Innovaatiopolitiikasta – myös henkilökohtaisesti

Tarmo Lemola: Kohti uutta tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa. Suomen tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan kehityskaari 1960-luvulta 2020-luvulle. Vastapaino 2020.

Innovaatio on muodostunut suoranaiseksi iskusanaksi, jota toistellaan yrityksissä ja politiikassa, kun halutaan korostaa omaa edistyksellisyyttä ja paremmuutta. Mutta muiden iskusanojen tavoin harva tietää mitä käsite oikeastaan tarkottaa ja pitää sisällään.
Tarmo Lemola on ollut tekemisissä innovaatioiden ja innovoimisen kanssa jo vuosikymmeniä, sillä hän on henkilökohtaisesti ollut mukana päättämässä ja suunnittelemassa Suomen linjauksia innovaatioiden suhteen, sekä politiikassa että tutkimuslaitoksissa, ja tietysti julkaissut aiheesta kirjoja.
Henkilökohtaisuudessa on sekin hyvä puoli, että se keventää raskasta teknistä tekstiä, jossa mennään komiteasta komiteaan niin että tottumattoman lukijan pää menee pyörälle.
Varsinainen tiedepolitiikka syntyi 60-luvulla, kun tiede ja politiikka alkoivat tehdä yhteistyötä. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että valtion rooli tutkimuksen ja sen synnyttämien teknisten sovellusten määrittäjänä ja suuntaajana kasvoi merkittävästi. Tavoitteena oli talouskasvun vauhdittaminen. Poliittisella 70-luvulla koko yhteiskunnan hyvinvointi nousi keskiöön. 80-luvulta eteenpäin teknologia sai yliotteen tieteestä ja talouskasvu ja yritysten tarpeet nousivat korkeimmaksi päämääräksi.
Kirjan lävitse kulkeekin kisma valtion, yritysten, tieteen ja teknologian välillä. Tämä kulminoitui Nokian nousussa ja laskussa. Nokia arvosteli valtiota kankeudesta ja kehityksen jarruttamisesta, mutta Nokia ei olisi päässyt siivilleen ilman valtion tukea. Myöhemmin toki suhde kääntyi ympäri. Lemola summaa: valtio ei psy pystyssä ilman yrityksiä, mutta yrityksetkään eivät pärjää ilman valtiota.
Kirjassa esitelläänkin myös talousteorioita uusklassisesta talousteoriasta, marksismista ja uusliberalismista evolutionääriseen taloustieteeseen ja uusimpaan tulokkaaseen, transformatiiviseen innovaatiopolitiikkaan, jota Lemolakin kannattaa.
Oppi auttaa voittamaan ja ylittämään pysähtyneisyyden ja näköalattomuuden, johon yksipuolinen talouteen, tekniikkaan, säästöhin ja leikkauksiin turvautuminen on johtanut.
Transformatiivinen innovaatiopolitiikka oikeastaan pyrkii yhdistämään kaikki toimijat, yrityksistä ja valtiosta tutkijoihin ja käytännön toimijoihin. Uusi innovaatiopolitiikka yhdistää paikallisen ja globaalin, suosii moniarvoisuutta, kaikkinaista hyvinvointia ja yhteistyötä.
Sääli, että Lemola ei alkanut kirjoittaa kirjaa vasta nyt, kun kokonaisvaltaisen ja radikaalin innovaatiopolitiikan tarpeesta on tullut suorastaan elämän ja kuoleman kysymys.

Käyt sä täällä usein?

Käyt sä täällä usein?

Pirjo Koskinen & Petri Nummi. Lisääntymisen vimma. Seksuaalivalinta ihmisellä ja muilla eläimillä. Art House 2021. Naisen orgasmia pidettiin pitkään mysteerinä paitsi makuuhuoneissa, myös tutkijoiden piirissä. Nyt näyttäisi tutkimuksen valossa siltä, että naisen...

Hämmentävä pamfletti korona-ajasta

Hämmentävä pamfletti korona-ajasta

Mikko Heikkilä, Mark Mallon, Merja Rantala, Venla Saalo ja Leena Valmu: Koronan kääntöpuoli. Särötär 2021. Maailman terveysjärjestö WHO julisti 11.3.2020 koronaviruksen aiheuttaman covid-19-epidemian pandemiaksi. Puolentoista vuoden ajan aihe on hallinnut medioita ja...

Tietopaketti mielen sairauksista

Tietopaketti mielen sairauksista

Leena Vähäkylä: Sairastunut mieli. Gaudeamus 2021 Vaikka fyysisiä sairauksia on onnistuttu vähentämään tieteen kehityksen ansiosta, mielen sairaudet vain pahenevat ja lisääntyvät uusien mielisairauksien diagnoosien myötä. Mielen ongelmista aikaisemminkin kirjoja...

Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa

Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa

Johan Sten: Kulta-aika - Valistus ja luonnontieteet Turun Akatemiassa. Art House 2021 Meidän aikaamme pidetään varsinaisena hyödyn aikakautena: kaikkea tiedettä ja filosofiaa myöten arvioidaan sen mukaan, miten paljon se tuottaa aineellista ja taloudellista hyötyä....

Kielen koukeroita

Kielen koukeroita

Anneli Kauppinen: Mistä kieli meihin tulee. Vastapaino 2020. Vanhemmat riemuitsevat, kun he kuulevat pienen lapsensa sanovan ensimmäisen sanansa. He eivät tule ajatelleeksi, että lapsi on omaksunut kieltä kohdusta saakka äitinsä kautta. Kieli on lähtökohtaisesti...

Mitä tarkoittaa neljäs sektori?

Mitä tarkoittaa neljäs sektori?

Pasi Mäenpää ja Maija Faehnle: Neljäs sektori ­– kuinka kaupunkiaktivismi haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja laajentaa demokratiaa. Vastapaino 2021. Kaikki tietävät kolmannen sektorin, mutta neljäs sektori on vieraampi. Miten se eroaa kolmannesta sektorista?...

Tekniikkaa ei voi filosofikaan sivuuttaa

Tekniikkaa ei voi filosofikaan sivuuttaa

Ilkka Niiniluoto: Tekniikan filosofia. Gaudeamus 2020, 184 s. Akateemikko Ilkka Niiniluoto aloittaa teoksensa omakohtaisella huomiolla. Vaikka hän on tekniikan taidoissaan keskinkertainen, hän huomaa aamulla sängystä noustessaan, aamiaista tehdessään ja lehteä...

Teknojätit television kimpussa 

Teknojätit television kimpussa 

Ritva Leino: Median valtaajat. Teknojätit ja käyttäjät ratkaisevat television tulevaisuuden. Into 2021. 60-luvulla televisio kokosi perheenjäsenet iltaisin ruudun ääreen. Kanavia oli kaksi ja ohjelmatarjonta säädeltyä. Nyt digitaalisen median aikana ihmiset ovat...

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)