Odottaako työ tekijäänsä? – Hae liiton apurahaa

Suomen tiedetoimittajain liiton kevään kausiapurahojen haku on käynnistynyt. Hakuaika on 16.3.–15.4.2021. Apuraha ei ole tarkoitettu vain liiton jäsenille, vaan Kopiosto-varoista myönnettäviä apurahoja voivat hakea muutkin tiedeviestinnän alalla toimivat.

Suomen tiedetoimittajain liitto ry myöntää kohdeapurahoja syventävään työskentelyyn, koulutukseen, kokoukseen tai muuhun ammatilliseen tapahtumaan osallistumiseen, työmatkaan tai laitehankintaan. Kohdeapurahoja voidaan jakaa myös 2–4 hengen pienryhmämatkoille. Kaikki ryhmän jäsenet tekevät omat hakemukset, joissa viitataan yhteiseen matkaan ja mainitaan ryhmän muiden jäsenten nimet. Apurahat ovat aina henkilökohtaisia.

Liitto voi jakaa myös ns. media fellows -apurahoja tieteellisten lehtien toimittajille esimerkiksi lehden kehittämiseen tai harjoitteluun/vierailuun koti- tai ulkomaisen tiedelehden toimituksessa. Myös tutkijoiden viestintäosaamisen laajentamista työharjoittelussa voidaan tukea. Apurahaa on myönnetty esimerkiksi toimittajan tai tiedottajan osallistumiseen tutkijaryhmän työhön ja viestintään sekä työkiertoon ja -vaihtoon.

Apurahaa haetaan 16.3.–15.4. tällä LOMAKKEELLA.

Emme ota vastaan sähköpostitse tai kirjeitse lähetettyjä hakemuksia. Mikäli koet esim. työnäytteet tai muut lisäliitteet välttämättömiksi, ne voi lähettää sähköpostilla: toimisto@tiedetoimittajat.fi.

Apurahat ovat verottomia, mutta niistä ilmoitetaan verottajalle. Sen vuoksi hakemuksen pakollisia henkilötietoja ovat viralliset etunimet, henkilötunnus ja kotiosoite. Liiton hallitus päättää apurahoista kokouksessaan joulukuussa, ja apurahat tulevat maksuun ennen joulua.

Tutustu huolellisesti apurahaohjeisiin liiton kotisivujen Toiminta/apurahat ja raportointi-välilehdeltä.

Tiedetoimittajain liiton apurahoilla on muun muassa autettu maailmaan monenlaisia tietokirjoja.

Vinkkejä viisailta ja konkareilta

Tämän otsikon alta löydät lisää viisaita ja koeteltuja vinkkejä ja neuvoja apurahan hakemiseen. Nämä ohjeet soveltuvat toden totta muillekin kuin tietokirjahankkeita suunnitteleville.

HAAVEISSA TIETOKIRJA? KUINKA TEHDÄ HYVÄ TYÖSUUNNITELMA?

Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Sanna Haanpään vinkkejä tiivistäen:

Kun haet apurahaa tietokirjaan, niin jo työsuunnitelmastasi olisi hyvä käydä ilmi, kenelle kirja on tarkoitettu. Kun teoksen kohderyhmä on mietitty, se auttaa suuntaamaan myös sitä, miten kuvaat työsuunnitelmassa teoksen sisältöä ja rakennetta.

Hyvässä työsuunnitelmassa tuodaan esiin se, mitä uutta kirja tuo jo olemassa olevaan tietokirjallisuuden kenttään. Mitä uutta tietoa tai näkökulmaa kirjassa on tarkoitus esittää, minkä aukon tietokirjallisuudessa tämä kirjaa täyttää? Miksi on tarpeellista, että juuri tämä kirja kirjoitetaan?

Omasta CV:stä ei ole hyötyä, vaan sen kertomisella tiiviisti, miksi juuri sinä olet hyvä kirjoittamaan tietokirjan tästä aiheesta. Kuvaa työsuunnitelmassa teoksen sisältöä, jota voit kuvata joko synopsiksessa tai asiasanoilla tai esimerkiksi luettelossa keskeisistä aihealueista.

