EUSJA täyttää 50 vuotta — Euroopan tiedetoimittajien yhteydenpidon ja tuen tarve vain kasvaa

20.05.2021 | 2:14

 

Mari Heikkilä

 

Monissa Euroopan maissa tiedetoimittajien ja -journalismin tilanne on vaikeutunut: lehdet kärsivät rahapulasta, valeuutiset valtaavat alaa ja hallituksen taholta tulee painostusta mediaa kohtaan.

Koronaviruspandemia on pahentanut journalistien tilannetta, sillä lehdet ovat vähentäneet väkeä. Erityisen hankalassa tilanteessa ovat freelancer-tiedetoimittajat, joiden työmäärä on vähentynyt ja monet ovat joutuneet siirtymään muiden alojen töihin.
Tällaisia huolenaiheita nousi esiin, kun keskustelimme toukokuussa Euroopan tiedetoimittajien kattojärjestön EUSJA:n (European Union of Science Journalists’ Associations) virtuaalitapaamisessa. Tapaamiseen osallistui edustajia noin kymmenestä eri maasta.

Monet edustajista totesivat, että tänä vuonna 50 vuotta täyttävä EUSJA on tärkeä yhdistys, koska se luo kanavan, jonka kautta eri maiden tiedetoimittajat voivat pitää yhteyttä. On hyvä keskustella yhteisesti journalismin tilasta, tiedetoimittamiseen liittyvistä ongelmista ja antaa tukea toinen toiselle. Tiedetään, että esimerkiksi Unkarissa, Tsekissä ja Venäjällä journalismin tilanne on vaikea. Sanavapaus on rajoitettua ja media on ankaran painostuksen alla. Toisaalta monissa Euroopan maissa valeuutiset ovat iso ja näkyvä ongelma ja esimerkiksi rokotevastaisuus on korona-aikaan noussut voimakkaasti esiin.

Tapaamisessa päätettiin, että syksyllä EUSJA järjestää juhlavuoden kunniaksi virtuaali- tai hybridikonferenssin, jossa nostetaan esiin tiedejournalismin kuumia aiheita. Tavoitteena on saada osallistujia mahdollisimman monista maista. Lisäksi keskustelimme siitä, että virtuaaliyhteydet ovat kehittyneet nyt koronapandemian aikana, mikä voisi tarjota myös uusia mahdollisuuksia yhteydenpitoon. Voisi olla esimerkiksi eri maiden tiedetoimittajien virtuaalinen yhteistyöalustasta.

Talousvaikeudet ovat viimein takana

 

EUSJA on yhdistyksenä kärsinyt pitkään talousvaikeuksista, jotka alkoivat vuosia sitten EU-projektiin liittyneistä rahoitusotkuista. Nyt yhdistys on kuitenkin päässyt kuiville: kaikki aiemmat velat on selvitetty ja toimintaa voidaan jatkaa puhtaalta pöydältä.

Sen verran näistä ongelmista on EUSJA:n puheenjohtaja Jens Degettin mukaan opittu, että jatkossa EUSJA pysyttelee taloudellisesti erossa EU-projekteista tai vastaavista, vaikka muuten voikin tehdä yhteistyötä. Yhteistyö jatkuu esimerkiksi EU:n COST-projektissa (European Cooperation in Science and Technology), johon liittyen on suunnitteilla konferenssi lokakuussa.

Tapaamisessa keskustelimme myös EUSJA:n kanssa kilpailevasta järjestöstä, EFSJ:stä (The European Federation for Science Journalism), joka perustettiin muutama vuosi sitten. Perustajina olivat muutamat EUSJA:sta erimielisyyksien vuoksi eronneet edustajat ja heidän yhdistyksensä. Taustalla oli muun muassa eriäviä näkemyksiä siitä, ketkä voivat kuulua tiedetoimittajiin: eronneiden näkemys oli, että vain toimittajat ja toimittajien yhdistykset voisivat olla jäseninä.

