Mikko Tikkanen

Tikkanen
Mikko Tikkanen toimii apulaisprofessorina Turun yliopistossa. Hän on väitellyt Turusta syksyllä 2009. Väitöksen jälkeen hän siirtyi kahdeksi vuodeksi Geneven yliopistoon, jonka jälkeen palasi Turkuun. Ennen apulaisprofessoriksi nimittämistä Mikko työskenteli tutkijatohtorina ja yliopisto-opettajana. Vuosien varrella vertaisarvioituja julkaisuja on ehtinyt lähemmäs 50 ja niihin lähemmäs 3000 viittausta.
Mikko tutkii fotosynteesiä eli yhteytystä. Tarkemmin sanottuna sitä, miten viherhiukkasen sisällä olevan fotosynteesikoneiston toimintaa säädellään valon määrän mukaan. Harva tulee ajatelleeksi, että fotosyteesi on monimutkainen sarja valoenergian avulla tapahtuvia toisiinsa kytkeytyneitä viritysenergian-, elektronin- ja protoninsiirtoreaktioita. Jokaisen rektion pitää toimia oikealla nopeudella ja oikeaan aikaa, jotta fotosyteesi on mahdollista. Kyseessä olevat reaktiot ovat kaiken lisäksi vaarallisia fotosynteesikoneistolle itselleen ja ympäröiville molekyyleille, joten kaiken pitää tapahtua juuri oikealla tavalla ja oikeaan aikaan, jotta viherhiukkanen ei vaurioidu. Ei helppo tehtävä, kun ottaa huomioon kuinka paljon valon määrä vaihtelee luonnossa.
Tutkimus on luonteeltaan perustutkimuspainotteista ja fotosynteesitutkimukseen perustuvat innovaatiot lienevät vielä varsin kaukana tulevaisuudessa. Ihmiskunnan pitäisi kuitenkin pystyä siirtymään menneeseen fotosynteesiin perustuvasta fossiilitaloudesta nykyiseen fotosynteesiin perustuvaan biotalouteen. Pohjimmiltaan kyse on siitä, miten hyödyntää fotosynteesiä parhaalla mahdollisella tavalla. Jo nyt fotosynteesiosaamista voi suoraan hyödyntää uuden ruuantuotantoteknologian kehittämisessä. Tähän liittyen Mikko vetää Learning-LED-nimistä Business Finlandin rahoittamaa tutkimuksesta liiketoimintaan -hanketta.
Fotosynteesin ohella Mikkoa kiinnostaa elämän ja ihmisen toiminnan pohtiminen monella eri tasolla.

Kirjoitukset:

Kehitystä, mutta mihin suuntaan
Unelmat, sivistys ja symbolinen pääoma
Kestävää sopeutumista
Tutkimuksesta ja innovaatioista
Perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta vai yrittäjäksi alkamista
Ilmastonmuutokseen on alettava sopeutua
Tieteellinen artikkeli – tuloksia, tarinoita ja sosiaalista peliä
Kuka on paras henkilö kertomaan yhteisjulkaisun tuloksista medialle?
Luonnontieteilijän yhteiskunnallinen rooli

Lue myös:

Oikeutta luonnolle – myös lakien tasolla

Oikeutta luonnolle – myös lakien tasolla

  Yksi tämän vuoden tärkeimmistä päivämääristä omassa kalenterissani oli 1.6.2023. Silloin voimaan astui uusi luonnonsuojelulaki. Laki on merkittävä, koska siihen on kirjattu monia uudistuksia, jotka näyttävät kapulakielisinä melko mitäänsanomattomilta, mutta kun...

Altavastaaja muuntui hyökkääjäksi

Altavastaaja muuntui hyökkääjäksi

  Uutismedia on koko kesän uutterasti paljastanut valtionvarainministeri Riikka Purran rasistisia kirjoituksia ja samalla kärttänyt ”selvää irtisanoutumista rasismista”. Tuloksetta. Purran painostaminen on vain johtanut perussuomalaisten rivien tiivistymiseen ja...

Varo tietoa – se on lahja, jota ei voi palauttaa

Varo tietoa – se on lahja, jota ei voi palauttaa

Tiedon vastaanottaminen on siinä mielessä peruuttamatonta, että kerran jonkin tiedon saatuasi et voi enää jatkaa elämääsi samana ihmisenä kuin siihen asti. Tiedät nyt jotain mitä äsken et, etkä voi enää pakittaa lähtöruutuun ja katsoa maailmaa samoin silmin kuin vielä...

Suomi kansainvälistyy – miten huomioimme tämän tiedeviestinnässä?

Suomi kansainvälistyy – miten huomioimme tämän tiedeviestinnässä?

Tiedeviestinnän arvo on laajasti tunnistettu. Hyvä niin! Tieteen ajatellaan kuuluvan kaikille, ja esimerkiksi erilaiset lasten ja nuorten tiedetapahtumat ovat jo tärkeä osa tutkimuksesta kertomista. Silti tarjonta ei tavoita vielä kaikkia, eikä toisaalta kaikilla...