Suomen tiedetoimittajain liiton julkaisu

Kirjainten kauneus – Niina Turtola tutkii typografian outouttamista

Taiteen tohtori Niina Turtola väitteli typografian outouttamisesta eli kirjojen kirjainten luovasta ilmaisusta. Hän on aiemmin tutkinut tietokirjojen kansia.

Kuva: Juha Juvonen
– Rakkaus kirjoihin oli avain typografiseen rakkauteeni. Kirjaimet ovat taidetta yhtä paljon kuin tiedettä, sanoo Niina Turtola.


Graafikoiden tietopankin mukaan graafinen suunnittelu on kuvallista viestintää eli se antaa ulkoasun viestille. Graafisen suunnittelijan tehtävä on auttaa katsojaa ymmärtämään haluttu viesti mahdollisimman hyvin ja helposti.
Keväällä taiteen tohtoriksi Lapin yliopistossa väitellyt Niina Turtola on eri mieltä. Turtola peräänkuuluttaa typografian ”outouttamista”, millä hän tarkoittaa yleisömielistelyn sijasta luovaa ja provokatiivista ilmaisua.
Tämä koskee erityisesti tiede- ja tietokirjoja, joiden typografiaa Turtola on aiemmin tutkinut.
– Koko tutkimukseni lähtöideana on typografisen muotoilun näkökulma ja tekijältä odotettu asiakasorientoituneisuus, Turtola sanoo.
Teknisen ja teknologisen osaamisen lisäksi tekijältä sopisi odottaa myös luovaa ajattelua, jolla kiinnitetään lukijan huomio itse tekstin ja kirjainten visuaalisiin merkityksiin.
– Väitän, että graafinen suunnittelu on nykytaidetta sekä tieteellistä ja taiteellista tutkimusta. Tämä antaa parhaan näköalapaikan tuoda esiin ihmisen kummallisuuksia. Ne johtuvat siitä, että näkymättömässä ja tavanomaisessa maailmassa me kaikki voimme tehdä nykytaidetta, vähintäänkin unissamme.
Turtolan mukaan hänen tutkimuksensa antaa graafikoille heidän ansaitsemansa luovuuden.
– Typografian tekijän ääni on tärkeä, mutta se sivuutetaan usein muiden kirjasuunnittelijoiden prosessissa olevien ihmisten mielipiteiden taakse. Tämä on hävytöntä.
Luovan tekijän näkemys voi tuoda tiedeviestintään uusia tuulia. Se voi Turtolan mukaan myös kouluttaa lukijoita ja laajempaa yleisöä oppimaan pois suuntauksesta, jossa visuaalisen maailman tulisi olla ennalta arvattavissa.
– Kirjan kannen tarkoitus ei ole myydä kirja lukijalle. Kirjan kannen tarkoitus on luoda moniäänistä maailmaa ja tuoda taiteellista maailmaa esiin eri tekijöiden näkökulmasta, Turtola sanoo. Hän on itsekin graafinen suunnittelija.

Onko outouttaminen outoa?

Turtola etsii väitöstutkimuksessaan uutta graafisen suunnittelun identiteettiä, joka on aiemmin perustunut asiakaslähtöisyyteen ja -tyytyväisyyteen. Typografia on pyritty ikään kuin tekemään näkymättömäksi. Turtola korostaakin outouttamisen menetelmää, jonka avulla voidaan tutkia typografista taidetta ilmaisun, teoreettisen viitekehyksen ja muotoilijan subjektiivisen näkökulman kannalta.
Tiedeviestinnällisesti sanoilla, virkkeillä ja niiden kokonaisuuksilla on pyritty mahdollisimman objektiiviseen ilmaisuun. Turtolan mukaan vastaanottajat eivät kuitenkaan kaipaa kirkasta viestiä, vaan jotakin tavallisesta poikkeavaa. Typografia on samalla itseisarvo ja väline johonkin muuhun.
– Kehittämäni typografisen outouttamisen menetelmä tekee arjen sanat ja merkit näkyviksi. Sanat irrotetaan niiden tavanomaisista viitekehyksistä, Turtola sanoo.
– Typografisen outoutuksen läpikäyneet teokset kuten tieto- ja tiedekirjat pyrkivät hämmentämään katsojaa ja vaikeuttamaan ymmärrystä.
Karnevalismin avulla suunnittelija voi tavoittaa epävirallisen ja poikkeavan näkökulman. Vastuu jää pitkälti graafisille suunnittelijoille, koska tiede- ja tietokirjailijat saavat harvoin sanoa oman sanansa teostensa ulkoasusta.
– Muoto pitää vaikeuttaa niin, että siitä tulee näkyvä, Turtola toteaa.