Koska apurahaa ei myönnetä kirjoitustyöstä aiheutuviin kuluihin, älä myöskään erittele niitä työsuunnitelmaan.

TÄSMÄVINKKI SANNALTA: “Kun olet kirjoittanut työsuunnitelman, lue se vielä lopuksi ja arvioi sen sisältöä hakemuksen lukijan kannalta.”

LUE LISÄÄ: https://www.suomentietokirjailijat.fi/yhdistys/faktahommissa-blogi/vinkkeja-apurahahakuun-panosta-hyvaan-tyosuunnitelmaan.html

 

Tekijäinoikeusvarat ovat “sinun ansaitsemiasi” – Valvo siis etujasi

Apurahat rahoitetaan tekijänoikeuskorvauksilla eli valokopiointi- ja digitaalisen kopioinnin korvauksilla. Tästä syystä liitto suosittaa Kopioston valvontavaltakirjan antamista Suomen tiedetoimittajain liitolle.  Valtakirjan voi antaa useammalle Kopioston jäsenjärjestölle, ja Tiedetoimittajain liitolle se annetaan tiedetoimittaja-ominaisuudessa. Sähköisen valtakirjalomakkeen ja lisätietoja löydät tästä LINKISTÄ. Täytä siis lomake, printtaa, allekirjoita ja postita osoitteella: Suomen tiedetoimittajain liitto, Salo IoT Campus, Joensuunkatu 7, 24100 Salo.

 

Koulutuskutsu: Ideasta multimediaksi – Tieteellisten lehtien uusien sisältöjen kehittäminen

Ideasta multimediaksi – Tieteellisten lehtien uusien sisältöjen kehittäminen

Koulutus tieteellisten julkaisujen päätoimittajille ja muille sisällöstä vastaaville

 

Aika: to 1.4.2021 klo 9–12

Paikka: webinaari (linkki lähetetään ilmoittautuneille)

 

Tieteellisten lehtien perusta on tutkimusartikkeleissa ja muussa tekstisisällössä. Tieteellisten seurojen ja lehtien tiedeviestintä voisi kuitenkin olla paljon muutakin: videoita, podcasteja tai muuta multimediaa.

 

Suomen tiedetoimittajain liitto on mukana järjestämässä verkkokoulutusta ja keskustelutilaisuutta, jossa etsitään ideoita tieteellisten lehtien ja seurojen uusien sisältöjen kehittämiseksi.

 

Kuulemme, millaisia kokemuksia on Yhteiskuntapolitiikka-lehden päätoimittaja Tuukka Tammella, Politiikasta-verkkolehden ex-päätoimittajalla Johanna Vuorelmalla ja Menneisyyden jäljillä -podcasteja tekevällä Lotta Vuoriolla. Mistä kannattaa haaveilla, mikä onnistuu rajallisilla resursseilla ja miten uusi toiminta saada luontevaksi osaksi toimitusta?

 

Koulutustilaisuus on osa Kotimaisten tiedejulkaisujen selvitys- ja koulutushanketta. Kymmenen kotimaista tieteellistä lehteä (Nuorisotutkimus, Janus, Gerontologia, Media & viestintä, Ennen & Nyt, Kasvatus & Aika, Historiallinen Aikakauskirja, Kasvatus, Aikuiskasvatus ja Sosiologia) ovat mukana vuoden mittaisessa hankkeessa etsien uusia yhteistyön muotoja vastatakseen lehtien koulutus- ja kehitystarpeisiin.

 

Tiedetoimittajain liiton jäsenkunnasta tähän webinaariin mukaan mahtuu 10–15 tieteellisten julkaisujen päätoimittajana/toimituspäällikkönä työskentelevää osanottajaa. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä (huomioiden tasapuolisuus julkaisujen kesken).

ILMOITTAUTUMINEN ALKAA ke 10.3.21. Ilmoittautuminen päättyy pe 26.3.