EFSJ:aan liittyi tiedetoimittajien yhdistyksiä ja jäseniä etenkin isoista Euroopan maista, kuten Ranskasta, Saksasta ja Italiasta. Uusi järjestö on pyrkinyt syrjäyttämään EUSJA:n. Esimerkiksi ESOF-konferenssissa se omi itselleen vuosia EUSJA:n nimissä olleen tilaisuuden. Tästä huolimatta EUSJA pyrkii jatkossa pääsemään sopuisaan rinnakkaiseloon ja yhteisymmärrykseen EFSJ:n kanssa. Eurooppa on melko pieni alue kahdelle erilliselle tiedetoimittajien kattojärjestölle — nähtäväksi jää, miten yhteistyö jatkossa sujuu ja voisivatko yhdistykset lähentyä toisiaan.

Monissa maissa lehdistö nojaa valtion tukeen

 

Tapaamisessa eri maiden edustajat kertoivat vuorollaan hieman oman maansa tilanteesta ja yhdistyksensä kuulumisia. Ilmeni, että aika monissa Euroopan maissa lehtien valtiolta saama tuki on erittäin tärkeää niiden toiminnalle.

Esimerkiksi Itävallassa toimiva, maailman vanhin yhä ilmestyvä uutislehti Wiener Zeitung on nyt isoissa ongelmissa, suorastaan kaatumassa, kun hallitus on päättänyt muuttaa rahoitusta. Myös Tanskassa valtion tuki lehdille puhuttaa. Tukea saavat vain yleislehdet, joten esimerkiksi yleistajuiset, tiedettä popularisoivat lehdet eivät ole tuen piirissä.

Näin Suomen näkökulmasta keskustelu tuntui vieraalta, kun meillä ei ole perinteisesti valtiolta tullut tukea lehdistölle. Jännä juttu, että joissain maissa lehdet ovat hyvin riippuvaisia tuista.

Korona-aika on kohdellut Euroopan maita eri tavoin. Unkari on maailmanlaajuisesti kärjessä koronakuolleiden määrässä väkilukuun nähden. Toisaalta maan edustaja kertoi, että siellä on nyt saatu rokotuksiin vauhtia ja niitä annetaan yötä päivää. Yölliset rokotukset saivat vauhtia, kun kerrottiin, että yöllä saa ilmaiseksi Pfizerin rokotteen — muutoin käytetään kiinalaisrokotetta. Unkarissa positiivista on myös, että siellä on aktiivinen ja nuorekas tiedetoimittajien yhdistys, joka on nyt korona-aikanakin järjestänyt online-tapaamisia. Myös Tsekissä, joka tulee koronakuolleiden määrässä heti Unkarin perässä, on aktiivinen tiedetoimittajien yhdistys.

Venäjällä tieteen ja tiedejournalismin arvostus on korona-aikana noussut. Haasteena on kuitenkin maan taloudellinen ja poliittinen tilanne. Viime aikaisten lakimuutosten myötä sääntely on lisääntynyt niin paljon, että yhdistysten on vaikea järjestää tapahtumia, esimerkiksi tiedefestivaaleja.

 

Suomen liiton taloustilanne on tyystin erilainen

 

Useimpiin muihin maihin nähden Suomi on selvinnyt korona-ajasta todella vähällä. Meillä on myös hyvällä tolalla tieteen ja tiedejournalismin arvostus: valeuutisia leviää lähinnä joillain somekanavilla ja rokotteisiinkin suhtaudutaan suopeasti. Lisäksi Suomen Tiedetoimittajain yhdistys on aktiivinen, meillä on paljon jäseniä ja tapahtumia on järjestetty myös korona-aikana virtuaalisesti.

Myös yhdistyksemme taloudellinen tilanne on useimpien maiden sisaryhdistyksiin verrattuna erittäin hyvä, sillä saamme kopiosto-korvauksia. En tietenkään hehkuttanut tätä kaikkea omassa puheenvuorossani EUSJA:n tapaamisessa. Oli vaikea iloita hienosta Suomen tilanteesta sen jälkeen, kun monien maiden edustajat olivat kertoneet isoista vaikeuksista koronaan ja tiedejournalismin tilaan liittyen.

Mari Heikkilä on Suomen tiedetoimittajain yhdistyksen varapuheenjohtaja ja EUSJA:n Suomen edustaja.