Iän karttuessa uni ei ole yhtä syvää

Psykologi Soili Kajaste kertoi unen merkityksestä, jota ei sovi väheksyä missään elämänvaiheessa.

Psykologi Soili Kajaste kertoi unen merkityksestä, jota ei sovi väheksyä missään elämänvaiheessa.

Sini Autio

Unen ja valveen vuorottelu on elämän  perusrytmejä. Nukumme, jotta emme uupuisi ja jotta  elimistömme toiminnat palautuisivat päivän rasituksista. Unessa myös aivoja siivotaan valveen aikana kertyneestä kuonasta. Myös kaikki eläimet nukkuvat. Tarvitsemme unta ainakin kerran vuorokaudessa.
Perustietoja unesta ja ikääntymisestä jakoi Tiedetoimittajien Huuhkajat-ryhmälle alkukesän terveys- ja hyvinvointipäivässä Nuuksiossa esitelmöinyt psykologi, psykoterapeutti Soili Kajaste.
Unettomuus on yleisin unihäiriö, ja kroonista unettomuutta esiintyy 5–12 prosentilla aikuisväestöstä, tilapäistä noin kahdella kolmasosalla. Unettomuus lisääntyy 40. ikävuodesta eteenpäin. Unettomuuden tavallisuus johtuu siitä, että uni on luonnostaan herkkä häiriintymään, elämän poikkeavat tapahtumat häiritsevät helposti unta. Ihmisen biologiseen perimään kuuluu, että herkästi heräävät ovat vaaratilanteissa säilyneet hengissä ja herkkyys herätä on kertynyt perimään. Unen tarve onkin perinnöllinen ominaisuus.
Vuorokausirytmin lisäksi uneen kuuluu myös unen sisäinen, noin puolentoista tunnin mittainen rytmi. Nukahdettaessa vaivutaan kevyiden vaiheiden kautta syvempiin vaiheisiin, minkä jälkeen uni alkaa kevetä. Kevyestä unesta siirrytään REM-vaiheeseen ja ketju alkaa uudestaan kevyen unen kautta. Sisäisen rytminsä vuoksi uni on siis noin puolentoista tunnin välein kevyttä. Monet huonosti nukkuvat heräävätkin kahden, kolmen unisyklin jälkeen, eivätkä saa enää unta. Terveellä nuorella aikuisella unisyklit ovat selväpiirteisiä. Vanhemmiten uni muuttuu aiempaa rikkonaisemmaksi ja kevyemmäksi. Iän karttuessa emme enää saavuta samaa unen syvyyttä kuin aiemmin.
Päivät, joista puuttuu unen ja valveen kontrasti vievät unen keneltä tahansa, mutta erityisesti iäkkäiltä. Eräässä tutkimuksessa, joka tehtiin vanhusten hoitokodissa, vanhukset nukahtivat viisi kertaa  päivässä ja olivat hereillä 32 kertaa yössä.
Nukkumisajakohdat ovat myös yksilöllisiä: iltauninen ja aamun virkku 40 %, aamu-uninen ja illan virkku 31 %, sekä aamu- että iltauninen 12 % ja sekä aamun että illan virkku 17 %. Unen ajankohta on osittain paikkasidonnainen. Jos on lapsesta asti tottunut pohjoisilla leveysasteillamme noudatettavaan päivärytmiin, voi olla vaikea tottua esimerkiksi Välimerenmaiden rytmiin.
– Uni ja valve vaikuttavat toisiinsa: niin nukut kuin valvot ja niin valvot kuin nukut. Jos nukkuu huonosti, päiväkin on huono. Hyvää yöunta seuraa hyvä päivä. Hyvästä yöunesta kaannattaa siis pitää huolta, painotti Soile Kajaste.

