Printtimedian murroksessa monet ammatti- ja järjestölehtien omistajat päätyvät julkaisemaan vain nettilehteä, tai lehden tekeminen siirretään ulkopuoliselle ostopalveluna. Lukuisten muiden tavoin myös Kemia-lehti on uuden edessä.

Vuonna 1974 perustettu Kemia-Kemi on perinteikäs tiedelehti, jonka juuret ulottuvat aina 1800-luvun lopulle. Kemian Seurojen jäsenille postitettavassa julkaisussa oli vielä 1990-luvulla raskaita, tieteelliseen tyyliin laadittuja asiantuntija-artikkeleita. Linjaa perusteltiin sillä, että tekstejä pystyttiin hyödyntämään myös korkeakouluopetuksessa.

Vuonna 2001 lehden omistajat – Kemian Seurat ja Kemianteollisuus ry – päättivät luopua omasta kustannustoiminnasta ja kilpailuttaa lehden tuotannon. Vuodesta 2002 lehteä on luotsannut päätoimittajana Leena Joutsen (ent. Laitinen), joka muutti konseptin perusteellisesti.

– Visioni on, että myös erikoislehden kannattaa olla yleistajuinen. Tiede on jännittävää ja merkityksellistä ja ansaitsee kiinnostavan esitystavan. Olemme kehittäneet lehteä siten, että se palvelee sekä alan ammattilaisia että kaikkia luonnontieteistä kiinnostuneita.

Kemia-lehden tavaramerkkinä ovat monisivuiset, yleistajuiset tiedejutut, jollaisia ei enää usein näe muissa medioissa. Vuonna 2021 tehdyn lukijatutkimuksen mukaan alan ihmiset haluavat lehdeltään monipuolisesti uutisia ja tutkimustuloksia, eivät raskaita tieteellisiä artikkeleita. Palautteen mukaan kemistien ammattiylpeys vahvistuu, kun he näkevät, miten paljon omalla alalla osataan erilaisia asioita.

Joutsen on Kemia-lehteä tuottavan Kempulssi Oy:n toimitusjohtaja ja kemian tekniikan diplomi-insinööri. Painetun lehden rinnalle Kempulssi loi heti kautensa alettua nettisivuston, myöhemmin uutiskirjeet, jotka ilmestyvät nykyisin parin viikon välein.

Koronakriisi korosti tiedon tarvetta

Koronapandemian aikana tuli selväksi, että ihmisillä on todella suuri tarve saada tutkittua tietoa.

– Pandemian alettua nettisivustomme sivukatselut tuplaantuivat reilussa vuodessa. Tunsin, että olemme jonkin tärkeän äärellä.

Seurannan mukaan sivuston kymmenestä eniten luetusta jutusta yhdeksän käsittelee koronavirusta. Juttuja on jaettu somessa, ja lukukertoja on niin paljon, että kemistilukijoiden osuus ei yksin siihen riitä.

Toki muissakin medioissa kerrottiin koronasta valtavasti, mutta Kemia-lehden printtiversiossa ja nettisivuilla aiheeseen pystyttiin löytämään myös uusia näkökulmia. Lukijoita ovat kiinnostaneet eniten erilaiset ratkaisut, joita kemistit ja muut luonnontieteilijät ovat kehittäneet.

– Kaikkein luetuimmassa jutussamme mikrobiologi Elias Hakalehto kertoi ideastaan tehdä kanoista vasta-ainetehtaita. Ilmestymisaikaan kesäkuussa 2020 rokotteita ei vielä ollut. Juttu herätti kiinnostusta ja levisi laajalle. Ideaa myös ihmeteltiin, mutta tieteellisesti sitä ei tyrmätty, Joutsen kertoo.

Nettisivuston suosio on edelleen kasvussa, ja kävijäluvut ovat kolminkertaiset verrattuna kolmen vuoden takaisiin. Sivuilla on tätä nykyä kuukausittain yli 6500 kävijää ja yli 30 000 sivukatselua.

