”Datajournalistien kannattaa tehdä yhteistyötä atk-eksperttien kanssa”, tutkija Duncan Campbell sanoo.
Monien maiden hallitukset ovat viimeaikoina avanneet julkisia tietovarantojaan yleiseen käyttöön. Tämä luo oivat olosuhteet datajournalismin kehittymiselle.
Datajournalismin lähdeaineistona on valtava digitaalinen data-aineisto. Toimitustyössä tietoja yhdistellään ja analysoidaan taulukkolaskentaja tietokantaohjelmien avulla ja rakennetaan uudenlaisia tietokokonaisuuksia. Datan atk-pohjainen analyysi paljastaa ulottuvuuksia, jotka manuaalisesti tarkasteltuina eivät välttämättä nouse esiin aineistosta.
Datajournalismin kehittymiselle keskeistä ovat olleet eri maiden hallitusten viimeaikaiset pyrkimykset avata julkisia tietovarantoja yleiseen käyttöön. Erimuotoiset kansainväliset ja kansalliset avoimen datan liikkeet ovat omalta osaltaan vaikuttaneet entistä avoimemman ilmapiirin syntymiseen. Datajournalistiset toimintamallit ovatkin laajentumassa perinteisestä uutistyöstä tärkeäksi osaksi myös tiedetoimittajien työtä.
Datajournalismin mahdollisuudet toimitustyössä olivat esillä konferenssin sessiossa Data explored. The code that underpins the future of journalism. Sessiossa alustanut brittiläinen tutkiva journalisti Duncan Campbell puhui vahvasti datajournalismin puolesta.
Vaikka datajournalismissakin tarvitaan henkilölähteitä, jokainen juttu tarvitsee Campbellin mielestä tietojen paikkansapitävyyden varmistamiseksi vähintään 90 prosenttia dokumenttipohjaista sisältöä. Faktoihin pohjautuva analyysi ja sen taustalla oleva numeroja muu data-aineisto parantavat juttujen ja koko journalistisen toiminnan luotettavuutta. Tietokonepohjainen analyysi myös nopeuttaa toimitustyötä ja tuo julkaisutoimintaan uudenlaista dynamiikkaa.
Ison kuvan perässä
Datajournalistit pyrkivät näkemään metsän puilta. He etsivät isoa kuvaa hahmottamalla yksittäisten tietojen pohjalta laajoja asiakokonaisuuksia. Analysointi auttaa esimerkiksi selvittämään tutkittavan asian syntyä, kartoittamaan taustalla vaikuttavia henkilöitä ja heidän toimintojaan tai tutkimaan rahankäyttöä. Olennaista on tarvittavan data-aineiston löytäminen ja erilaisten atk-pohjaisten ohjelmistotyökalujen hyödyntäminen datan analyysissa.
Tähänastiset toimitusten juttuprojektit ovat osoittaneet, että datajournalistiset toimituskäytännöt voivat tuoda hyvinkin merkittävää lisäarvoa perinteiseen toimitustyöhön. Datapohjaiset aineistot avaavat uusia mahdollisuuksia analysoida kerättyä tietoa ja suuntaavat journalistien tiedonhankintaa analyysitulosten herättämien kysymysten tarkemmaksi selvittämiseksi.
Demokratian asialla
Datajournalismilla on oma erityinen merkityksenä myös demokratian toteutumisessa ja viranomaisten toimintojen läpivalaisemisessa. Analysointi on esimerkiksi tuonut esiin viranomaisten suunnitelmista ja ratkaisuista sellaisia säännönmukaisuuksia, riippuvuuksia ja kytkentöjä, jotka eivät olisi paljastuneet irrallisten tietojen pohjalta.
Lisäksi journalistien asioista tekemät johtopäätökset ovat olleet vakuuttavia. Data ei lähtökohtaisesti valehtele tai salaa mitään jos se on tallennettu asianmukaisesti ja sitä päivitetään säännöllisesti.
Datajournalismi mahdollistaa journalisteille entistä laajemman asiantuntemuksen ja tätä kautta entistä perustellummat omat tulkinnat tutkitusta asiasta. Tulkintojen uskottavuutta lisää se, että juttujen pohjalla oleva data-aineisto on usein julkisesti tarkasteltavana verkossa.
Toimittaja tarvitsee selkeän suunnan
Campbell korostaa että, data-aineistoja hankkivan toimittajan on oltava riittävän asiantunteva tutkimuksensa aihepiirin ja tarvitsemansa ja saatavilla olevan data-aineiston suhteen.
Data-aineistojen maksullisuus aiheuttaa ongelmia joillekin mediataloille. Vaikka kyse on julkisesta viranomaisaineistosta, useat viranomaiset ovat ulkoistaneet tietokantojensa ja rekisteriensä ylläpidon kaupallisille toimijoille, jotka saattavat hinnoitella oman palvelunsa tietojen luovuttamisessa.
”Eettisten vaatimustensa suhteen datajournalistinen toiminta ei juurikaan eroa muusta journalismista. Olennaista on, että hankittu ja julkaistu tieto on riittävän tarkkaa. Ihmisten yksityisyyteen liittyvien tietojen julkistamisen tarvetta on punnittava suhteessa julkaisemisen yleiseen merkitykseen, kuten muutenkin journalismissa”, Campbell sanoo.
Campbell korostaa, että kaikilla toimittajilla ei välttämättä ole datajournalismin vaatimaa tietoteknistä osaamista. Käytännössä työ edellyttääkin yhteistoimintaa ohjelmoijien ja muiden atk-eksperttien kanssa. Toimittajan on itse kuitenkin tiedettävä, mitä hän haluaa analysoidun data-aineistonsa avulla sanoa.
Heikki Kuutti
Kirjoittaja on journalistiikan tutkijatohtori Jyväskylän yliopistossa. Hän on aiemmin työskennellyt toimittajana, tiedotuspäällikkönä ja viestintäalan yrittäjänä.