Suuri Nobel-keskustelu verkossa keskiviikko-iltana 28.10.

Mistä tämän vuoden kemian, fysiikan, lääketieteen ja taloustieteen Nobel-palkinnoissa on oikein kysymys? Miten syntyvät tieteen suuret läpimurrot?

Suomalaiset asiantuntijat kertovat kansantajuisesti Nobel-palkittujen tutkimusten aiheista, tekijöistä, saavutuksista sekä niiden merkityksestä tieteelle ja ihmiskunnalle Suuressa Nobel-keskustelussa ke 28.10. klo 17:00-18:30.

Tilaisuudessa ovat keskustelemassa virologian professori Klaus Hedman, astrofysiikan professori Peter Johansson, dosentti Kirmo Wartiovaara (kemia) ja taloustieteen professori Juuso Välimäki.

Tilaisuuden juontavat tuottaja ja tiedetoimittaja Matti Mielonen ja kirjailija Tiina Raevaara.

Tilaisuus järjestetään suorana verkkokeskusteluna. Osallistumisohjeet verkkotilaisuuteen päivitetään pian tälle sivulle sekä tapahtuman facebook-sivulle.

Tervetuloa!

Tilaisuuden järjestävät Helsingin Sanomat, Suomen Tiedetoimittajain liitto, Suomalainen Tiedeakatemia, Finska Vetenskaps-Societeten – Suomen Tiedeseura, Teknillisten Tieteiden Akatemia, Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland ja Suomen Tiedeakatemiat -yhteistyöneuvosto.

“Se tuli kuin tsunami”

Elämme jälleen koronaepidemian uhan keskellä. Keväällä koronavirus aiheutti  ennennäkemättömän uutisvirran ja monen toimittajan työnkuva muuttui rajusti. Oli vain yksi keskeinen uutisaihe, joka lävisti lähes kaiken.

Tiedetoimittajain liiton alkusyksyllä tehdyssä Koronakevät-podcastissa tiedetoimittaja Mari Heikkilä keskustelee Iltalahden terveystoimittaja Heljä Salosen kanssa kevään kokemuksista – ja opetuksista. Salonen on vuosikymmeniä kirjoittanut tiede- ja terveysaiheista ja työskentelee toimittajana Iltalehdessä.

Konkarillekin kokemus oli pysäyttävä. Kriisin keskellä työpaineet olivat kovat ja lisäksi tuttu työyhteisö jäi, kun kaikki siirtyivät etätöihin. Jutussa pohditaan, mitä voimme oppia menneestä keväästä.

 

LINKIT:

Youtuben Suomen Tiedetoimittajain kanavalla:

 

Haastattelu löytyy myös Applen podcasteista:

https://podcasts.apple.com/fi/podcast/koronakevät-uutistoimittajana-eturintamassa/id1529253396?l=fi

 

 

ILTAPÄIVÄKAHVIT SIIRTYVÄT! Uusi aika ilmoitetaan

ILTAPÄIVÄKAHVIT SIIRTYVÄT! Uusi aika ilmoitetaan pian
Tiedetoimittajain ohjelmalliset iltapäiväkahvit perjantaina 2.10.2020 klo 14–15! Webinaarissa keskustellaan siitä, miten eri musiikin lajien ja tyylisuuntien arvostus on vaihdellut aikojen saatossa. “Tinakengissä mökkitielle – musiikin kulttuurihistoriaa” Miksi tanssimista on pidetty paheellisena ja iskelmämusiikkia vain viihteenä?
Pääsihteeri Ulla Järven kanssa keskustelevat historiantutkija Seija-Leena Nevala, joka on tutkinut paritanssin historiaa kirjassa Kielletyt leikit ja toimittaja Antti Heikkinen, jolta ilmestyi juuri laulaja Kari Tapion elämäkerta.
Lisäohjeet tulossa jäsenkirjeessä.

Puhetta pirulaisesta – Tule tekemään 7. kansallista tiedeviestinnän kongressia!

Tiedeviestinnän 7. kansallinen kongressi on koronasyksynä 2020 yhteinen prosessi. Tule mukaan toteuttamaan webinaaria – etsimme pitkin syksyä joukkoistamalla tärkeimpiä kysymyksiä ja pohdimme marraskuussa yhdessä ratkaisuja.

 

Aika: torstai 26.11.2020 klo 12-16

Paikka: Webinaari (+mahdollisesti live-osio Helsingissä)

Koronavirus, asiantuntijuus ja julkisuus

Covid-19-virus ei jättänyt arvailujen varaa, mitkä asiat nyt ovat tärkeimpiä: tieto, tutkimus ja viestintä. Nopeasti alkanut pandemia ja alati muuttuva tutkimustieto sekä yhteiskunnan toimintojen turvaaminen ja ihmisten tiedonsaannin suuri tarve ovat asettaneet valtavia haasteita niin asiantuntijoille, tiedeviestijöille kuin toimittajille.

