Muutaman minuutin kävelymatkan päässä Jardín Botanicosta, jossa WCSJ 2023 -konferenssi pidettiin, sijaitsee Medellínin koillisosan Comuna 4 ja sen nykyisin vehreä kaupunginosa Moravia. 1950-luvulla alue oli kaupungin ulkoreunalla. Nyt se tuntuu sijaitsevan keskellä kaupunkia ja on osa kaupunkirakennetta.

Moraviaa esitellään mielellään sen läpikäymän transformaation vuoksi.

Kun kaupunki kasvoi, ilmeni painetta kehittää Moravian aluetta asukkaiden elinolosuhteiden parantamiseksi. Kiersimme aluetta kävellen kahden kilometrin verran. Oppaanamme toimi kaupunginosa-aktiivi Cielo Maria Holguín Ramírez, joka on asunut Moraviassa koko ikänsä.

Kaupunginosaa ja asukkaiden elinoloja alettiin parantaa kaupungin jatkuvasti laajentuessa.

Moravian asukastiheys on Kolumbian tihein (n. 28.800 asukasta/km2). Maaseudulta Medellíniin tulevat ihmiset muuttivat alueelle asumaan, kun muuta paikkaa ei ollut tarjolla, eikä heillä ollut varaakaan. 1970-luvulla kaupunki avasi alueelle kunnallisen maankaatopaikan, mikä käytännössä muutti uudehkon asuinalueen kaatopaikaksi. Toimivaa jätehuoltoa ei ollut. Osa asukkaista elätti itsensä keräämällä ja lajittelemalla jätteitä. Maaseudulla eläminen oli kuitenkin ollut turvatonta. Kolumbian 50 vuotta kestänyt sisällissota päättyi rauhansopimukseen vasta vuonna 2016.

Vuonna 2004 kaatopaikan alueella asui noin 15000 henkeä ja kaksi vuotta myöhemmin alueen todettiin olevan katastrofi. Kaupungin virkamiehet, osa alueen asukkaita, paikallishallinto, yliopistot ja kansainväliset toimijat aloittivat transformaatioprosessin suunnittelun, jossa tavoitteena oli luoda alueesta ei vain kehittyvä vaan suorastaan kukoistava.

Kaupungin strateginen kehittämissuunnitelma vuosina 2004–2007 sisälsi aloitteen ‘The Integral Improvement Plan of Moravia (PPMIM)’. PPMIMin kolmivaiheisen, monitieteisen yhteistyön tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa alueen yleiskaava, sen toimeenpano sekä kestävän kehityksen suunnitelma. Alueelle luodun kokonaissuunnitelman tavoitteena oli, että alueet ovat hallinnollisesti ja ekologisesti kestäviä.

Monialainen kaupunkisuunnittelu (urban design) ottaa huomioon historian ja alueen sosiaalisen pääoman. Kaupunkisuunnittelun avulla alueelle on haluttu luoda myös julkista tilaa, mikä mahdollistaa kohtaamisia ja vuorovaikutusta, kasvattaen yhteenkuuluvuudentunnetta ja sosiaalista pääomaa. Strategisena tavoitteena sosiaalisen pääoman rakentaminen on tärkeää, ettei kadotettaisi jo rakentunutta luottamusta ja sosiaalisia verkostoja (bonding, bridging ja linking). Alueelle on valmistunut myös ensimmäinen kunnallinen päiväkoti, viheralueita ja liikuntapaikkoja.

Jalankulkijan mittakaava rakentamisessa

Nopeasti kasvava alue on rakennettu jalankulkijan mittakaavalla. Asukkaiden ensisijainen tarve oli kuitenkin saada oikeus alueella asumiseen, sillä rakennukset oli aikoinaan tehty ilman lupia ja laittomasti. Asumisterveys ja elinolosuhteet ovat vähitellen kohentuneet. Kulttuurikeskus (Centro de Desarrollo Cultural), joka on kaikille Moravian asukkaille avoin, otetiin käyttöön vuonna 2008.