– Luvut ovat pieniä iltapäivälehtiin verrattuna, mutta olen iloinen, että kiinnostus tiedejuttuihimme on kasvussa. Pystymme seuraamaan, mitkä ovat viikon luetuimpia. Joskus joku vanhempi juttu nousee uudestaan, esimerkiksi artikkeli interaktiivisesta alkuainetaulukosta, joka on todennäköisesti löytänyt tiensä koulujen opetuskäyttöön. Myös historiasta ja etenkin sotahistoriasta kertovat juttumme saavat paljon lukijoita.

Kymmenen vuotta sitten päätoimittaja käynnisti yhteistyökumppanien avulla stipendiprojektin, jossa lukiolaisille ja myöhemmin myös opiskelijoille on jaettu Kemia-lehden vuosikertoja. Lehtistipendillä on palkittu kaikkiaan yli 10 000 nuorta.

– Opettajat ottavat stipendit tosissaan, ja heiltä tulee ihania perusteluja. Lehteä on hyödynnetty myös lukion kemian kursseilla ja esimerkiksi historian opetuksessa. Juuri tällä viikolla sain sähköpostiini kyselyn, voisiko yhtä nettijuttuamme hyödyntää lukion fysiikan oppikirjassa. Oli ilo vastata myöntävästi, Joutsen hymyilee.

Uusi kilpailutus, uusi tuottaja

Kemia-lehti on jälleen muutosten kourissa, sillä Kemian Seurat päättivät joulukuussa 2021 kilpailuttaa lehden tuottamisen. Elokuussa selvisi, että vuoden 2023 alusta uutena kustantajana ja tuottajana on viestintätoimisto Era Content.

Myös Kempulssi Oy osallistui kilpailutukseen. Päätöksen tultua Joutsen siirrätti lehden nettisivujen sisällön uuden domainin kemiamedia.fi alle.

– Jos vain lopettaisimme toimintamme, kaikki nettijuttumme katoisivat taivaan tuuliin. Se olisi mielestäni iso menetys lukijoillemme. Jatkamme sähköisen puolen parissa ja katsomme, saammeko toiminnan kannattamaan, Joutsen kertoo.

Lehden painos on viimevuosina ollut viitisen tuhatta ja lukijamäärä noin 10 000. Painoksesta yli puolet on mennyt Kemian Seurojen jäsenille. Kempulssin saama korvaus jäsenlehden tekemisestä on pysynyt ennallaan yli viidentoista vuoden ajan.

– Ilman vahvaa mainosmyyntiä emme olisi selvinneet näin pitkään. Korona-aikana mainostulot laskivat niin paljon, että jouduin avaamaan lehden omistajien kanssa neuvottelut lisärahoituksesta.

– Ymmärrän, että omistajaseurojen jäsenmäärät ja sitä kautta tulot ovat laskeneet. Yrityksenä emme kuitenkaan voineet tehdä itsellemme tappiollista tarjousta, Joutsen toteaa ja huomauttaa jäsenkadon koskevan monia muitakin yhdistyksiä.

– Nuoria on tätä nykyä aika vaikea houkutella perinteiseen yhdistystoimintaan, kun on paljon muutakin. Ennen oli kunnia-asia saada liittyä oman alan yhdistykseen. Kemian Seurat yrittävät toki edelleen tavoittaa nuoria ja kertoa, että tällä alalla voi osallistua maailman pelastamiseen.

Printtilehdelle löytyy aikaa

Leena Joutsen on huolissaan kehityksestä, jossa monet lehdet muutetaan säästösyistä verkkojulkaisuiksi. Nyt olisi pikemminkin uusi tilaus printtilehdille.

Aikakausmedia teki ensimmäisen koronavuoden jälkeen 20:stä ammatti- ja järjestömediasta tutkimuksen, jonka mukaan lehtien lukemiseen käytetty aika on kasvanut. Painettuun lehteen tartutaan ja luetaan, vastaavaa aikaa ei käytetä netissä lukemiseen. Kaikissa ikäryhmissä printtilehti oli lukijoista mieluisin tapa saada tietoa.

