Suomen tiedetoimittajain liiton julkaisu

Koronapandemian jälkipyykkiä ei pesty Ruotsin medioista

Euroopan turvallisuuspoliittiset muutokset ovat häivyttäneet pandemian taka-alalle. Ruotsin poikkeuksellisen suuria kuolleisuuslukuja on käsitelty maan koronakomission raportin julkaisun jälkeen, mutta aihe ei ole edelleenkään herättänyt kovin laajaa keskustelua medioissa.

Ruotsissa koronapandemian alkuvaiheessa sairastui ja menehtyi covid-19-tautiin enemmän ihmisiä, kuin monissa muissa maissa väkilukuun suhteutettuna. Vuoden 2022 toukokuun puoliväliin mennessä Ruotsissa on kuollut koronaan kaikkiaan 18 923 ihmistä.

Maailmalla hämmästeltiin Ruotsin strategiaa, jossa yhteiskuntaa pyrittiin pitämään mahdollisimman suuressa määrin auki. Poikkeuksellinen toimintamalli sai laajan hyväksynnän ruotsalaisten keskuudessa, mutta koki myös arvostelua. Hallituksen aloitteesta ja opposition painostuksesta perustettiin koronakomissio selvittämään pandemian yhteiskunnallisia vaikutuksia. Ruotsin koronakomission loppuraportti julkaistiin 25.2. 2022. Edellisenä päivänä Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan.

Raportin tuloksista uutisoitiin eri medioissa ja yleisimmin jutuissa käsiteltiin epäselvää vastuunjakoa. Maan poliittisen johdon katsottiin olleen liian riippuvainen Ruotsin kansanterveysviraston arvioista (FHM), joka siten pääasiassa vastasi kriisin hallinnasta. Strategia henkilöityi valtion epidemiologi Anders Tegnelliin. Aiemmin melko tuntematon virkamies sai näkyvän roolin FHM:n järjestämissä tiedotustilaisuuksissa.

Kansanterveysviraston asenne oli kriisin alusta alkaen rauhoitteleva, mikä tuuditti väärään turvallisuuden tunteeseen ja hidasti pandemian torjuntaa. Tämä seikka on nostettu esiin muun muassa Läkartidningenissa julkaistussa artikkelissa.

Aftonbladetin politiikan kommentaattori Lena Mellin arvioi loppuraporttia toteamalla, että oli hyvä, että nyt vastuullisten nimet nostettiin esille.

– Moitteita saivat Ruotsin kansanterveysviraston johtaja, Tegnellin esimies Johan Carlson sekä pääministeri Stefan Löfven. Sen sijaan Magdalena Anderssonin johtama valtiovarainministeriö sai kiitosta talouden hoitamisesta. Periaatteena oli toimia nopeasti ja tarvittaessa muuttaa keinoja, jos ne eivät olleet oikean suuntaisia. Näin Ruotsin taloudellinen tilanne kyettiin säilyttämään hyvänä pandemiasta huolimatta, Lena Mellin totesi.

Tosiasiassa muihin Pohjoismaihin verrattuna Ruotsin talous ei kuitenkaan hyötynyt löysemmistä rajoituksista. Taantuma ja siitä nouseminen etenivät Pohjoismaissa hyvin samankaltaisesti. Tämä myös todetaan loppuraportissa.

Laumasuoja vai ei?

Virallisesti Ruotsissa ei ole myönnetty, että maassa olisi tähdätty laumasuojan saavuttamiseen siten, että tartuntojen annetaan mennä yhteiskunnan läpi. Viranomaiset kuitenkin puhuivat laumasuojasta ja suosittelivat pandemian ensimmäisen aallon yhteydessä ajatuksen omaksumista myös esimerkiksi Britannian terveysviranomaisille.

Laumasuojaa pohdittaessa FHM:ssä laskettiin, että koulujen auki pitäminen lisäisi ikäihmisten kuolemia kymmenellä prosentilla. Anders Tegnell arvioi julkisuuteen tulleessa sähköpostissaan, että se saattaisi olla hyväksyttävä määrä.

Käsitteenä laumasuoja on koronaviruksen kohdalla hankala. Taudin sairastamisen tai rokotteen tuoma suoja heikentyi pandemian jatkuessa ja uusien virusvarianttien myötä. Tauti etenee aalloissa, mitä ei aluksi tiedetty.