Kestävää kehitystä tulee Euroopasta

Tiedetoimittajien retkipäivässä saatiin paljon tietoa myös itse paikasta.
Suomen luontokeskus Haltian on suunnitellut arkkitehti, professori Rainer Mahlamäki. Arkkitehti vaati rakennuksen sijainnilta kolmea asiaa: peruskalliota, isoa järveä ja metsää. Paikka on Nuuksion kansallispuistossa Nuuksion Pitkäjärven rannalla Solvallan urheiluopiston naapurissa. Haltia on otettu käyttöön vuonna 2013. Rakennuksen muoto lähtee ekotehokkaasta munan muodosta, josta saa tilavan sisuksen suhteellisen vähällä ulkoseinän pinta-alalla. Rakennuksen lähes koko energia tuotetaan aurinkopaneleilla. Ensimmäisen vuoden kävijämäärä oli 130 000 ja toisen vuoden on jo ylittänyt 100 000 kävijää. Suomen luontokeskus Haltia on yksi kuudesta voittajasta Vuoden eurooppalainen museo (EMYA) -kilpailussa. Haltia on myös ensimmäinen kestävän kehityksen palkinnon saanut museo Euroopassa.
Haltia on ensimmäinen julkinen puurakenteinen rakennus Suomessa. Sisäelementit ovat kuusipanelia, lattiat ja kalusteet saarnipuuta. Talossa on Suomen ainoa puurakentamiseen toteutettu hissi. Ulkoverhous on kvartsipuhallettua mäntyä. Kvartsikäsittely vähentää materiaalin tulenarkuutta. Ulkorakenteissa on myös käytetty lehtikuusta. Kattoa verhoaa maksaruohoistutus.
Lisätiedot: haltia.com
 
 

Uusimmat ajankohtaiset

Liiton pressikortti voimassa koko tammikuun – ja 10. helmikuuta asti

Suomen tiedetoimittajain liiton jäsenkorttien vuositarrat on painettu ja ne lähtevät painosta postin kuljetettaviksi jäsenille. On hyvä muistaa, että jäsen- eli pressikortti on voimassa koko tammikuun. Tarvittaessa voimassaolo jatkuu vielä helmikuun 10. päivään asti....

Apurahoja liiton jäsenille Tutki!2023-konferenssiin

Tutki!-konferenssi järjestetään jälleen huhtikuussa, ja Tiedetoimittajain liitto myöntää sinne jäsenilleen apurahoja. Järjestyksessä seitsemäs Tutki!-konferenssi järjestetään 21.–22. huhtikuuta 2023 Helsingin Sanomatalossa. Toimittajille suunnattu koulutus- ja...

Suomalaisen elämäntavan murros Tieteiden yössä 12. tammikuuta

Lauluja metsistä ja lähiöistä duolta Kononen & Pajukallio, puheita Tommi Hoikkalalta, Pasi Heikkuriselta ja Laura Arikalta. Tietoiskuja ajankohtaisista aiheista kaupungin sydämessä Helsingin kaupungintalolla. Tiedetoimittajain liiton Tieteiden yön ohjelma on...

Liiton syksyn apuraha 67 hakijalle

      Liiton hallitus sai syksyn apurahahaussa kaikkiaan 81 hakemusta. Ne olivat yhteissummaltaan 209 478 euroa. Eniten kiinnostusta tunnettiin työskentelyapurahoihin, ja hakemuksia niistä tuli kaikkiaan 46 hakijalta. Apuraha myönnettiin hallituksen...

Heljä Salonen jatkaa liiton puheenjohtajana

Suomen tiedetoimittajain liiton vaalikokous järjestettiin 22. marraskuuta Tieteiden talolla Helsingissä. Kokousväki valitsi yksimielisesti toimittaja Heljä Salosen jatkamaan liiton puheenjohtajana. Vuosi 2023 on Salosen kolmas vuosi puheenjohtajana ja samalla...

Kenen teot sinä tahdot palkita vuonna 2023?

Vertaistensa palkitsema. Sitä tunnustusta ihminen kantaa mielessään loppuelämänsä. Kenet tai minkä vertaisesi sinä tänä vuonnat palkitsisit?     Tee ehdotuksesi Vuoden 2023 Tiedetoimittajasta ja Vuoden 2023 tiedeviestintäpalkinnon saajasta 10.12.22 mennessä!...

Kansallinen tiedeviestintäkongressi Tampereella

Järjestyksessä 9. Kansallinen tiedeviestintäkongressi järjestetään tänä vuonna Tampereella perjantaina 2.12.2022 klo 12–17 Kongressin teemana on Lupa sanoa. Tampere-talolla kysytään, kenellä on lupa puhua ja kenen on suorastaan pakko puhua. Yhteistyökumppanina on...

Nyt on oikea aika hakea apurahaa!

Suomen tiedetoimittajain liiton syksyn kausiapurahojen haku alkaa sunnuntaina 16. lokakuuta. Hakuaikaa on 15.11.2022 saakka. Apuraha ei ole tarkoitettu vain liiton jäsenille, vaan Kopiosto-varoista myönnettäviä apurahoja voivat hakea muutkin tiedeviestinnän alalla...