Mikko Tikkanen

Tikkanen
Mikko Tikkanen toimii apulaisprofessorina Turun yliopistossa. Hän on väitellyt Turusta syksyllä 2009. Väitöksen jälkeen hän siirtyi kahdeksi vuodeksi Geneven yliopistoon, jonka jälkeen palasi Turkuun. Ennen apulaisprofessoriksi nimittämistä Mikko työskenteli tutkijatohtorina ja yliopisto-opettajana. Vuosien varrella vertaisarvioituja julkaisuja on ehtinyt lähemmäs 50 ja niihin lähemmäs 3000 viittausta.
Mikko tutkii fotosynteesiä eli yhteytystä. Tarkemmin sanottuna sitä, miten viherhiukkasen sisällä olevan fotosynteesikoneiston toimintaa säädellään valon määrän mukaan. Harva tulee ajatelleeksi, että fotosyteesi on monimutkainen sarja valoenergian avulla tapahtuvia toisiinsa kytkeytyneitä viritysenergian-, elektronin- ja protoninsiirtoreaktioita. Jokaisen rektion pitää toimia oikealla nopeudella ja oikeaan aikaa, jotta fotosyteesi on mahdollista. Kyseessä olevat reaktiot ovat kaiken lisäksi vaarallisia fotosynteesikoneistolle itselleen ja ympäröiville molekyyleille, joten kaiken pitää tapahtua juuri oikealla tavalla ja oikeaan aikaan, jotta viherhiukkanen ei vaurioidu. Ei helppo tehtävä, kun ottaa huomioon kuinka paljon valon määrä vaihtelee luonnossa.
Tutkimus on luonteeltaan perustutkimuspainotteista ja fotosynteesitutkimukseen perustuvat innovaatiot lienevät vielä varsin kaukana tulevaisuudessa. Ihmiskunnan pitäisi kuitenkin pystyä siirtymään menneeseen fotosynteesiin perustuvasta fossiilitaloudesta nykyiseen fotosynteesiin perustuvaan biotalouteen. Pohjimmiltaan kyse on siitä, miten hyödyntää fotosynteesiä parhaalla mahdollisella tavalla. Jo nyt fotosynteesiosaamista voi suoraan hyödyntää uuden ruuantuotantoteknologian kehittämisessä. Tähän liittyen Mikko vetää Learning-LED-nimistä Business Finlandin rahoittamaa tutkimuksesta liiketoimintaan -hanketta.
Fotosynteesin ohella Mikkoa kiinnostaa elämän ja ihmisen toiminnan pohtiminen monella eri tasolla.

Kirjoitukset:

Kehitystä, mutta mihin suuntaan
Unelmat, sivistys ja symbolinen pääoma
Kestävää sopeutumista
Tutkimuksesta ja innovaatioista
Perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta vai yrittäjäksi alkamista
Ilmastonmuutokseen on alettava sopeutua
Tieteellinen artikkeli – tuloksia, tarinoita ja sosiaalista peliä
Kuka on paras henkilö kertomaan yhteisjulkaisun tuloksista medialle?
Luonnontieteilijän yhteiskunnallinen rooli

Lue myös:

Hauskuuden kuolema

Hauskuuden kuolema

Jääkiekon MM-kisat päättyivät juuri Prahassa. Pelaajat kertoivat nauttineensa hikoilusta ja kaikkensa antamisesta kentällä eivätkä suinkaan Prahan oluttarjonnasta. Vasta putoamiseen ja pettymykseen päättynyt puolivälierä kirvoitti kommentteja oluttölkkien avaamisesta....

Kuuluuko fiktio tiedejournalismiin?

Kuuluuko fiktio tiedejournalismiin?

  Fiktiivisten ainesten käytöstä journalismissa on käyty kiivasta keskustelua tänä keväänä toimittaja Matti Kuuselan elämäkerran myötä. Osa keskustelijoista ei ole nähnyt sepitteen käytössä ongelmaa, kun taas osassa puheenvuoroja fiktio on haluttu rajata kokonaan...

Mitkä ovat mieheyden ääripäät?

Mitkä ovat mieheyden ääripäät?

Parisuhteessa vaikeimpia asioita on oppia rakastamaan puolisoaan juuri sellaisena kuin hän on, eikä sellaisena kuin haluaisi hänen olevan. Sama pätee journalismiin. On vaikea pitää journalismista, joka ravistelee omia arvoja ja asenteita. Rakastetuimmat toimittajat...

Rationaalisuuden myytti – selittääkö talous lasten harvalukuisuuden?

Rationaalisuuden myytti – selittääkö talous lasten harvalukuisuuden?

Yksi maaliskuun lopun kärkiuutinen oli syntyvyyden lasku, joka haastaa Suomen tulevaisuutta, kun ikäihmisten määrä kasvaa ja yhteiskuntaa pyörittävät ikäluokat pienenevät. Uutinen ei sinänsä ole uusi. Samaa virttä on laulettu melkeinpä koko tämä vuosituhat, vaikka...