Tiedetoimittajilta tilataan kivoja ja koukuttavia juttuja. Median ja mainostajien yhteistoimintamalleja etsitään kiivaasti. Bloggaajat houkuttelevat yleisöä lukemaan tiedejuttuja, mutta heidän joukossaan on myös yritysten ostettuja äänitorvia.
Taloustutkimuksen tekemässä kyselyssä nousi esille kaupallisuuden kiristyvä ote sekä journalismista että viestinnästä. Suomen tiedetoimittajain liiton jäsenten parissa tehdyssä kyselyssä vastaajista peräti 37 prosenttia katsoo kaupallisuuden paineiden kasvaneen työssään parin viime vuoden aikana.
Ylipäänsä kaikenlainen vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa on media- ja tiedemaailmassa lisääntynyt. Joka neljäs kyselyyn vastanneista koki positiivisen palautteen yleisöltä lisääntyneen, ja peräti 97 prosenttia oli saanut positiivista palautetta. Etenkin nuorimmat vastaajat kokivat tiedeviestinnän yleisen arvonnousun kasvattaneen työnsä arvostusta ja omaa ammattiylpeyttä. Kaksi kolmasosaa vastanneista oli saanut epäasiallista palautetta yleisöltä, mutta vain noin joka kymmenes arvioi sen lisääntyneen parin viime vuoden aikana.
Tiedotusvälineiden ansaintalogiikan muutos, klikkiotsikoiden kalastelu sekä yliopistoleikkaukset ja kiristynyt kilpailu tutkimusrahoituksesta heijastuvat tiedetoimittajien toimintaympäristöön. ”Klikkausmääriä metsästetään epätoivoisesti. Hyssyttely on lisääntynyt, Vaikeita aiheita ja trolleja pelätään, tehdään siis sovinnaisempaa sisältöä”, kuvasi eräs vastaaja. Freelancerit joutuvat kohtaamaan ”surkeita palkkioita, epämääräistä briifausta ja suoranaista tietämättömyyttä”. Useampi kuin joka viides vastaajista on havainnut ammattieettisten ristiriitojen lisääntyneen parin viime vuoden aikana.
Joka neljäs koki saavansa esimieheltä vähemmän tukea nyt kuin kaksi vuotta sitten. Toimituksissa kuormitusta syntyy etenkin juttujen lisääntyneistä julkaisukanavista ja työpaikan epävarmuudesta. Kymmenen prosenttia vastaajista sen sijaan katsoi saavansa entistä paremmin tukea esimieheltään, joka on torjunut erityisesti ulkopuolista painostusta.
Taloustutkimus Oy:n helmikuussa 2017 tekemään kyselyyn vastasi 325 liiton jäsentä, joista noin 44 prosenttia oli toimittajia ja noin kolmannes tiedeviestinnän asiantuntijoita. Joka viides vastaajista oli tieteellisen lehden tai julkaisusarjan toimittaja, eli useimmiten tutkija. Taloudelliset vaatimukset eivät ole vieraita tutkijoillekaan, joiden parista nousi erityisesti huoli yhteiskuntaan vaikuttavien tutkimusaiheiden välttelystä, jotta hankalien asioiden käsittely ei vaarantaisi tutkimusrahoitusta.
Uutinen on julkaistu ensimmäisen kerran 11.3.2017