”Toimituksellisella sisällöllä voi olla ulkopuolinen rahoittaja, mutta silloin rahoittaja on tuotava esiin. Jos rahoittaja vaikuttaa aihepiiriä tarkempiin sisältöä koskeviin ratkaisuihin kuten näkökulmiin tai haastateltavien valintaan, kyse ei ole toimituksellisesta sisällöstä vaan kaupallisesta yhteistyöstä tai mainonnasta.”

Tätä ohjetta et löydä uudistetuista Journalistin ohjeista. Tätä kuitenkin ehdotettiin keväällä 2024.

Journalistin ohjeita on käyty yhtä perusteellisesti läpi noin parinkymmenen vuoden välein. Sen tiheämpää uudistustahtia ei alalla toivota, vaikka yleisöltä tuleekin ajoittain toiveita jonkin yksittäisen kohdan ajanmukaistamisesta.

Tänä keväänä on julkistettu uudistetut Journalistin ohjeet, jotka astuvat voimaan lokakuun alussa. Media-alalla on nyt kesä aikaa makustella ja keskustella, millaista journalismia jatkossa tehdään.

Me Journalistin ohjeita uudistamiseen kutsuttu työryhmä keskustelimme, vääntelimme ja väittelimme kokonaisen vuoden. Työ alkoi viime vuoden kesällä.  Kuulimme useita asiantuntijoita niistä teemoista, joissa muutoksen tarve tuntui erityisen voimakkaalta.

Työtahti kiihtyi talven kääntyessä kohti kevättä, ja saimme hiottua oman ehdotuksemme JSN:n taustayhteisön Jusanekin hallitukselle.

Työryhmän ehdotus altistettiin alan järjestöjen ja median kustantajien lausunnoille – ja taas keskusteltiin. Useimmat uudistetut kohdat keräsivät huomioita ja kritiikkiä. Mediassa uutisoitiin etenkin otsikointia koskevista muutosehdotuksista, jotka saivat erityisen kovaa kritiikkiä Päätoimittajayhdistykseltä.

Näin kuului työryhmän ehdotus: ”Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate, eivätkä ne saa olla harhaanjohtavia.” Puolilihavointi oli uusi lisäys entiseen ohjeeseen.

”Mediassa pitää voida tehdä luovia ja jopa nokkelia sekä monimerkityksellisiä otsikoita ja vastaavia nostoja, jotka houkuttavat yleisöä sisällön pariin”, painottivat päätoimittajat kannanotossaan.

”Vasta kun juttu on luettu, lukijalle valkenee otsikonkin sisältämä oivallus. Parhaimmillaan klikkiotsikointi on taidetta”, korosti puolestaan Aikakausmedian johtaja Mikko Hoikka blogissaan.

Otsikointia koskeva JO15 ei siis ollut valmis muutokselle. Vaikka ilkeämieliset voisivat ilkkua, että journalistit ovat siis valmiit sallimaan harhaanjohtamisen, on hyvä muistaa, että nykyisilläkin ohjeilla on harhaanjohtavasta otsikoinnista voitu antaa langettavia ratkaisuja.

Kommenttien jälkeen työryhmä palasi taas ”kirjoitusalustojensa ääreen”. Lopullisen päätöksen tekee aina Jusanek, jonka pitää olla muutoksesta yksimielinen. Muutoin pitäydytään vanhassa ohjeessa. Huhtikuussa Jusanek sitten julkisti uudet ohjeet.

Jusanekin hallituksen puheenjohtaja, Ylen etiikasta vastaava päällikkö Timo Huovinen myönsi Journalisti-lehden haastattelussa, että JSN:n taustayhteisöt olivat osin erimielisiä uudistettavista kohdista. Silti Jusanek kuitenkin kuroi yhteen uudet Journalistin ohjeet, joiden takana koko ala voi seistä.

* * *

Vaan miten kävikään tämän kirjoituksen alussa siteeratulle ehdotukselle juttujen ulkopuolisesta rahoituksesta? Sehän koskee esimerkiksi Tiedetoimittajain liiton Kopiosto-apurahoilla rahoitettavia juttuprojekteja. Nykyisin kirjoissa kiitetään apurahojen antajia, mutta lehtijutuissa sellaista näkee todella harvoin. Apurahan antajan näkökulmasta maininta toisi tietoa alalle annettavasta apurahoituksesta, jota joku muukin osaisi kenties hakea. Toki järjestölle yleinen tunnettuuskin on tärkeää.

Timo Huovinen totesi Journalistin haastattelussa tämän aivan uuden kohdan lisäävän median läpinäkyvyyttä ja siten lisäävän vastuullisen median luotettavuutta. Näin se kuuluu hyväksytyssä muodossa:

Uusi JO17: Toimituksellisella työllä voi olla ulkopuolinen rahoittaja. Rahoittaja on tuotava esiin, mikäli se vaikuttaa aihepiirin valintaan. Journalistista sisältöä koskevat ratkaisut on aina tehtävä toimituksessa rahoittajasta riippumatta.

Etenkin median yleisöjä varten Julkisen sanan neuvosto on tehnyt Journalistin ohjeiden soveltamisoppaan. Vastaavia on vain muutamia Euroopassa. Oppaasta löytyy tulkinta-apua myös tälle uudelle ohjeelle.

Itse olisin kovasti suonut työryhmämme alkuperäisen idean säilyvän. Nyt rahoittaja on tuotava esiin VAIN silloin, jos se vaikuttaa aihepiirin valintaan. En pysty täysin hahmottamaan, mikä ero on aihepiirin valinnalla ja sisältöä koskevilla ratkaisuilla. Onko vaarassa, että tämä kohta jää niin sanotuksi kuolleeksi pykäläksi? Tohtiiko media julkistaa jatkossa julkista ulkopuolista rahoittajaa senkään vertaa kuin nykyisin?

 

P.S: Yksi tärkeä keskustelun paikka on Tiedetoimittajain liiton ja Journalistiliiton yhteinen etiikkaseminaari 30. toukokuuta. Siellä Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen esittelee uudistetut ohjeet. Hyvösen puheenvuorosta tehdään tallenne, joka on katsottavissa myöhemmin, ja siitä tiedotetaan liiton jäsenkirjeessä.