Irti rangaistuksen kehyksistä

Kimmo Nuotio, Kaarlo Simojoki & Esko Yli-Hemminki (toim.):
Parempaa päihdepolitiikkaa — Rangaistuksista hoidon poluille
Gaudeamus 2023, 367 sivua

Tutkimuksen ja käytänteiden ero on iso päihdepolitiikassa. Parempaa päihdepolitiikkaa -kirjassa tutkijat yrittävät murtaa rikollisuuden kehystä. Kirjan artikkeleita on kirjoittanut 18 asiantuntijaa. Artikkeleista nousee esiin hoidon tarve ja päihteistä riippuvaisen ihmisoikeudet. Viimeaikainen poliittinen ilmapiiri vaikuttaa kuitenkin hankalalta päihdepolitiikan ja hoidon suuriin muutoksiin yhteiskunnassa. Päihdepalveluita karsitaan, kun terveydenhoito on kroonisessa rahapulassa. Toivotaan, että tilanne muuttuu.

Missä viipyvät valvotut käyttötilat?

Konkreettisin esimerkki tutkimuksen ja käytänteiden kuilusta on keskustelu erityisestä tilasta, jossa huumeita voisi käyttää valvotusti ja puhtaissa olosuhteissa. Tutkimus puoltaisi tällaisia tiloja, mutta yleinen mielipide on vastaan ja poliitikot empivät. Tunteet saavat vallan julkisessa keskustelussa. Kirjan keskeisiä lukuja ovat artikkelit päihteiden käytön rangaistavuudesta ja sääntelyn kehityksestä. Niin kauan, kun huumeiden käyttäjiä kohdellaan rikollisina, haitat moninkertaistuvat. Siksi dekriminalisointi ei tarkoita huumeiden laillistamista vaan panostamista hoitoon.

Huumeiden käyttäjälle vähäisenkin käytön seuraukset ovat kohtuuttomat. Jos huumausaineen käyttäjä nähdään vain välineenä vakavamman rikollisuuden ehkäisyyn, loukataan ihmisarvon periaatteita.

Päihteiden edunvalvojat hallituspöydissä

Addiktiot ovat yleisiä ja niistä koituu haittoja. Klassisin tapaus on tupakan laillisuus. Savukkeet tappavat vuosittain tuhansia käyttäjiään Suomessa.

Toinen laillinen, terveyttä tuhoava tuote on alkoholi. Sen haitoista koitui vähintään 1,4 miljardin euron kustannukset suomalaiselle yhteiskunnalle, arvioi syksyllä 2023 julkaistu raportti.

Päihdepolitiikan johdonmukaista toteuttamista haittaavat ns. kaupalliset tekijät. Edunvalvojat olivat aktiivisia neuvotteluissa 2023, kun kokoomuksen puoluejohtaja Petteri Orpo muodosti uutta hallitusta. Haitat ja verotus hapertuivat olemattomiin ja tilalle tuli tavoite saada vahvemmat alkoholijuomat ruokakauppoihin, alentaa oluen verotusta ja laittaa nikotiinipussit verolle kiellon sijaan.

Lääke vai huume?

Huumeisiin liittyvä ongelmakäyttö ei ole suoraan vain organisoidun rikollisuuden syytä. Koska ero laillisen lääkkeen ja laittoman päihteen välillä on veteen piirretty viiva, opioidikriisi on varsinkin Yhdysvalloissa pahentunut kipulääkkeiden käytön yleisyyden takia.

Kun Yhdysvaltain ja Kiinan johtajat Joe Biden ja Xi Jingping pitivät marraskuussa 2023 tapaamisen Kaliforniassa, asialistalla oli myös fentanyyli. Se on nukutuksessa käytettävä kipulääke, joka on yleistynyt nopeasti myös päihdekäytössä. Sitä salakuljetetaan Meksikosta Yhdysvaltoihin. Fentanyylin valmistukseen käytettävillä aineilla Kiinalla on merkittävä osuus.

Entä hoidon polut?

Suomessa alkoholin päihdekäyttäjiä ei ole kriminalisoitu. Alkoholisoitunut poliitikko on takavuosina kelvannut presidenttiehdokkaaksi. Huumeita ympäröi tietämättömyyden verho. Tiedon puute ja asenteet ovat tuottaneet alihoitoa oireenmukaisessa kivunlievityksessä loppuvaiheen sairauksissa. Toisaalla huumeriippuvaisten oikeus terveydenhuollon palveluihin vaikeutuu samoista syistä.

Asiantuntijakirjoituksista koottu päihdepolitiikan katsaus palvelee monia lukijaryhmiä. Viittaukset ja lähdeluettelo antavat runsaasti polkuja lisätietoon ja vahvistavat kirjan käytettävyyttä.

Satu Lipponen

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)