Ilmoittaudu tästä LINKISTÄ

 

Kouluttajat:

 

Johanna Vuorelma, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto. Vuorelma toimi Politiikasta-verkkolehden vastaavana päätoimittaja 2014–2018. Julkaisu aloitti vuonna 2012, ja verkkolehden lisäksi alustalta löytyy mm. podcasteja ja videoita. https://politiikasta.fi

Lue lisää: Politiikasta tuli Vuoden 2019 tiedeviestintäpalkittu: Politiikasta-lehteä tehdään “vähän kaikesta kiinnostuneelle kansalaiselle” https://www.tiedetoimittajat.fi/tiedetoimittaja/7712/

 

Lotta Vuorio, historian väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto. Vuorio on työskennellyt pitkään myös toimittajana, ja hän aloitti vuoden 2020 alussa tuottaa  Menneisyyden Jäljillä -podcastia https://open.spotify.com/show/1RpTIFIbey9GmUfdTLsPgV

Verkkosivut https://lottavuorio.com/, Twitter @LVuorio / @JaljillaPodcast, Instagram @menneisyydenjaljillapodi. Facebook https://www.facebook.com/menneisyydenjaljilla

 

Tuukka Tammi,  ohjelmajohtaja, THL, Yhteiskuntapolitiikka-lehden päätoimittaja. Tammi on taustaltaan päihde- ja addiktiotutkija, joka on mm. toimittanut tiedeviestintäaiheisia tietokirjoja. Yhteiskuntapolitiikka-lehti on yhteiskunnallisen hyvinvointitutkimuksen julkaisu, jolla on ollut mm. YP-radio ja edelleen toimiva aktiivinen Sijoita ajatteluun -blogisivusto https://blogi.yplehti.fi. Lehti ilmestyy avoimesti verkkoon heti printtilehden ilmestyttyä. https://www.yplehti.fi

 

 

Ideasta multimediaksi -webinaarin yhteyshenkilöt:

 

Ulla Järvi

Pääsihteeri, Suomen tiedetoimittajain liitto

ulla.jarvi@tiedetoimittajat.fi

p 040 7378614

 

Annastiina Mäkilä

Kotimaisten tiedejulkaisujen selvitys- ja koulutushankkeen projektikoordinaattori

aemaki@utu.fi

 

 

 

Perustavan kysymyksen äärellä – kuka on tiedetoimittaja?

Päivi Ängeslevä

Milloin yleistoimittajasta on tiedetoimittajaksi? Tuohon kysymykseen havahduin äskettäin, tiedetoimittajain vaalikokouksessa.

 

Olen kohtalaisen uusi Suomen tiedetoimittajain liiton jäsen. Tunnen vain muutamia mielestäni oikeita tiedetoimittajia: vapaan toimittajan, joka kirjoittaa lääketieteestä, sanomalehden erikoistoimittajan, tieteellisen julkaisun toimittajan.

Entä minä? Voinko kuulua tähän joukkoon?

En tiedä. Kysymys ei ole yksiselitteinen.

Toimittajilla on vahva työidentiteetti. Niin myös minulla. Liityin Suomen Journalistiliittoon eli kaltaisteni joukkoon heti, kun se oli mahdollista.

Minusta tuli myös yrittäjä, kun ryhdyin vapaaksi toimittajaksi ja perustin toiminimen. Sen jälkeen tuntui kotoisalta siirtyä palkansaajista Suomen freelance-journalisteihin, Journalistiliiton valtakunnalliseen jäsenjärjestöön.

Naistoimittajissa viivyin hetken, koska halusin mukaan yhdistyksen Afganistan-hankkeeseen eli afgaaninaistoimittajien kouluttamiseen. Erosin, kun vapaa-aikani ei enää riittänyt.
Nyt olen Suomen tiedetoimittajain liitossa.

Ja miksi? Ystävä houkutteli mukaan, ja hain jäsenyyttä.

Lue lisää kuinka vapaa toimittaja Päivi Ängeslevä ryhtyi selvittämään tiedetoimittajan olemusta. Artikkeli on julkaistu Tiedetoimittaja-lehdessä 1/2021.