Silti laumasuoja nousee yhä esille. Helmikuussa 2022 Dagens Nyheterissä professori Joakim Dillner arvioi, että laumaimmuniteetin saavuttaminen voisi olla mahdollista maaliskuuhun mennessä, koska yhdeksän kymmenestä ruotsalaisesta olisi jo saanut suojan koronaa vastaan. Myöhemmässä haastattelussa Dillner kuitenkin varoitti, että jopa kolmannes ruotsalaisista aikuisista on jättänyt kolmannen rokoteannoksen ottamatta.

– Tukholman seudulla eri alueilla on suuria eroja rokotekattavuudessa. Lisäksi tietyissä kaupunginosissa, kuten Rinkeby-Kista, vain 30 prosenttia aikuisista on ylipäätänsä rokotettuja, Dillner huomauttaa.

Alueen väestöstä merkittävä osa on maahanmuuttajia. Maaliskuussa 2022 Amnesty International arvosteli koronakriisin hoitoa tasa-arvon näkökulmasta. Korona koetteli erityisesti maahanmuuttajaryhmiä, joiden rokotuskattavuus siis on edelleen tietyillä alueilla hyvin alhainen.

Hoidon saantia rajattiin yli 80-vuotiailta

Päivittäismedioissa Ruotsin strategia kohtasi vain vähän arvostelua, vaikka kuolleisuus alkoi nousta. Vanhusten hoitokodeissa rajusti levinneet tartunnat tappoivat tuhansia ikäihmisiä, joista monet eivät saaneet parantavaa hoitoa oireisiinsa eikä heitä toimitettu sairaalaan.

Tukholman alueella annetun rajauksen perusteella sairaaloiden tehohoitoon ei otettu yli 80-vuotiaita. Rajaus koski myös ihmisiä, joilla oli jokin vakava perussairaus, tai painoindeksi oli yli 40. Perustelun mukaan he eivät todennäköisesti tulisi selviämään ja näin voidaan säästää tehohoidon kapasiteettia.

Vaikka tehohoidon rajaus tuli julkisuuteen viimeistään koronakomission julkaisun myötä, ei se juurikaan herättänyt huomiota medioissa. Loppuraportissa todetaan, että koronastrategian pääviestinä vaikutti olevan, että heikoimmassa asemassa olevia ei suojella valtion taholta. Sen sijaan heidän tuli itse eristäytyä, jotta muu väestö voi jatkaa entiseen tapaan. Aihetta koskevien uutisten kommenttikentissä kiinnittää huomiota lukijoiden kommenttien vähäinen määrä.

Todennäköisesti ihmiset eivät yksinkertaisesti enää jaksa aihetta. Vähissä kommenteissa huomautetaan, että hoitokotien asukkaat olisivat joka tapauksessa kuolleet suhteellisen pian.

Sveriges radion lyhyessä haastattelussa 9.3. Tegnelliltä kysyttiin, mitä hän olisi jälkikäteen ajateltuna tehnyt toisin. Tegnell ei pitänyt kysymystä mielekkäänä eikä halunnut vastata siihen suoraan, sillä ”tilanne ei kuitenkaan tulisi toistumaan samanlaisena tulevaisuudessa”. – Kyseessä oli ikään kuin stressitesti. Havaitsimme, että joitain toimia täytyy parantaa sairaanhoidon osalta, Tegnell kuittasi lyhyesti.

”Koronakomission perustaminen oli erävoitto”

Ruotsin strategiaan ulkomailla kohdistunut huomio on jatkunut koronakomission raportin julkistamisen jälkeen. Aiheesta on myös julkaistu tieteellisiä sekä popularisoituja kirjoja.

Virologi, kirjailija Lena Einhorn julkaisi vuoden alussa kirjan Bland hobbyepidemiologer och expertmyndigheter. En resa i pandemins Sverige (Norstedts, 2022). Siinä hän kuvailee alkujärkytystään havaittuaan, että Ruotsin viranomaiset eivät ottaneet tosissaan pandemian tuomaa uhkaa. Einhorn kuuluu ruotsalaiseen Vetenskapsforum COVID-19 -ryhmään, joka kritisoi terveysviranomaisia ja hallitusta jo ennen, kun Ruotsin kuolleisuusluvut nousivat.

