Tiedetoimittajien 40. juhlavuoden uratarinoissa kerromme jäsenistämme sekä siitä, että mitä on tiedetoimittajuus. Freelance-tiedetoimittaja Johannes Roviomaa on huolissaan kuinka kiristynyt maailmantilanne hankaloittaa työtä. Toivosta ei kuitenkaan pidä luopua.
Vapaa tiedetoimittaja Johannes Roviomaa, 33, on kasvanut tiedetoimittajaksi Tampereen yliopiston journalistiikan ja viestinnän opinnoista. Tämän lisäksi hän on opiskellut Venäjän kulttuuria sekä politiikkaa. Roviomaa myös palkittiin vuoden freelance-toimittajana 2023.
– Olen aina ollut kiinnostunut tieteestä. Tiedejournalismissa yhdistyvät kaksi minulle rakasta asiaa: tiede ja journalismi, Roviomaa naurahtaa.
Tällä hetkellä Roviomaan päätyö on sanojensa nostaa planetaariset kysymykset, kuten ilmastonmuutos ja arktisen alueen tulevaisuus, journalismin ytimeen. Hän on myös kirjoittanut Ylelle kolumneja. Dear Arctic -niminen dokumenttielokuva on myös Roviomaan käsialaa.
Venäjän kulttuurin opinnoista on hyötyä myös arktisen alueen kysymyksiä selvittäessä, kyseessä on suurin arktinen valtio. Ukrainan sodan myötä Venäjä on käytännössä loppunut kokonaan, sillä valtio jättäytynyt tiedeyhteistyöstä. Tämä aiheuttaa huolta.
– Vastavoimien määrä on suuri ja työnsarkaa riittää, Roviomaa huokaisee.
Toivoa ei pidä kadottaa
Ennen sotaa Roviomaata kiehtoi Venäjällä erityisesti ruoan tuotantoon liittyvät kysymykset. Haaveena oli tehdä myös journalismia sieltä käsin. Tilanne on nykyään synkkä, sillä suurvallat ovat entistä enemmän sulkeutuneita.
– Kävi tässä maailmantilanteessa mitä tahansa, niin toivon, että olemme lajina sellainen, joka pystyy selvittämään yhteisiä ongelmia. Ihmiskunnan kohtalonkysymys on ilmastonmuutos, sen torjunta ja pahimman mahdollisen välttäminen.
Päätöksenteko sekä yhteiskunnan organisoituminen olisi hänen mielestään hyvä pohjautua enemmän tieteeseen. Tieteen tehtävä ei ole kuitenkaan pelkästään maalailla ruusuista kuvaa maailmasta, hankalia totuuksia kertomalla kasvatetaan ymmärrystä eri aiheisiin.’
Roviomaan mukaan toivoa ei pidä kuitenkaan kadottaa, vaikka tätä joskus täytyykin käsitellä silkkihansikkain. Hankalien aiheiden ymmärrettäväksi tekeminen kuuluu tiedetoimittajan työhön.
– En kestäisi tätä työtä päivääkään, jollei toivoa paremmasta maailmasta olisi.
Roviomaa valaa toivoa myös kollegoihin. Hän on hyvillään, kuinka tiedetoimittajien yhteisö on ottanut hänet lämpimästi vastaan. Yhteistyö onkin hänen mukaan yksi suurimpia asioita, joilla toivo pidetään elossa hankalina aikoina.
– On syytä muistaa, ettei tiede tapahdu tyhjiössä vaan sen yhteistyöllä ylläpidetty soihtu valaisee kirkkaana yli sukupolvien. Tämä luo toivoa maailmaan.
Teksti: Jani Ahosola
Johannes Roviomaa on huolissaan maapallon tilasta, mistä toimittajien on vaan jaksettava puhua. (Kuva: Roviomaan kotiarkisto)