 

Valon päivän juhla verkossa jäsenille 3.2. – LINKKI juhlaan

Valon päivän juhlaa vietettiin tänä vuonna yhdessä verkon välityksellä.

Hotelli Vaakunassa jaettiin Vuoden 2021 Tiedetoimittaja- ja Tiedeviestintäpalkinnot keskiviikko-iltana 3.2.2021.

Juhlan tallenteessa pääset kuulemaan palkittujen ajatuksia.

 

Valon päivän juhlan 3.2.

Suora youtube-linkki: https://www.youtube.com/watch?v=oy5eV5oEdoE

 

Juhlassa esiintyneen Kalevauva.fi:n keikka ei ole kokonaisuudessaan taltioinnissa mukana.

 

Kalevauva.fi on Aapo Niinisen ja Kimmo Nummisen muodostama nykypäivän trubaduuriyhtye, jonka sanoitukset on kerätty suoraan kansan suusta: keskustelupalstoilta ja nettikommenteista.

 

Kuvaaja: Mirva Uotila.

 

 

 

Heljä Salonen liiton puheenjohtajaksi vuodelle 2021

Suomen tiedetoimittajain liiton uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Iltalehden terveystoimittaja Heljä Salonen. Myös liiton hallitus sai uusia ihmisiä torstaina 26. marraskuuta pidetyssä vaalikokouksessa.

Heljä Salonen on työskennellyt pitkään Iltalehdessä ja erikoistunut lääketieteen ja hyvinvoinnin aiheisiin. Liitto palkitsi hänet vuonna 2017 Vuoden tiedetoimittajana. Heljä Salonen on toiminut myös mm. Terveystoimittajat ry:n puheenjohtajana, ja Tiedetoimittajain liiton hallituksessa hän ollut kaksi vuotta.
Lue lisää Heljä Salosesta vuoden 2017 palkintohaastattelusta: https://www.tiedetoimittajat.fi/tiedetoimittaja/vuoden-tiedetoimittaja-helja-salonen-valistaa-iltapaivalehdessa/
Ylen tiedetoimittaja Teija Peltoniemi ja Helsingin yliopiston viestinnän professori Esa Väliverronen nousevat uusina hallitukseen vuosiksi 2021–2023, ja tiedetoimittaja Mari Heikkilä valittiin toiselle kolmivuotiskaudelleen.
Suomen Akatemian viestintäjohtaja Riitta Tirronen oli myös ehdolla hallitukseen, mutta hän ilmoitti halukkuutensa tulla valituksi Heljä Salosen kesken jääneelle kaudelle, joka kestää vuoden 2021.
Siten kokouksessa ei päästy äänestämään, koska paikat jakautuivat näiden neljän ehdotetun jäsenen kesken.
Liiton sääntöjen mukaanhan hallituskaudet ovat kolmivuotisia, ja jos esimerkiksi puheenjohtajaksi nousevalta hallituksen jäseneltä jää kausi kesken, siihen valitaan uusi ihminen vain jäljelle jäävälle kaudelle. Liiton hallituksessa voi istua enintään kaksi kolmivuotiskautta, mutta ensimmäistä vajaata kautta ei lasketa enimmäismäärään mukaan.
Siten kesken kauden tullut jäsen voi uudelleen valintojen jälkeen istua hallituksessa lopulta yhteensä vaikka 8 vuotta, kuten nyt ahkeroi Jukka Lehtinen. Hallituksen Pauliina Raento ei enää asettunut ehdolle ensimmäisen kolmivuotiskautensa jälkeen.
Vaalikokous hyväksyi myös vuodelle 2021 toimintasuunnitelman ja talousarvion, joista kerrotaan tarkemmin jäsenkirjeessä sekä joulukuussa ilmestyvässä Tiedetoimittaja-lehdessä 4/2020.

Uudeksi puheenjohtajaksi valittu Heljä Salonen keskittyi torstaina 26.11. moderoimaan 7. Kansallisen tiedeviestintäkongressin sessiota Helsingissä TSV:n tiloihin perustetussa “lennonjohdossa”. (Kuva: Reetta Kettunen)