Tiedeviestinnän ulottuvuudet

Tiede- ja tietokirjailijoiden voisi kuvitella olevan välinpitämättömiä teostensa ulkoasusta. Typografian haasteet kuitenkin palvelevat myös heitä, kun kirjan kansi ja typografia haastavat uteliaat lukijat tarttumaan teokseen. Tärkeää on siis paitsi kirjan sisältö, myös miltä se näyttää.
Turtolan mukaan maailman visualisuuteen pitäisi panostaa myös tieto- ja tiedekirjoissa, joissa voitaisiin tuoda esiin tavanomaisen maailman omituisuudet, joita emme näe tavallisuuden takia.
– Jo maisterivaiheessa pyrin yhdistämään typografian älylliseksi ja tutkimukselliseksi hankkeeksi, merkittäväksi ja merkityksiä luovaksi käytännöksi. Väitöstutkimukseni ydin on, että typografiaa ei alistettaisi ainoastaan muiden ulkopuolisten arvioitavaksi tekniseksi osaamiseksi, Turtola sanoo.
Väitöskirjassaan Turtola on jatkanut typografisen visuaalisuuden kehittämistä. Hän on pohtinut erityisesti sitä, miten kirjan sivu nähdään visuaalisena ja arkkitehtuurisena rakenteena. Taiteen väitöskirjassa tekijä saa käyttää myös omia työskentelykokemuksiaan, kuten Turtola tekee.
– Tärkein oivallus on siinä, miten käytännönläheisesti teoriaa syntyy aina siitä, kun tekijä kirjoittaa omasta työstään ja perustelee valintojaan avoimesti. Tutkimukseni purkaa myyttisen sankarisuunnittelijan ideaa ja osoittaa, miten visuaalinen suunnittelu konkreettisesti tapahtuu.
Turtola pitää teoreettisuuden ehdoilla tapahtuvaa kirjan toteuttamista huonona lähtökohtana myös tiede- ja tietokirjallisuudessa. Sen sijaan hän perää ”tekemistä”, joka luovuudellaan houkuttelee lukijan kirjan äärelle.

Sisällöstä hyvään muotoon

Typografisesti tekstien pakottaminen keskitettyihin tekstikappaleisiin ja tasapalstaan jättää palstaan niin sanottuja valkoisia jokia. Ne ovat tarpeettomia ja estävät lukijaa lukemasta pitkiä tekstejä. Ajoittainen rosoisuus on parhaimmillaan kuitenkin herättävä tapahtuma, pikemmin kuin lukemisen tavanomainen kokemus.
– Konventionaalisesti kirjan tulee kestää lukemista vuosienkin jälkeen. On pyrittävä toimivuuteen, kronologiaan ja järjestelmällisyyteen ja selkeyteen. Esteettistä kokemusta voidaan kannustaa hyödyntämällä outouttamista sen sijaan että pyritään ainoastaan perinteiseen helppoon ja toimivaan lukukokemukseen.
Turtolan ideana on, että tyhjä tila ja sivun ymmärtäminen arkkitehtuurisena ja typografisena muotona tuottaa tekijän kautta optimaalisen teemaan sopivan tietokirjan, jossa rosoisuus on läsnä. Taustalla on selkeä ajatus siitä, että kaikki tekeminen on tai sen tulisi olla moniäänistä ja jopa ristiriitaistakin.
– Silmämme tottuu näkemäänsä eli totumme toistettuihin tapoihin niin hyvin, että emme näe niitä enää ollenkaan emmekä kyseenalaista niitä, Turtola sanoo.
Kysymys on siitä, mihin olemme tottuneet kirjatypografiassa, eikä ainoastaan typografisten valintojen välisestä paremmuudesta.
Turtolan mielestä tiede- ja tietokirjan kannen tulisi olla kuitenkin tulkintaa siitä, miten tekijä tulkitsee sisältöä ja mitä hän haluaa kirjan sisällöstä tuoda esiin ja miten. Myös tiede ja tieteellinen tutkimus on subjektiivista, koska siinäkin on tekijä läsnä tulkitsijana.
– Printattu kirja sinänsä ei ole muuttunut 500 vuoteen paljoakaan. Kirjatypografia tutkimuksena keskittyy usein kuitenkin rajallisesti vain luettavuuteen ja typografisen näkymättömyyden oletukseen ja viestinnällisyyteen. Kun se voisi olla tämän lisäksi niin paljon muutakin!

Typografia on arkkitehtuuria

Harva ehkä tietää, että arkkitehtuurin ja typografian muodoilla on suora taidehistoriallinen yhteys. Turtola on itse yhdistänyt typografian ja kirjan sivun suoraan arkkitehtuuriin. Yhden kirjan suunnittelu on yhtä tärkeää kuin yhden rakennuksen suunnittelu.
– Kumpikaan näistä ei saisi olla läpihuutoa, vaan systemaattista ja näkemyksellistä toimintaa. Rakkaus kirjoihin oli avain typografiseen rakkauteeni. Tarkoitan kirjainten muotojen yhteyttä ajatteluun ja viestintään ja samalla taiteeseen. Kirjaimet ovat taidetta yhtä paljon kuin tiedettä. Kumpaakin tarvitaan.
Turtolan tutkimuksessa on uutta se, että hän keskusteluttaa teoksia kirjallisuuden teoreettisten käsitteiden sekä tekijän näkökulman kautta. Uutta on myös tuoda typografia graafisena suunnitteluna nykytaiteen ja tutkimuksen kenttään tekijän näkökulmasta.
– Asiakas ei ole visuaalisuuden asiantuntija, eikä hänellä siksi tulisi olla vaikutusta visuaaliseen jälkeen. Minä vien asiakasta eikä toisinpäin, Turtola sanoo.
– Esitän, että tiede ja taide ovat samanarvoisia ainoastaan erilaisina näkökulmina maailmaan. Kiellän esteettiset makuarvostelmat sekoittamalla ajattelua, joka yhdistetään teoriaan sekä kognitiiviseen ymmärrykseen maailmasta. Lukijaa pitää arvostaa niin, että hänelle tarjotaan haasteita eikä itsestäänselvyyksiä.

Julkaistu

29 huhti, 2021

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)