Valtaa jaetaan maailmassa uudestaan, tutkimuksella on yhä isompi merkitys. EU aikoo taata Euroopan menestyksen yhdessä jäsenmaiden, kaupunkien ja alueiden kanssa. Rahoitusta on runsaasti tarjolla
tutkijoille ja innovaatiotoimijoille, mutta heille asettuu kovia vaatimuksia.
Suurvalloista Japani ja USA ovat kärjessä, kun tarkastellaan T&K-menojen BKT-osuutta tutkimusta ja innovaatioita rahoitettaessa. Kiina on noussut EU:n kanssa samalle tasolle. Kuvio: Eurostat
Maailmanpolitiikan palikoita asetellaan uudelleen, geostrategisen ja taloudellisen vallan painopiste siirtyy kohti itää. Tämä heijastuu myös ponnisteluihin tutkimuksen aloilla.
EU:n huolena on, että Euroopassa ei pystytä siirtämään tutkimustuloksia ja osaamista markkinakelpoisiksi innovaatioiksi yhtä hyvin kuin kilpailija-alueilla. EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmassa on lisätty tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta selvästi ja tutkimus on täällä laadultaan hyvää, mutta muut suurvallat pystyvät paremmin hyödyntämään tutkimustuloksia.
Kiina kiipesi EU:n rinnalle
Kiina on onnistunut etenemään huimasti monilla tutkimusaloilla, esimerkiksi julkaisujen määrällä ja laadulla mitattuna. Lisäetuna Kiinalla on se, että idän jättivaltio tekee tiivistä tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä USA:n kanssa.
Lukuisat kiinalaiset tutkijat ovat kouluttautuneet USA:ssa. Kiina kiipesi 2010-luvulla ajoittain Euroopan rinnalle ja ohikin tutkimusrahoituksessa BKT-osuuksin asukasta kohden mitaten (katso kuvio 1).
EU kanavoi tutkimus- ja innovaatiovaroja pääasiassa monivuotisten puiteohjelmien kautta. Viime vuonna aloitettu Horisontti Eurooppa-puiteohjelma ulottuu vuoteen 2027.
Puiteohjelmien budjetteja on nostettu huomattavasti (kuvio 2). Horisontti Eurooppa 2021–2027-ohjelmasta on luvassa yhteensä lähes sata miljardia euroa tutkijoiden, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja tutkimukseen nojaavaa kehitystyötä tekevien yritysten käyttöön. Ensimmäiset haut avautuivat viime vuonna ja ensimmäisiä rahoituseriä on jo jaettu.
EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitusta on lisätty voimakkaasti. Kuvio: Euroopan Komissio
Brexit lyö lovea kaikkeen
Eurooppalaisen tutkimuksen suurvalta Britannia päätti erota EU:sta kuusi vuotta sitten, mutta tutkimus- ja innovaatiotoiminnan osalta eletään yhä siirtymävaihetta. Suomalaisten tutkijoiden hankkeissa britit ovat olleet tärkeä kumppani. Epävarmuus vaikeuttaa yhteistyötä.
Brexit-Britannia on sitoutunut rahoittamaan käynnissä olevien EU-rahoitteisten tutkimushankkeiden brittiosallistujien osuudet. Samalla neuvotellaan Britannian assosioitumisesta Horisontti Eurooppa-ohjelmaan. Neuvottelut ovat edenneet huonosti muiden poliittisten ongelmien vuoksi.
Jos sopua ei synny, Britannian tutkijat joutuvat luopumaan myönnetystä Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoituksesta. ECR lähetti äskettäin asiasta kirjeen lähes sadalle tutkijalle Britanniassa.
Vaihtoehtona brittitutkijoille on muutto johonkin EU-jäsenmaahan tai assosiaatiomaahan. ECR:n puheenjohtaja Maria Leptin on ilmoittanut toivovansa hartaasti, että Britannian assosiaationeuvottelut onnistuvat. Leptin on biologi ja hän johti ennen ECR:n johtoon siirtymistään Euroopan molekyylibiologian järjestöä (EMBO) sekä tutkimusryhmää Euroopan molekyylibiologian laboratoriossa Heidelbergissä.
Terveystutkimus on tärkeä painopiste
Horisontti Eurooppa 2021–2027 -puiteohjelma jakautuu kolmeen pilariin. Ensimmäinen pilari tukee Euroopan tutkimusneuvoston (ECR) kautta kaikkien alojen tutkimushankkeita, tutkijoiden liikkuvuutta ja tutkimusinfrastruktuureja.
Kolmannen pilarin päätavoite on luoda tulevaisuuden teknologiaa ja vauhdittaa uusien innovaatioiden syntyä sekä päästä kohti innovatiivista Eurooppaa. Pilarissa tuetaan innovaatioketjuja ja kehitetään innovaatioiden ekosysteemiä sekä mm. nimetään vuosittain innovaatiopääkaupunki. Vantaa sai 2021 nousevan innovatiivisen kaupungin tittelin.
