Itseään korjaava tiede taistelee paikasta julkisuudessa

Pekka Wahlstedt

Tiina Sarja: Kuka oikein tietää – Kun mielipide haastoi tieteen. Docendo 2016, 220 s.

kuka_oikein_tiet__500px
Tiedetoimittajilla on nykyään jopa suurempi vastuu kuin varsinaisilla tutkijoilla siitä, mikä on tieteen asema ja merkitys yhteiskunnassa. Tieteellä ei ole enää julkisuudessa samanlaista auktoriteettia kuin joitain vuosikymmeniä sitten, kun kaikkitietävinä pidetyt professorit vastasivat televisiossa kansalaisten esittämiin kysymyksiin.
Nykyään televisiossa ja lehdissä sosiaalisesta mediasta puhumattakaan esiintyvät yhä useammin erilaiset kokemusasiantuntijat, joiden käsitykset saattavat mennä pahastikin ristiin virallisten tutkimustulosten kanssa. Näin eritoten terveyteen liittyvissä asioissa, joista rasvasodat ja vähähiilihytraattinen karppausdietti ovat näkyvimmät esimerkit.
Epätieteellisten totuuksien läpi menemisellä voi olla hengenvaarallisiakin seurauksia. Tämän takia Kuka oikein tietää? tapaisia tiedettä, epätiedettä ja mediaa yleistajuisesti pohtivia kirjoja ei voi ilmestyä liikaa. Kirja esittelee myös tieteen ja teorioiden luomista ja kehittämistä tiiviisti mutta ymmärrettävästi.
Yksi syy siihen, että tiede ja sen totuus on pudonnut jalustaltaan vain yhdeksi näkökulmaksi tai mielipiteeksi on paradoksaalisesti se, että ihmiset ovat uskoneet, että tiede omistaa yhden ja pysyvän totuuden, joka on vain pitänyt löytää. Mutta kun myös totuudet vaihtuvat, usko on vaihtunut epäilykseksi.
Kirja kuitenkin tuo esiin, että tieteessä tieteellisintä on sen itseäänkorjaavuus: alituinen saavutettujen tulosten kritiikki ja koettelu – mikä juuri erottaa tieteen yhden pysyvän ja löydetyn totuuden nimiin vannovasta uskonnosta.,
Tämän kriittisyyden vuoksi tiede kehittyy niin tavattoman nopeasti, ja tekniikassakin lankapuhelimet ja sähkökirjoituskoneet ovat fossiileja tieteen esihistoriasta.
Media ei tätä huomiota tahdo tehdä, koska jyrkät vastakkainasettelut maallikoiden ja tutkijoiden välillä kohottavat levikkilukuja paremmin kuin asiallinen tiedottaminen. Yksinkertaistuksilla ja kärjistyksillä etenkin terveyden kaltaissa elämän ja kuoleman kysymyksissä luodaan näkyvimmät ja iskevimmät otsikot.
Kuka oikein tietää? -kirjassa neuvotaan myös, miten lukea ja tulkita tiedeuutisia kasvavassa tietotulvassa. Etenkin terveysasioissa virheellisen tiedon tunnistaa siitä, kun jonkin keinon luvataan auttavan liian helposti ja ratkaisevan kaikki ongelmat, näkyvimpänä ja runsaslukuisimpana esimerkkinä erilaiset ihmedietit.
Tieteessä jos jossakin pätee jo Sokrateen noudattama periaate, jonka mukaan avoimesti epäilyksenalaisuutensa ja epätäydellisyytensä myöntävä teoria ja tutkija on lähimpänä totuutta.

Käyt sä täällä usein?

Käyt sä täällä usein?

Pirjo Koskinen & Petri Nummi. Lisääntymisen vimma. Seksuaalivalinta ihmisellä ja muilla eläimillä. Art House 2021. Naisen orgasmia pidettiin pitkään mysteerinä paitsi makuuhuoneissa, myös tutkijoiden piirissä. Nyt näyttäisi tutkimuksen valossa siltä, että naisen...

Hämmentävä pamfletti korona-ajasta

Hämmentävä pamfletti korona-ajasta

Mikko Heikkilä, Mark Mallon, Merja Rantala, Venla Saalo ja Leena Valmu: Koronan kääntöpuoli. Särötär 2021. Maailman terveysjärjestö WHO julisti 11.3.2020 koronaviruksen aiheuttaman covid-19-epidemian pandemiaksi. Puolentoista vuoden ajan aihe on hallinnut medioita ja...

Tietopaketti mielen sairauksista

Tietopaketti mielen sairauksista

Leena Vähäkylä: Sairastunut mieli. Gaudeamus 2021 Vaikka fyysisiä sairauksia on onnistuttu vähentämään tieteen kehityksen ansiosta, mielen sairaudet vain pahenevat ja lisääntyvät uusien mielisairauksien diagnoosien myötä. Mielen ongelmista aikaisemminkin kirjoja...

Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa

Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa

Johan Sten: Kulta-aika - Valistus ja luonnontieteet Turun Akatemiassa. Art House 2021 Meidän aikaamme pidetään varsinaisena hyödyn aikakautena: kaikkea tiedettä ja filosofiaa myöten arvioidaan sen mukaan, miten paljon se tuottaa aineellista ja taloudellista hyötyä....

Kielen koukeroita

Kielen koukeroita

Anneli Kauppinen: Mistä kieli meihin tulee. Vastapaino 2020. Vanhemmat riemuitsevat, kun he kuulevat pienen lapsensa sanovan ensimmäisen sanansa. He eivät tule ajatelleeksi, että lapsi on omaksunut kieltä kohdusta saakka äitinsä kautta. Kieli on lähtökohtaisesti...

Mitä tarkoittaa neljäs sektori?

Mitä tarkoittaa neljäs sektori?

Pasi Mäenpää ja Maija Faehnle: Neljäs sektori ­– kuinka kaupunkiaktivismi haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja laajentaa demokratiaa. Vastapaino 2021. Kaikki tietävät kolmannen sektorin, mutta neljäs sektori on vieraampi. Miten se eroaa kolmannesta sektorista?...

Tekniikkaa ei voi filosofikaan sivuuttaa

Tekniikkaa ei voi filosofikaan sivuuttaa

Ilkka Niiniluoto: Tekniikan filosofia. Gaudeamus 2020, 184 s. Akateemikko Ilkka Niiniluoto aloittaa teoksensa omakohtaisella huomiolla. Vaikka hän on tekniikan taidoissaan keskinkertainen, hän huomaa aamulla sängystä noustessaan, aamiaista tehdessään ja lehteä...

Teknojätit television kimpussa 

Teknojätit television kimpussa 

Ritva Leino: Median valtaajat. Teknojätit ja käyttäjät ratkaisevat television tulevaisuuden. Into 2021. 60-luvulla televisio kokosi perheenjäsenet iltaisin ruudun ääreen. Kanavia oli kaksi ja ohjelmatarjonta säädeltyä. Nyt digitaalisen median aikana ihmiset ovat...

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)