Einhorn esiintyi kanadalaisen TvoTodayn keskusteluohjelmassa 21.4.2022.

– Koronakomission perustaminen oli erävoitto, sillä Ruotsin hallitus perusti sen hieman vastentahtoisesti. Raportissa koronatoimia ruoditaan perusteellisesti ja 90-prosenttisesti se on rankkaa kritiikkiä. Minusta ainoa hyvä asia strategiassa oli se, että ensimmäisen aallon aikana koulut pidettiin auki. Muuten Ruotsin koronatoimet olivat epäonnistuneet, Einhorn totesi keskusteluohjelmassa.

Ruotsissa oletettiin pitkään, että korona ei tartu ennen oireiden ilmaantumista, kuten aiemmassa SARS-epidemiassa. Tästä syystä ensimmäisen vuoden aikana ei käytetty maskeja, lisäksi testaaminen oli aluksi hyvin vähäistä.

– Yksilön vapaus on arvokas asia, mutta miten ajatus vapaudesta suhteutetaan siihen, että toiset kuolevat? Lockdown ei ollut ainoa vaihtoehto. Ruotsissa kuolemat johtuivat ennen kaikkea siitä, että sairastuneiden koko kotitaloutta ei asetettu karanteeniin, maskeja ei käytetty ja testaus oli vähäistä, Einhorn painottaa.

Yhteiskunnan aukipitämistä puolustettiin läpi pandemian myös kyseenalaisin perustein. Kun pandemiaa oli eletty jo vuoden ajan, esitettiin Ruotsin yleisradioyhtiön tiedesarjassa dokumentti, jossa väitettiin, että maailmalla on kuollut enemmän ihmisiä koronarajoitusten vuoksi kuin itse tautiin. Väitteet levisivät Ruotsin kansallisen uutistoimisto TT:n kautta laajalle päivittäismedioihin.

Matilda Hellman: Ruotsissa ei puhuttu epävarmuudesta

Eri maissa koronapandemian hoitamiseen liittyvät keinot ja painopisteet vaihtelivat yhteiskuntajärjestelmien ja poliittisen ilmapiirin mukaan. Muun muassa Suomen ja Ruotsin välistä eroa pandemian hoidossa käsitellään huhtikuussa julkaistussa kirjassa Governing Human Lives and Health in Pandemic Times (Routledge 2022).

– Suomessa THL myönsi pandemian alkuvaiheessa avoimemmin tietämättömyyttään ja että se seuraa tapahtumien etenemistä päätöksiä tehdessään. Sen sijaan Ruotsissa FHM pyrki korostamaan, että viranomaiset tietävät, mitä he tekevät. Tämä siitä huolimatta, että pandemia oli vasta alkuvaiheessa eikä sen etenemistä osattu ennakoida. Ruotsin viranomaiset siis päättivät jo etukäteen, miten asia hoidetaan ja pitäytyivät päätöksessä, aiheesta kirjassa kirjoittanut tutkimusjohtaja Matilda Hellman Helsingin yliopistosta kertoo.

Yhteiskunnan ja kulttuurin osalta Suomi ja Ruotsi muistuttavat toisiaan. Mutta eroja on. Hellman tuo esiin, että pohjoismaisissa yhteiskunnissa individualismi on tärkeä arvo, se kuitenkin ilmenee eri tavoin.

– Suomessa individualismi kulkee käsi kädessä kollektiivisuuden ja solidaarisuuden kanssa, kun taas Ruotsissa se liittyy vahvasti ajatukseen yksilön vapaudesta. Tämä on vaikuttanut siihen, että vapauden nimissä ihmisille heitetään vastuu ja heidän pitää itse päättää, kuinka toimia. Myös kriisiviestinnässä Ruotsilla ja Suomella on takanaan erilainen historia, joka vaikuttaa nykytilanteeseen. Suomi on kokenut sodat, jolloin viranomaiset kertoivat kansalaisille, kuinka pitää toimia. Ruotsissa taas ei ole ollut suuria kansallisia kriisejä pariin sataan vuoteen, Matilda Hellman huomauttaa.

Teksti: Arja-Leena Paavola

Katso myös Tiedetoimittaja 2/2021: Ruotsin koronastrategia kuumentaa tunteita medioissa

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)