Iltalukemista ministereille ja vähän muillekin

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin
WSOY 2022, 226 sivua

Kirja kertoo yhteisön voimasta, ihmisen halusta kuulua joukkoon ja oman tien löytämisen vaikeudesta.

Suomen somalien tarina alkaa vuonna 1990, jolloin ensimmäiset somalialaiset pakolaiset saapuivat Suomeen Neuvostoliiton kautta. Nyt somalialaisia asuu Suomessa noin 23 000. (Wikipedia)

Ihmisoikeusvaikuttaja Ujuni Ahmed tuli kolmevuotiaana Somaliasta Suomeen. Mogadishussa perhe oli ylempää keskiluokkaa.

Koskettavaa kirjassa on, miten luokan ainoa ruskea tyttö haluaa sulautua valkoisten tyttöjen joukkoon jo ala-asteella. Otsatukkaoperaatio päättyy kuitenkin suunnattomaan häpeään. Hiukset ja huivi(ttomuus) ovat yksi kirjan keskeisistä teemoista ja edelleen asia, joita nainen saa selittää. Hän haluaa esimerkillään rakentaa tilaa, johon kaikki tytöt ja naiset mahtuvat omina itsenään ja valitsemillaan elämäntyyleillä.

Roolimallina Mel B

Ala-asteella muut lapset viettivät viikonloppuja tanssitunneilla tai jalkapallotreeneissä. Tytön ohjelmassa oli koraanikoulu. Ankara miesopettaja käytti ruumiillista väkivaltaa lapsia kohtaan, mitä yksikään vanhempi ei tuominnut.

Toisen luokan Ujuni aloitti Pitäjänmäellä. Uudessa koulussa tytöt kuuntelivat Spice Girlsin musiikkia, ja ottivat Ujunin mukaan. Bändin laulajista Mel B oli ruskea nainen, jollaista tyttö ei ollut nähnyt koskaan aikaisemmin. Tämä pukeutui tavalla, jota tyttö piti kauniina. Laulaja edusti hänelle ruskeaa naista, joka tekee mitä tahtoo.

Rotu ja tyttöjen itsemääräämisoikeus ovat kirjan kantavia teemoja. Yläasteen Ujuni kävi Itä-Helsingissä. Myllypurossa hän tunsi eri taustoista tulevien koululaisten keskellä, ettei ihonvärillä ollut väriä. Yläasteella hän myös rohkaistui tekemään monenlaisia pieniä kapinaeleitä; lintsasi, puhui tunnilla ja nauroi kovalla äänellä.

Koulussa oli myös rasismia ja kovaa kiusaamista. Ujunia tukivat vanhempi poikaserkku ja veli. He olivat ensimmäiset somalimiehet, jotka eivät nähneet häntä rajoitusten kautta, vaan Ujunina.

Perheen isä muutti rasismin takia pois Suomesta yrittäjäksi Englantiin. Myöhemmin vanhemmat jakoivat lapset niin, että Ujuni ja kolme sisarusta jäi äidille, neljä muutti isän luo.

Ylä-asteella kotona elämä oli niin vaikeaa täysin vastakkaisen koti- ja kouluelämän takia, että Ujuni otti useita hatkoja. Täysi-ikäisenä hänen elämänsä alkoi tasoittua monien onnistumisien ansiosta. Englannissa isänsä luona käydessään Ujuni löysi aikuisena islamin uskon kauneuden ja voiman.

Tärkeä Tyttöjen talo

Tyttöjen turvasatamana toimi teinivuosina Tyttöjen talo Hakaniemessä Helsingissä. Siellä Ujuni tunsi olevansa turvassa.

Kirjassaan Ujuni kritisoi osuvasti suomalaista koulutusta: peruskoulussa somalitytöille suositeltiin lähihoitajakoulutusta. Hän halusi lukioon, jonne meni salaa perheeltään kesken lähihoitajaopintojen. Ilman rahaa ja tukea lukio-opiskelu ei onnistunut. Myöhemmin hänestä tuli nuoriso-ohjaaja.

Kritiikkiä kirjassa saavat myös suomalaiset feministit, jotka eivät aja kaikkien naisten oikeuksia.

Oma kansalaisjärjestö

Ujuni Ahmed perusti kansalaisjärjestö Fenix Helsinki ry:n vuonna 2017. Järjestö toimi aluksi katoilevien lasten hyväksi. Lasten, jotka olivat kokeneet toisessa maassa pakkoavioliittoja ja väkivaltaa, eivätkä tienneet milloin pääsevät pois, vai pääsevätkö koskaan.

Järjestö kampanjoi myöhemmin tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämistä erillisellä lainsäädännöllä. Lakialoite tuli voimaan vuonna 2020.

Kirjan opetus on, että jokainen tyttö voi lopettaa kuuntelemisen ja alkaa kertoa omaa tarinaansa.

Tuula Silvonen

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)