Mikko Tikkanen

Tikkanen
Mikko Tikkanen toimii apulaisprofessorina Turun yliopistossa. Hän on väitellyt Turusta syksyllä 2009. Väitöksen jälkeen hän siirtyi kahdeksi vuodeksi Geneven yliopistoon, jonka jälkeen palasi Turkuun. Ennen apulaisprofessoriksi nimittämistä Mikko työskenteli tutkijatohtorina ja yliopisto-opettajana. Vuosien varrella vertaisarvioituja julkaisuja on ehtinyt lähemmäs 50 ja niihin lähemmäs 3000 viittausta.
Mikko tutkii fotosynteesiä eli yhteytystä. Tarkemmin sanottuna sitä, miten viherhiukkasen sisällä olevan fotosynteesikoneiston toimintaa säädellään valon määrän mukaan. Harva tulee ajatelleeksi, että fotosyteesi on monimutkainen sarja valoenergian avulla tapahtuvia toisiinsa kytkeytyneitä viritysenergian-, elektronin- ja protoninsiirtoreaktioita. Jokaisen rektion pitää toimia oikealla nopeudella ja oikeaan aikaa, jotta fotosyteesi on mahdollista. Kyseessä olevat reaktiot ovat kaiken lisäksi vaarallisia fotosynteesikoneistolle itselleen ja ympäröiville molekyyleille, joten kaiken pitää tapahtua juuri oikealla tavalla ja oikeaan aikaan, jotta viherhiukkanen ei vaurioidu. Ei helppo tehtävä, kun ottaa huomioon kuinka paljon valon määrä vaihtelee luonnossa.
Tutkimus on luonteeltaan perustutkimuspainotteista ja fotosynteesitutkimukseen perustuvat innovaatiot lienevät vielä varsin kaukana tulevaisuudessa. Ihmiskunnan pitäisi kuitenkin pystyä siirtymään menneeseen fotosynteesiin perustuvasta fossiilitaloudesta nykyiseen fotosynteesiin perustuvaan biotalouteen. Pohjimmiltaan kyse on siitä, miten hyödyntää fotosynteesiä parhaalla mahdollisella tavalla. Jo nyt fotosynteesiosaamista voi suoraan hyödyntää uuden ruuantuotantoteknologian kehittämisessä. Tähän liittyen Mikko vetää Learning-LED-nimistä Business Finlandin rahoittamaa tutkimuksesta liiketoimintaan -hanketta.
Fotosynteesin ohella Mikkoa kiinnostaa elämän ja ihmisen toiminnan pohtiminen monella eri tasolla.

Kirjoitukset:

Kehitystä, mutta mihin suuntaan
Unelmat, sivistys ja symbolinen pääoma
Kestävää sopeutumista
Tutkimuksesta ja innovaatioista
Perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta vai yrittäjäksi alkamista
Ilmastonmuutokseen on alettava sopeutua
Tieteellinen artikkeli – tuloksia, tarinoita ja sosiaalista peliä
Kuka on paras henkilö kertomaan yhteisjulkaisun tuloksista medialle?
Luonnontieteilijän yhteiskunnallinen rooli

Lue myös:

Onko editorin työ kamalaa?

Onko editorin työ kamalaa?

Taannoin tuttava halusi tietää, mitä aikakauslehden tuottajana oikein teen työkseni. Kerroin, että muokkaan toisten kirjoittajien tekstejä: sullon tai levitän haluttuun mittaan, karsin rönsyjä ja lisään havainnollistavia esimerkkejä, tarkistan faktoja, selkeytän...

Terveisiä tekstitehtaalta!

Terveisiä tekstitehtaalta!

Kirjailijat ovat uusi proletariaatti, jota ruoskitaan työskentelemään entistä enemmän mutta pienemmillä palkkioilla. Äänikirjamaailma janoaa uusia versioita menetysteoksista niin nopeasti kuin mahdollista. Kirjailijoilta vaaditaan tiheää julkaisutahtia laadun...

Pojat unelmoivat, mutta isien polku on kuollut

Pojat unelmoivat, mutta isien polku on kuollut

Hesarin Kuukausiliitteessä oli juttua yhdeksäsluokkalaisista pojista. Pojilla oli samanlaiset unelmat kuin 35 vuotta sitten, kun itse olin samanikäinen. Tuolloin, 90-luvun alussa, elettiin laman syvintä vaihetta, mutta pian talous lähti nopeaan kasvuun. Suurimmalla...

Euroopan erityisin luontosuhde

Euroopan erityisin luontosuhde

  Uskottelemme itsellemme monenlaisia asioita. Me suomalaiset esimerkiksi uskomme epämääräisesti olevamme jonkinlaista ”luontokansaa”, vaikka emme kävisi kerrostalon parkkipaikkaa pidemmällä eräilemässä. Pönkitämme luontokansamyytin avulla identiteettiämme. Tätä...