapahtuvia toisiinsa kytkeytyneitä viritysenergian-, elektronin- ja protoninsiirtoreaktioita. Jokaisen rektion pitää toimia oikealla nopeudella ja oikeaan aikaa, jotta fotosyteesi on mahdollista. Kyseessä olevat reaktiot ovat kaiken lisäksi vaarallisia fotosynteesikoneistolle itselleen ja ympäröiville molekyyleille, joten kaiken pitää tapahtua juuri oikealla tavalla ja oikeaan aikaan, jotta viherhiukkanen ei vaurioidu. Ei helppo tehtävä, kun ottaa huomioon kuinka paljon valon määrä vaihtelee luonnossa.
Tutkimus on luonteeltaan perustutkimuspainotteista ja fotosynteesitutkimukseen perustuvat innovaatiot lienevät vielä varsin kaukana tulevaisuudessa. Ihmiskunnan pitäisi kuitenkin pystyä siirtymään menneeseen fotosynteesiin perustuvasta fossiilitaloudesta nykyiseen fotosynteesiin perustuvaan biotalouteen. Pohjimmiltaan kyse on siitä, miten hyödyntää fotosynteesiä parhaalla mahdollisella tavalla. Jo nyt fotosynteesiosaamista voi suoraan hyödyntää uuden ruuantuotantoteknologian kehittämisessä. Tähän liittyen Mikko vetää Learning-LED-nimistä Business Finlandin rahoittamaa tutkimuksesta liiketoimintaan -hanketta.
Fotosynteesin ohella Mikkoa kiinnostaa elämän ja ihmisen toiminnan pohtiminen monella eri tasolla.

Kirjoitukset:

Kehitystä, mutta mihin suuntaan
Unelmat, sivistys ja symbolinen pääoma
Kestävää sopeutumista
Tutkimuksesta ja innovaatioista
Perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta vai yrittäjäksi alkamista
Ilmastonmuutokseen on alettava sopeutua
Tieteellinen artikkeli – tuloksia, tarinoita ja sosiaalista peliä
Kuka on paras henkilö kertomaan yhteisjulkaisun tuloksista medialle?
Luonnontieteilijän yhteiskunnallinen rooli

Lue myös:

Jokaisen hyvinvoivan nuoren takana on työssään onnistunut työntekijä

Jokaisen hyvinvoivan nuoren takana on työssään onnistunut työntekijä

Julkinen puhe itseohjautuvuudesta väheni koronan myötä. Poikkeusaika suosi keskusjohtoista päätöksentekoa ja selkeitä komentoketjuja. Myös työpaikoilla ja organisaatioissa ihmiset toivoivat keskitettyä selkeyttä ja tavallisen arjen jatkumista, ei omaehtoisia päätöksiä...

Kaikki ei ole sattumaa

Kaikki ei ole sattumaa

Geopoliittinen tilanne on nostanut valtiollisen informaatiovaikuttamisen näkyviin harvinaisen räikeällä tavalla. Vladimir Putinin Venäjä harjoittaa vahvaa propagandaa, jolla pyritään kontrolloimaan ennen muuta oman maan mielipideilmastoa. Samalla trollitehtaat...

Risografia eli soijamusteen charmi 

Risografia eli soijamusteen charmi 

Risograph-tulostinta on luonnehdittu yhdeksi ekologisimmista tulostustavoista. Tulostin valmistetaan kierrätetystä muovista, se kuluttaa normikopiokonetta vähemmän energiaa ja prosessissa käytetään myrkytöntä soijapohjaista mustetta. Sen kehitti Tokiossa 1950-luvulla...

Sananvapaus tarvitsee metajournalismia

Sananvapaus tarvitsee metajournalismia

  Journalismi on ainoa merkittävä yhteiskunnallinen vallankäyttäjä, jonka toimintaa kukaan ei valvo aktiivisesti. Kaikkea muuta yhteiskunnallisesti tärkeää vallankäyttöä valvoo journalismi itse – tai ainakin se pyrkii siihen.   Julkisen sanan neuvosto (JSN)...