Mikko Tikkanen

Tikkanen
Mikko Tikkanen toimii apulaisprofessorina Turun yliopistossa. Hän on väitellyt Turusta syksyllä 2009. Väitöksen jälkeen hän siirtyi kahdeksi vuodeksi Geneven yliopistoon, jonka jälkeen palasi Turkuun. Ennen apulaisprofessoriksi nimittämistä Mikko työskenteli tutkijatohtorina ja yliopisto-opettajana. Vuosien varrella vertaisarvioituja julkaisuja on ehtinyt lähemmäs 50 ja niihin lähemmäs 3000 viittausta.
Mikko tutkii fotosynteesiä eli yhteytystä. Tarkemmin sanottuna sitä, miten viherhiukkasen sisällä olevan fotosynteesikoneiston toimintaa säädellään valon määrän mukaan. Harva tulee ajatelleeksi, että fotosyteesi on monimutkainen sarja valoenergian avulla tapahtuvia toisiinsa kytkeytyneitä viritysenergian-, elektronin- ja protoninsiirtoreaktioita. Jokaisen rektion pitää toimia oikealla nopeudella ja oikeaan aikaa, jotta fotosyteesi on mahdollista. Kyseessä olevat reaktiot ovat kaiken lisäksi vaarallisia fotosynteesikoneistolle itselleen ja ympäröiville molekyyleille, joten kaiken pitää tapahtua juuri oikealla tavalla ja oikeaan aikaan, jotta viherhiukkanen ei vaurioidu. Ei helppo tehtävä, kun ottaa huomioon kuinka paljon valon määrä vaihtelee luonnossa.
Tutkimus on luonteeltaan perustutkimuspainotteista ja fotosynteesitutkimukseen perustuvat innovaatiot lienevät vielä varsin kaukana tulevaisuudessa. Ihmiskunnan pitäisi kuitenkin pystyä siirtymään menneeseen fotosynteesiin perustuvasta fossiilitaloudesta nykyiseen fotosynteesiin perustuvaan biotalouteen. Pohjimmiltaan kyse on siitä, miten hyödyntää fotosynteesiä parhaalla mahdollisella tavalla. Jo nyt fotosynteesiosaamista voi suoraan hyödyntää uuden ruuantuotantoteknologian kehittämisessä. Tähän liittyen Mikko vetää Learning-LED-nimistä Business Finlandin rahoittamaa tutkimuksesta liiketoimintaan -hanketta.
Fotosynteesin ohella Mikkoa kiinnostaa elämän ja ihmisen toiminnan pohtiminen monella eri tasolla.

Kirjoitukset:

Kehitystä, mutta mihin suuntaan
Unelmat, sivistys ja symbolinen pääoma
Kestävää sopeutumista
Tutkimuksesta ja innovaatioista
Perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta vai yrittäjäksi alkamista
Ilmastonmuutokseen on alettava sopeutua
Tieteellinen artikkeli – tuloksia, tarinoita ja sosiaalista peliä
Kuka on paras henkilö kertomaan yhteisjulkaisun tuloksista medialle?
Luonnontieteilijän yhteiskunnallinen rooli

Lue myös:

Voiko tutkija puhua luottamuksella toimittajalle?

Voiko tutkija puhua luottamuksella toimittajalle?

  Älä kirjoita tätä lehteen, mutta… Tämä fraasi on tuttu varmasti jokaiselle toimittajalle. Sen kuuluessa kynänkärki nousee paperista tai sormet näppäimistöltä. Jos keskustelua on taltioitu mikrofonilla tai videokameralla, haastateltava on yleensä odottanut...

Terveiset tulpasta!

Terveiset tulpasta!

  Vieläkö muistat jatkuvan marmatuksen suurten ikäluokkien muodostamasta tulpasta. Se oli kestoaihe 1980- ja 1990-luvun nuorisomedioissa, kuten Ylioppilaslehdessä. Silloin koettiin, että sotien jälkeen syntyneet sukupolvet olivat tukkineet uraputket. He jyräsivät...

Tieteen uusi suurvalta on Kiina – ainakin tietyillä aloilla

Tieteen uusi suurvalta on Kiina – ainakin tietyillä aloilla

Vuonna 2019 The Economist kysyi artikkelissaan, onko Kiinasta tulossa tieteen supervalta? Vuonna 2024 se vastasi kysymykseensä raportissaan kertomalla, että Kiinasta on tullut tieteen suurvalta kasvitutkimuksesta suprajohdefysikkaan. Ruohonjuuritasolla Kiinan...

Pitäisikö olla huolissaan?

Pitäisikö olla huolissaan?

Otsikko ei tässä liity televisiosta tuttuun viihdeohjelmaan, eikä sen ole tarkoitus herättää lukijaa ajattelemaan Tuomas Kyrön partaista naamataulua vaan maailman tilaa. Ja vastaan kysymykseeni itse: kyllä pitäisi olla huolissaan, ainakin rahtusen huolissaan. Meille...