Suomen tiedetoimittajain liiton julkaisu

Korona katosi nopeammin uutisista kuin väestöstä

Koronauutisten määrä väheni aikaa myöten askeleittain suomalaisissa uutisissa, näyttää tiedeviestintätoimisto Mundis Communicationsin Tiedetoimittajalle tekemä selvitys. Uutisten määrän vähentyminen ei näytä korreloivan esimerkiksi sen kanssa, miten virusta on esiintynyt jätevesissä. Uutisointi korreloikin oletettavasti eniten sen kanssa, miten pelottavana ja tuntemattomana virusta pidettiin ja miten muita uutisaiheita oli tarjolla.

Uutisten määrän kuukausittainen huippu saavutettiin heti keväällä 2020 sen jälkeen, kun epidemia oli saapunut voimallisesti Suomeen ja valtioneuvosto oli todennut Suomen joutuneen poikkeusoloihin. Tilanteen rauhoituttua keväällä uutisten määrä yli puolittui. Kesälomien jälkeen uutisten määrä alkoi jälleen hitaasti nousta kuukausittain monien uutisten koskiessa rokotteiden kehityksen edistymistä.

Ensimmäiset rokotukset pistettiin juuri ennen vuoden 2021 loppua. Alkuun rokotusten määrä oli kuitenkin rokotteiden saatavuusongelmien takia hyvin vähäinen, mikä piti yllä huolestuneisuutta.

Työikäisten rokotukset vähensivät juttuja

Koronauutisoinnin toinen piikki saavutettiin maaliskuussa 2021. Kun huhtikuussa 2021 monissa osissa maata ensimmäiset perusterveet työikäiset alkoivat saada ensimmäisiä rokotteitaan, alkoi myös medioissa kirjoitettujen juttujen määrä nopeasti vähentyä. Rokotuksia edeltävän uutisoinnin määrä jäi kuitenkin huipussaankin selvästi alhaisemmaksi kuin poikkeusolojen aikana.

Loppuvuodesta koronatapausten määrä alkoi nousta radikaalisti, mikä voidaan parhaiten todeta jätevesitutkimuksista. Uutisoinnin määrä kuitenkin nousi selkeästi ennen sitä koskien paljolti uutta, tuntematonta virusvarianttia ja boosterirokotteita. Tämä keskustelu saavutti huippunsa jo ennen epidemian huippua. Samalla tavalla koronauutisointi myös selvästi väheni aikaisemmin kuin mitä koronavirus väestössä alkoi vähentyä. Uutisten määrä jäi kuitenkin tässä aallossa koko ajan edelleen sen alle, mitä koronasta oli kirjoitettu poikkeusolojen aikana ja juuri ennen perusterveiden työikäisten rokotusten alkamista.

Varsinainen koronauutisoinnin rauhoittuminen alkoi Venäjän hyökätessä Ukrainaan helmikuussa 2022. Maaliskuussa 2022 koronauutisten määrä Suomessa oli jo pienempi kuin kertaakaan aiemmin epidemian alun jälkeen, vaikka viruksen määrä Suomessa oli jätevesitutkimusten perusteella erittäin korkea ja uudelleen nousussa. Tämän vuoden huhtikuussa uutisten määrä laski yhä alemmasta: koronaa oli liikenteessä edelleen selkeästi enemmän kuin edellisenä vuonna keskimäärin, mutta se vain käytännössä lähes katosi julkisesta keskustelusta.

Sanna Marin koronauutisten kärjessä

Suomessa koronauutisissa eniten esiintyvä henkilö on pääministeri Sanna Marin. Vuonna 2020 lähes samaan määrään esiintymisiä suomalaisissa koronauutisissa pääsi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Vuonna 2020 Trump esiintyi suomalaisissa koronauutisissa lähes yhtä paljon kuin kaikki THL:n ja STM:n asiantuntijat yhteensä.

Uutisissa toiseksi eniten on esiintynyt Krista Kiuru. Tänä vuonnakin hän on ollut enemmän esillä kuin hänen tilalleen ministerinä tullut Aki Linden, koska Lindenin ministeriaika on suurimmalta osalta kulunut Ukrainan sodan pitäessä lehtien pääotsikoita hallussaan. Myös Sauli Niinistö on esiintynyt koronauutisissa suurin piirtein yhtä paljon kuin suomalaisuutisten esiintynein lääketieteellinen asiantuntija, THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen.