7. Kansallisen tiedeviestintäkongressin ehdoton päätähti on koronavirus, tuo tasavallan presidentti Sauli Niinistön pirulaiseksi nimeämä näkymätön seuralaisemme. Koska yhteisen ymmärryksen löytäminen on nyt erityisen tärkeää, lähdemme työstämään kongressia jo hyvissä ajoin syksyn aikana.

Miten mukaan?

Kokoamme ideoinnin pohjalta työpareja tai kolmikkoja, jotka muodostuvat viestijä/toimittaja+asiantuntija/tutkija -statuksella “pirulaisen” ympärillä pyörivistä ihmisistä.

He luovat omia ryhmiään, some-kupliaan tai kokoavat muutoin joukkoistamalla materiaalia oman aihepiirinsä kiperistä kysymyksistä, ongelmista ja ideoista sekä hyväksi havaituista käytännöistä tiedeviestinnässä.

Keskustelun synnyttämiseksi kaikki keinot ovat sallittuja: virittävät blogit, yllätykselliset FB-postaukset, vakavat puheenvuorot, tyhmät kysymykset…

Tee siis esitys omasta ryhmästäsi. Keitä olette ja mitä aiheita käsittelette? Miten työskentelette? Lähetä oman ryhmäsi tiedot 6.10. mennessä osoitteeseen ulla.jarvi@tiedetoimittajat.fi. Kokoamme ryhmien vetäjät yhteiseen suunnittelutyöpajaan ennen varsinaista Puhetta pirulaisesta -seminaaripäivää 26.11.

26.11. työparit/kolmikot esittelevät aiheensa kongressiväelle webinaarissa ja moderaattorit kokoavat yhteenvetoja. Näin tavoitteena on saada aikaiseksi muutakin kuin iltapäivä puhetta – toivon mukaan yhteisymmärrystä ja kenties hyviä käytäntöjä julkisuuden toimijoiden kesken.

Kongressin tuottajat, joilta saat lisätietoja:

  • Ulla Järvi, FT, pääsihteeri, Suomen tiedetoimittajain liitto, p. 040 7378614, ulla.jarvi@tiedetoimittajat.fi
  • Reetta Kettunen, FT, pääsihteeri, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, p. 040 733 5935, reetta.kettunen@tjnk.fi

Tiedeviestinnän 7. kansallisen kongressin järjestäjinä ovat Suomen tiedetoimittajain liitto ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta.

Viheliäs tiede -podcast-sarja kuunneltavissa – puhetta kiistanalaisista tiedeaiheista ja tieteen olemuksesta

Vastapainon uudessa neliosaisessa podcast-sarjassa keskustellaan Viheliäs tiede -kirjaan liityvistä kuumista ja vaikeista tiedeaiheista. Tapaamme muutamia kirjan kirjoittajia ja pohdimme, miksi tutkimustuloksista kertominen on joskus niin vaikeaa.
Podcast-sarjan on tuottanut Suomen tiedetoimittajain liitto.
Hyvä ja ajankohtainen esimerkki tiedekeskustelussa on parhaillaan jylläävä koronaepidemia. Tieto lisääntyy jatkuvasti, mutta samalla ympärillä liikkuu monenlaisia uskomuksia ja huhuja.
Tänään julkaistussa podcastin ensimmäisessä osassa kirjan toimittaneet THL:n ohjelmajohtaja Tuukka Tammi ja tiedetoimittaja Mari Heikkilä keskustelevat kirjan syntyvaiheista sekä pohtivat viheliäisyyden anatomiaa.
“On aiheita, jotka ovat viheliäisiä sen takia, että niistä on paljon mielipiteitä, jopa ylilatautuneita mielipiteitä. Mutta on myös aiheita, jotka ovat viheliäisiä siksi, että niitä on vaikea selittää toimittajille”, toimittaja Mari Heikkilä sanoo.

Toisessa osassa Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri ja viestinnän tutkija Ulla Järvi kertoo rokotusten vastustuksesta ja siihen liittyvistä motiiveista. Kolmannessa osassa kuulemme nuorisotutkija Mikko Salasuon kokemuksista vaikeiden tiedeaiheiden parissa. Hänen tutkimuksensa, liittyen muun muassa huumeisiin, dopingiin ja huippu-urheiluun, ovat herättäneet kiivaita tunteita ja aiheuttaneet uhkailuja. Neljännessä osassa puhumme vapaan tiedetoimittajan, biologi Marjatta Sihvosen kanssa susivihasta ja siitä, miten arkoja aiheita työkseen tutkivia voitaisiin suojella. Hän kertoo, miten somen saalistajat iskivät haastateltavaan.

Sarja on kuunneltavssa Vastapainon Soundcloud-tilillä. Jaksot ovat myös iTunesissa ja Spotifyssä Vastapaino esittää -tililtä.

Kuuntele ensimmäinen osa tästä LINKISTÄ, josta pääset kuuntelemaan kaikki neljä jaksoa.