Kaupunkikasvio

Pekka Wahlstedt

Pertti Ranta: Villit vihreät kaupungit. Suomen kaupunkikasvio.
Vastapaino  2014 432 s.

 
Kaupunkeja kutsutaan usein kivierämaiksi. Mikään ei voisi olla harhaanjohtavampaa – tarkka katse tavoittaa jo Helsingin Suurkirkon portaiden raoista 73 kasvilajia. Ja kaikkialla vastaan tuleva voikukkakaan ei ole niin tuttu ihmisille kuin he luulevat – voikukkaa löytyy 500 eri lajia. Yhteensä Suomen kaupungeissa kasvaa 1500 kasvilajia, ja Rannankin on täytynyt jättää osa pois.
Ranta etsii ja löytää kasveja niin puistoista, kallioilta ja rannoilta kuin joutomailta, satamista, ratapihoilta ja ratojen varsilta. Eivätkä myöskään viherkatot jää huomiotta – onhan kaupunkiviljely mitä oivallisin tapa kehittää ja ylläpitää ekologiaa  kaupungissa.
Villit vihreät kaupungit – kirjan tavoitteena on lisätä kaupunkilaisten ekologista havainnointi- ja lukutaitoa  ja auttaa ymmärtämään omaa ympäristöään. Ranta haluaakin hylätä perinteisen jäykän tavan esittää kasvilajit luonnon lopullisina ja pysyvinä lopputuotteina.
Kaupungissa kasvit  tulevat ja menevät niin kuin ihmisetkin,  ja nykyään maahanmuutto on yhtä yleistä kuin ihmisilläkin. Rannan esittelemissä neljässä kaupungissa, Helsingissä, Vantaalla, Tampereella ja Oulussa,  on kussakin aivan omanlaisensa kasvisto.
Villien vihreiden kaupunkien  kaltaisia kaupunkikasvioita on ilmestynyt muutamia eri puolilla maailmaa. Parhaana esikuvanaan Ranta pitää  Heiderose Häslerin ja Iduna Wunschmanin kirjaa Berliner Pflanzen – Das wilde grun der Grofsstadt.
Merkillepantavaa  on se, että kirjoittajat eivät ole kasvitieteilijöitä sen enempää kuin ekologejakaan – vaan tiedetoimittajia. Ranta kirjoittaakin vetävästi kuin paraskin tarinankertoja. Ja turha edes mainita, että Villit vihreät kaupungit on pakollista luettavaa kaikille tiedetoimittajille.
Kirjoittaja on kirjallisuuskriitikko.

Käyt sä täällä usein?

Käyt sä täällä usein?

Pirjo Koskinen & Petri Nummi. Lisääntymisen vimma. Seksuaalivalinta ihmisellä ja muilla eläimillä. Art House 2021. Naisen orgasmia pidettiin pitkään mysteerinä paitsi makuuhuoneissa, myös tutkijoiden piirissä. Nyt näyttäisi tutkimuksen valossa siltä, että naisen...

Hämmentävä pamfletti korona-ajasta

Hämmentävä pamfletti korona-ajasta

Mikko Heikkilä, Mark Mallon, Merja Rantala, Venla Saalo ja Leena Valmu: Koronan kääntöpuoli. Särötär 2021. Maailman terveysjärjestö WHO julisti 11.3.2020 koronaviruksen aiheuttaman covid-19-epidemian pandemiaksi. Puolentoista vuoden ajan aihe on hallinnut medioita ja...

Tietopaketti mielen sairauksista

Tietopaketti mielen sairauksista

Leena Vähäkylä: Sairastunut mieli. Gaudeamus 2021 Vaikka fyysisiä sairauksia on onnistuttu vähentämään tieteen kehityksen ansiosta, mielen sairaudet vain pahenevat ja lisääntyvät uusien mielisairauksien diagnoosien myötä. Mielen ongelmista aikaisemminkin kirjoja...

Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa

Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa

Johan Sten: Kulta-aika - Valistus ja luonnontieteet Turun Akatemiassa. Art House 2021 Meidän aikaamme pidetään varsinaisena hyödyn aikakautena: kaikkea tiedettä ja filosofiaa myöten arvioidaan sen mukaan, miten paljon se tuottaa aineellista ja taloudellista hyötyä....

Kielen koukeroita

Kielen koukeroita

Anneli Kauppinen: Mistä kieli meihin tulee. Vastapaino 2020. Vanhemmat riemuitsevat, kun he kuulevat pienen lapsensa sanovan ensimmäisen sanansa. He eivät tule ajatelleeksi, että lapsi on omaksunut kieltä kohdusta saakka äitinsä kautta. Kieli on lähtökohtaisesti...

Mitä tarkoittaa neljäs sektori?

Mitä tarkoittaa neljäs sektori?

Pasi Mäenpää ja Maija Faehnle: Neljäs sektori ­– kuinka kaupunkiaktivismi haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja laajentaa demokratiaa. Vastapaino 2021. Kaikki tietävät kolmannen sektorin, mutta neljäs sektori on vieraampi. Miten se eroaa kolmannesta sektorista?...

Tekniikkaa ei voi filosofikaan sivuuttaa

Tekniikkaa ei voi filosofikaan sivuuttaa

Ilkka Niiniluoto: Tekniikan filosofia. Gaudeamus 2020, 184 s. Akateemikko Ilkka Niiniluoto aloittaa teoksensa omakohtaisella huomiolla. Vaikka hän on tekniikan taidoissaan keskinkertainen, hän huomaa aamulla sängystä noustessaan, aamiaista tehdessään ja lehteä...

Teknojätit television kimpussa 

Teknojätit television kimpussa 

Ritva Leino: Median valtaajat. Teknojätit ja käyttäjät ratkaisevat television tulevaisuuden. Into 2021. 60-luvulla televisio kokosi perheenjäsenet iltaisin ruudun ääreen. Kanavia oli kaksi ja ohjelmatarjonta säädeltyä. Nyt digitaalisen median aikana ihmiset ovat...

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)