Toinen pilari tukee globaaleja tutkimushankkeita ja teollisia innovaatioita. Kakkospilari kattaa todella monia aloja alkaen ilmastotutkimuksesta, maataloudesta ja ruuan tuotannosta kulttuuriin, luoviin aloihin ja avaruuteen. Terveystutkimus on tärkeä painopiste.
Kakkospilariin kuuluvan terveyden tutkimuksen temaattiset hankehaut tarjoavat tukea laajoille konsortioille, joihin voi kuulua kumppaneita myös assosiaatiomaista sekä EU:n ulkopuolisista maista. Tutkimusaloihin kuuluvat mm. tartuntataudit, ei-tarttuvat taudit, harvinaiset ja laiminlyödyt taudit sekä köyhyyteen liittyvät taudit. Rahoituksen kohteisiin voi kuulua mittakaavaltaan monenlaisia hankkeita alkaen terveysjärjestelmien kehittämisestä yksilöllistettyjen hoitomuotojen luomiseen.
Missiot murentavat norsunluutorneja
Uutuutena Horisontti Eurooppa 2021–2027 -puiteohjelmassa on viisi missiota. Missiot ovat tavoitteellisia hankkeita, joiden tuella ratkotaan yhteiskuntien keskeisimpiä ongelmia. Samalla tutkimuspolitiikka tuodaan lähelle EU-kansalaisia. Missiot panostavat kansalaisten tavoittamiseen ja murentavat tieteen norsunluutorneja. Ne tuovat tutkijoita lähemmäs yhteiskuntiensa ja alueittensa kehittäjäyhteisöjä.
Missiot ovat monessa mielessä merkittävä uutuus. Niiden aiheita ovat syövän voittaminen, sopeutuminen ilmastonmuutokseen, terveet meret, joet ja järvet sekä ruoka ja maaperämme terveys. Lisäksi mukana on kaupunkimissio, jonka tavoite on luoda älykkäitä hiilineutraaleja kaupunkeja.
Missiot ovat käynnistysvaiheessa, ensimmäisen hakukierroksen tuloksia odotetaan. Syöpään keskittyvässä missiossa on useita tutkimushakuja, muissa keskeisiä ovat innovaatio- ja koordinaatiotoimet. Kaupunkimissiota toteuttamaan on juuri valittu sata kaupunkia. Suomesta mukaan pääsevät Helsinki, Espoo, Turku, Tampere, Lahti ja Lappeenranta. Väestömäärään suhteutettuna Suomi on kaikkein parhaiten edustettu EU-maa kaupunkimissiossa. Kaupunkimission isot käynnistystilaisuudet pidetään kesäkuun alussa.
Suomella paljon parannettavaa
Kaupunkimission lisäksi maamme menestyy tutkimusrahoitusta EU:ssa jaettaessa jo kohtalaisen hyvin. Suomen tulisi yhä pystyä parantamaan hakumenestystä maamme kaltaisten verrokkien, kuten Itävallan, Alankomaiden ja muiden pohjoismaiden rinnalla.
Suomen oma panostus tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan oli aiemmin varsin korkealla tasolla. Tämä on nostanut myös odotuksia EU-rahoituksen saamisesta. Kilpailu on kuitenkin Euroopan tasolla erittäin kovaa. Moni hyvä hankehakemus jää ilman EU-tukea.
Suomessa on tehty töitä hartiavoimin hakumenestyksen parantamiseksi niin kansallisesti kuin korkeakoulussa, tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä. Koulutus, ideatyöpajat, konsulttien käyttö ja tuki verkostoitumiselle on koettu hyödylliseksi.
Suomalaiset ovat kaiken muun ohella tarkkailleet myös muiden maiden toimia, joilla ne tukevat omien tutkijoidensa EU-hakumenestystä. Eräs tärkeä havainto on, että tutkimuskonsortioissa jokaisen osahankkeen on oltava hyvin perusteltu ja että kaikki kumppanit ovat korkeatasoisia. Yksikin heikko lenkki haittaa koko konsortion hakumenestystä.
Rahaa on, riittääkö rohkeus?
Tutkimus- ja innovaatiorahoitusta on runsaasti luvassa uuden Horisontti 2021–2027 -kauden käynnistyttyä. Se ei kuitenkaan takaa, että myös suomalaisille olisi hakemusmenestystä luvassa automaattisesti. Ideoita tarvitaan, uudenlaista ajattelua. Tutkijoiden tulee astua kansalaisten tueksi, keskelle yhteiskunnan ongelmia ja ratkomaan niitä.
Suomalaistutkijoiden etuna on, että maamme on opittu tuntemaan koulutuksen ja korkean osaamisen maana. Mutta tutkimuskonsortioita koottaessa ja hankkeita luotaessa se ei vielä riitä. Tutkijuus ja tieteen tuloksille asetettavat vaatimukset ovat murroksessa.