– Rohkaisevaa on, että lehtiä lukivat seniori-ikäisten lisäksi pisimpään nuorimmat, teini-ikäiset ja parikymppiset. Sama näkyi myös Kemia-lehdessä. Meillä nuorimmat ovat juuri niitä stipendin saaneita, Joutsen huomauttaa.

Lääkärilehden arvo on lukijoiden silmissä

Lehden muuttaminen verkkojulkaisuksi voi kuulostaa teoriassa houkuttelevalta. Käytännössä kaikki lukijat eivät kuitenkaan siirry lehden perässä verkkoon. Nettijutuilla on oma käyttäjäkuntansa, mutta printin korvaajana verkko on harvoin toimiva ratkaisu.

Tänä vuonna 100 vuotta täyttävä Lääkärilehti on säilyttänyt vahvan asemansa ammattikunnan keskuudessa. Painetun lehden arvo näkyy etenkin pitkien juttujen lukijoiden keskuudessa.

– Tärkein syy asemaamme on varmaan se, että olemme keskittyneet olemaan järjestölehden sijasta voimakkaasti ammattilehti. Näin arvo lukijoiden silmissä on pysynyt korkealla. Olemme myös tiedelehti. Sen ulkoistaminen on vaikeaa, koska uskottavuus ja luotettavuus kärsivät. Lisäksi lääkeyritykset arvostavat mainostamisessa edelleen eniten printtilehteä, Lääkärilehden päätoimittaja, DI Pekka Nykänen toteaa.

– Meille ei kuitenkaan ole itseisarvo pysyä vahvana printissä. Seuraamme sitä, mitä lukijat haluavat ja siksi olemme vahvoja myös verkossa. Lukija valitkoon.

Jäsenkyselyiden perusteella Lääkärilehti on palvelu, johon jäsenet ovat eniten tyytyväisiä. Myös kolme kertaa viikossa ilmestyvän uutiskirjeen avausprosentti on poikkeuksellisen korkea, noin 40 prosenttia. Nykäsen mukaan moni lääkäri sanookin, että Lääkärilehti on yksi tärkeimpiä ammatti-identiteetin ilmaisimia.

– Lehti on yhteisöllisyyden tärkeä toteuttaja, liiton lääkäreitä yhdistävä liima.

– Lukijat eivät halua lukea verkossa laajoja tekstejä, mutta aikakaus- ja ammattilehtien lukijoina he haluavat syventyä asian ääreen ja perehtyä sisältöihin paketteina, siis printissä. Näillä printtipaketeilla media pääsee suoraan lukijan luo. Verkossa media tuottaa jatkuvasti päivittyviä uutissivustoja, joille päätyminen on enemmän lukijan oman aktiivisuuden varassa, Lääkärilehden Nykänen huomauttaa.

Helmi roinakasan keskellä

Leena Joutsen pitää luotettavan tiedeviestinnän tarvetta nykymaailmassa todella suurena.

– Luotettava, tutkittuun tietoon pureutuva artikkeli on kuin helmi roinakasan keskellä. Tiedeviestinnän sauma on siinä, että se on eri asia kuin mielipiteisiin perustuva sisällöntuotanto. Suomessa on erittäin hyviä osaajia tiedejournalismin parissa. Kemia-lehtiäkään ei olisi syntynyt ilman loistavaa avustajaverkostoa.

Vaikka lukijat pitävät lehdistään, maksullisen levikin kasvattaminen on näinä aikoina hyvin työlästä. Kasvussa ovat lähinnä ilmaisten kanavien lukijamäärät.

– Periaatteessa Kemia-lehdelläkin olisi potentiaalia, sillä Suomessa on kymmeniä tuhansia kemian ammattilaisia ja satoja alan työnantajia, joille lehti ei vielä tule. Koska lehti ei tule ammattiliiton vaan tieteellisen seuran jäsenyyden kautta, katveeseen jää paljon alan ihmisiä, arvioi Leena Joutsen.