Alueen infrastruktuurin ja kulttuurin kehittämisessä merkittävänä yhteistyön ajurina on toiminut Maximilian Becker ja hänen perustamansa Urban Lab Medellín Berlin -organisaation. Organisaatio sai alkunsa, kun Becker kävi ensimmäistä kertaa Medellínissä vuonna 2013. Organisaatio tuo yhteen asukkaita, opiskelijoita, arkkitehtejä, paikallisia viranomaisia sekä muita yhteiskunnallisia toimijoita.

Urbaani kylä keskellä kaupunkia

Moravian aluekehitys on kuin slummien arkkityyppi. Alueena Moravia syntyi 1950-luvulla, kun maaltapako voimistui johtuen osaksi väkivaltaisuuksista. Vaikka Moravia sijaitsi metropolialueen välittömässä läheisyydessä, se ei kuitenkaan ollut osa kaupunkirakennetta ja sen infrastruktuuria. Lisäksi alueen väestötiheys on erityisen korkea, noin 45 000 asukasta (julkisen tilan indeksi 0,15m2/ henkilö). Alue on kärsinyt vakavista ja vaarallisista sosiaalisista ja ympäristöongelmista, johtuen rakennusmaana käytetystä kaatopaikasta.

Miten säilyttää alueen erityisyys ja sen historia tuleville sukupolville?

Moravialla on edellytykset kehittyä kaupunkimaiseksi kyläksi (urban village), jossa voi yhdistyä kaupunkimainen ja maaseutumainen eläminen. Kaupunkitilana alue on labyrinttimainen ja sitä voi verrata vaikka keskiaikaisiin kaupunkikeskustoihin.

Asukkaat ovat toteuttaneet yhteistyössä TU Berlin Technische Univeristät -yliopiston kanssa Moravia Manifeston, joka sisältää vaihtoehtoisen lähestymistavan suunnitteluun.

Kestävän kehityksen suunnitelma

Kaupunki julkaisi vuonna 2018 alueen kestävän kehityksen ohjelman ’Sustainable Neighborhood Plan for Moravia, Medellín – Ecocities Emerging’, jonka tavoitteita olivat asukkaiden elinolosuhteiden parantaminen, turvallisuuden, viheralueiden ja biodiversiteetin lisääminen, energiatehokkaan julkisen valaistuksen ja keinokastelun toteutus, yhteisöllisten tilojen toteutus lisäämään kulttuurivaihtoa ja vuorovaikutusta, kohtaamispaikka monimuotoiselle yhteisölle, sekä alueen historiallisen muodonmuutoksen kuvaaminen ja tulevaisuuden visiointi. Tavoitteena on ollut myös lisätä yhteisön osaamista kierrätyksen, jäteongelmien ratkaisun, lajittelun ja jätteiden keräämisen osalta, sekä edistää kierrätystaloutta Moraviassa.

Neljännessä kohdassa ’The Architectural Transformation through Reciprocity proposal’ pyritään ratkaisemaan epävirallisen, turvattoman asumisen haasteita ja valmennetaan asukkaita muodollisiin keskusteluihin koskien uudelleensijoittamista kaupungin rakennuttamiin tornitaloihin.

On selvää, että kaupunki haluaisi hyödyntää alueen potentiaalia ja rakentaa sinne enemmän korkeita rakennuksia. Virkamiehet ovat jo esitelleet yksisuuntaisesti tekemiään suunnitelmia, joissa jyrätään tieltä yksi-kaksikerroksisia taloja. Ympäristön parantaminen palanen kerrallaan, niin kuin asukkaat toivoisivat, koetaan hieman jo menetetyksi. Cielon mukaan asukkaat eivät tarvitse alueen uusimista [renewal] vaan he toivovat alueen parantamista [improvement] ja kehittämistä yhteistyössä asukkaiden kanssa.

Cielo kertoi alueen asukkaiden kokevan, että kaupunginjohtaja on pettänyt heidät. Intressiristiriita näkyy esimerkiksi siinä, että osa journalisteista on riippuvaisia yhteiskunnalta saamastaan rahoituksesta.

Lisätietoja:

https://www.oasisurbano.org/

https://urbanlabmedellinberlin.com/

Lähde:

Urban Design and Social Capital in Slums. Case Study: Moravia’s Neighborhood, Medellin, 2004-2014 (sciencedirectassets.com)