Suomalaistutkijoita moititaan yhä siitä, että moni keskittyy leikkimään omalla hiekkalaatikolla. Ollaan liian passiivisia, aivan liian hiljaisia. EU:n tutkimus- ja innovaatiohankkeissa tulee hakea rohkeasti kumppaneita, tehdä itsensä arvokkaaksi ja nousta johtajaksi.
Rohkeuden vaatimus koskee myös maamme yliopistoja. Yliopistojen strategiat tulee avata Euroopalle, koota omat tutkijajoukot yhteen ja hakeutua yhteistyöhön myös kaupunkien kanssa. EU-tutkimusta tehdään yhä enemmän erittäin laajoissa kokonaisuuksissa, tutkimusryppäissä. Tieteentekijöiden tulee toimia monipuolisesti yhteistyössä sekä raivata tietä uusille ajattelutavoille ja toimintalinjoille.
EU-rahoituksella tehdään Suomessa huippututkimusta: Uniapnean diagnostiikkaa ja metabolomiikka-analytiikkaa
Teksti: Hannu Taavitsainen
Suomessa toteutetaan useita maailman huipulle tähtääviä EU-rahoitteisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Esimerkkeinä niistä ovat uniapnean diagnostiikkaa ja hoitoa kehittävä laaja kansainvälinen yliopistohanke sekä suolistomikrobiston mittauksia toteuttava ja kehittävä yliopistotaustainen yrityshanke.
Uniapnea-hanketta toteuttavat Itä-Suomen yliopiston ja Reykjavikin yliopiston tutkijat 15 miljoonan euron Horizon 2020-rahoituksella. Työhön osallistuu kaikkiaan 37 tutkimuslaitosta, sairaalaa tai yritystä.
Hankkeen tavoitteena on uudistaa uniapnean tutkimus-, diagnosointi- ja hoitokäytäntöjä. Kunnianhimoinen lopullinen tavoite on laatia uudet kansainväliset ohjeet uniapnean diagnostiikkaan yhdessä European Sleep Research Societyn ja kansallisten unitutkimusseurojen kanssa.
Uniapnea on kansansairaus. Sitä sairastaa lähes miljardi ihmistä maailmassa viimeisimpien epidemiologisten arvioiden mukaan, Suomessa arviolta 1,5 miljoonaa. Uniapnea on yhdistetty moniin kansanterveyden ongelmiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin II diabetekseen sekä monenlaisiin ihmisten arkielämää haittaaviin oireisiin.
Itä-Suomen ja Reykjavikin yliopistojen hanke yhdistää Euroopan johtavat unitutkimuksen ammattilaiset ja hyödyntää monitieteistä osaamista sekä moderneja informaatioteknologian menetelmiä. Mittalaitteiden ja tietokonekapasiteetin kehittyminen mahdollistaa sen, että vanhat unirekisteröinnin menetelmät korvataan uuden sukupolven menetelmillä.
Suolistomikrobisto tutkimuskohteena
Yliopistotaustainen Afekta Technologies Oy on saanut kokemusta kahdesta EU-hankkeesta. Niissä oli mukana erilaiset konsortiot, mutta sama tematiikka eli miten suolistomikrobisto muokkaa ruokavaliosta elimistöön päätyviä erilaisia yhdisteitä ja kuinka yhdisteet vaikuttavat terveyteen.
Afekta Oy:n roolina on ollut tehdä metabolomiikka-mittaukset konsortion muiden jäsenten tuottamista näytteistä. Samalla on tehty analytiikan kehitystyötä. Tarkoitus on kehittää menetelmä, joka antaa aiempaa tarkemman kuvan suolistomikrobiston tilasta.
Hankkeista ensimmäinen oli tutkijoiden liikkuvuusohjelmasta rahoitettu Best Treat, jonka tarkoitus oli parantaa tuntemusta ei-alkoholiperäisestä rasvamaksasta sekä kehittää siihen uusia hoitoja. Hankkeessa yksi väitöskirjatutkija työskenteli Afektassa ja kolme muuta väitöstutkijaa toteutti kahden kuukauden jaksot, joiden aikana he pääsivät kiinni metabolomiikkadatan tuottamiseen ja analysointiin.
Metabolomiikkaan liittyvä analytiikka vaatii pitkälle erikoistunutta tietotaitoa, etenkin data-analytiikkaosaamista. Kovinkaan moni taho ei ryhdy itse tekemään metabolomiikka-analyyseja, vaan siihen haetaan mukaan partneri, joka osaa analysoida aineenvaihduntatuotteita laaja-alaisesti.
EU-hankkeiden kautta Afekta Oy kertoo saaneensa uusia kumppaneita. Samalla yritys kykeni kehittämään omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaansa, analytiikkaosaamistaan samoin kuin yrityksen liiketoimintaa.