Koronaepidemian jatkuessa huomio on aikaa myöten rajautunut yhä selkeämmin Suomeen. Ulkomaalaisten poliitikkojen ja asiantuntijoiden osuus uutisissa ei ole tänä vuonna ollut enää puoliakaan siitä, mitä se oli epidemian alettua Suomessa.

Asiantuntijoiden osuus kasvanut maltillisesti

Poliitikkojen osuus koronauutisten esiintymisistä on ollut voimakkaimmillaan epidemian alussa. Tämän jälkeen asiantuntijoiden osuus uutisissa on jonkin verran lisääntynyt.

On mielenkiintoista, että asiantuntijoiden keskinäinen suhteellinen huomiomäärä on muutamaan poikkeusta lukuun ottamatta pysynyt varsin tasaisena. Mika Salmisen jälkeen eniten näkyvyyttä uutisissa sai vuonna 2021 suurten rokotusten aikana THL:n Hanna Nohynek. Tämän vuoden aikana STM:n asiantuntijat ovat näkyneet suhteellisesti enemmän kuin THL:n edustajat ja uutisten näkyvin asiantuntija Mika Salmisen jälkeen on ollut Liisa-Maria Voipio-Pulkki. Sairaanhoitopiirien osuus uutisten asiantuntijoita on koko ajan pysynyt tasaisena.

Osa henkilöiden näkyvyyden muutoksista on ollut helposti selitettävissä: esimerkiksi Esa Rintala ei tänä vuonna enää ole juuri esiintynyt uutisissa jäätyään eläkkeelle ylilääkärin tehtävistä Turun sairaanhoitopiirissä.

Isot naapurimaat ja Yhdysvallat kiinnostavat

Ulkomailta uutisoidessaan suomalaistoimittajat ovat ulkomaanuutisten selvitysajanjaksolla (1.4.21-31.3.22) eniten kirjoittaneet pandemian raivoamisesta ja hoidosta Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Ruotsissa. Vertailuajanjaksolla nämä maat saivat suurin piirtein saman verran osumia suomalaisissa koronauutisissa.

Seuraavaksi eniten huomioitiin koronatapahtumia Saksassa, Ranskassa ja Britanniassa. Näiden maiden saama huomio jäi kuitenkin vain noin reiluun puoleen johtavan kolmen maan ryhmästä.

Norja, Tanska, Viro sekä epidemian alussa voimakkaasti näkyneet Espanja ja Italia jäivät uutismäärältään noin kolmannekseen eniten uutisoitujen kolmen maan tasosta.

Tämän jälkeen etäisyys puree nopeasti eri maiden seurantaan. Vaikka epidemia iski hyvin vakavasti Latviaan ja Liettuaan, näitä maita koskeva koronauutisointi jäi ulkomaanuutisten selvitysajanjaksolla varsin vähäksi.

Näin selvitys on tehty

Yleisten koronauutisten määrä on selvitetty laskemalla yhteen internetistä Meltwaterin mediaseurannan avulla suomalaisista tiedotusvälineistä löytyvät uutiset, joissa esiintyy joko korona- tai covid-alkuinen sana. Uutiset on laskettu kuukausittain vuoden 2020 alusta alkaen. Laskennassa ei oteta kantaa jutun luonteeseen, eli mukana voi olla vakavien uutisten lisäksi esimerkiksi hyvin kevyitä kolumneja tai elokuvasuosituksia korona-aikana kotona olemiseen.

Henkilöiden esiintyminen uutisissa on laskettu etsimällä näistä uutisista ne, joissa kyseisen henkilön nimi esiintyy vuoden 2020 alusta vuoden 2022 maaliskuun loppuun.

Maiden esiintyminen uutisissa on laskettu etsimällä uutisista ne, joissa kyseisen maan nimi esiintyy. Nämä luvut kattavat ajanjakson huhtikuun 2021 alusta maaliskuun 2020 loppuun.

Teksti ja tilastot: Visa Noronen

8 kesä, 2022

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)