Suomen tiedetoimittajain liiton julkaisu

Koronavirus: ”Olen eräänlainen luonnonlapsi”

Tiedetoimittajain liitto on myöntänyt Vuoden Ilmiö -tunnustuksen koronavirukselle. Valtavasti surua, huolta ja pelkoa aiheuttaneessa pandemiassa ei ole mitään kiiteltävää, mutta se on pakottanut ihmiskunnan tiedotusvälineiden äärelle hakemaan vastauksia lukemattomiin kysymyksiinsä. Tutkitun tiedon luonne ja merkitys avautuvat meille aivan uudella tavalla.

(Kuva: Shutterstock)
Virus piileskelee julkisuutta, ja valokuvaaminen on teknisestikin mahdotonta. Graafikoiden muokkaamana virus on saanut väriä pintaansa. Punaiset väkäset synnyttävät mielikuvan pahaenteisyydestä: verestä, tulehduksesta, kuolemasta.


Vuonna 2020 käynnistynyt koronapandemia on laittanut journalistit ja tiedeviestijät etsimään tietoa, yleistajuistamaan tiedettä ja erottamaan tutkittua tietoa huuhaasta. Tutkijat, asiantuntijat ja jopa poliitikot ovat joutuneet opettelemaan viestintätaitoja, jotta heidänkin viestinsä menisi perille tässä globaalissa kriisissä. Koska pandemian vaikutukset ovat valtavat ja moninaiset, vastauksia on pitänyt hakea monilta eri tieteenaloilta.
Tiedetoimittaja-lehti on saanut yksinoikeudella haastattelun koronavirukselta, joka muistuttaa, ettei viimeistä sanaa ole vielä sanottu, ei edes tässä haastattelussa. Itseään ”luonnonlapseksi” kutsuva virus on paitsi monikasvoinen, myös moniääninen.
Sinun kerrotaan ”syntyneen” Kiinassa, mutta mitä itse muistat noilta varhaisilta ajoiltasi? 
– Kaiken tämän mediahuomion keskellä pitäisin mielelläni perheasiat poissa julkisuudesta ja synnyinsijani edelleen piilossa. Sitä paitsi, meitä viruksia eivät ihmisten piirtämät valtioiden rajat kiinnosta. Tärkeintä on isäntäeläin, koti, jossa saan olla rauhassa ja sovussa isäntäeläimen immuunipuolustuksen kanssa. Moni meidän perheestä on vuosien saatossa eksynyt kodista vieraisiin paikkoihin ja kokeillut onneaan, mutta yleensä heikolla menestyksellä. Paras kaverini SARS joutui sekin nöyrtymään, enkä oikein tiedä, missä se tällä hetkellä piileskelee.
Kuvaile toimintalogiikkasi lyhyesti?
– Haluatte siis rautalankaa – ja yksinkertaisia vastauksia? Tässä tulee:
· saavun elimistöön hengitysteiden kautta; onneksi te kaikki ihmiskohteeni hengitätte
· teen tuhojani keuhkorakkuloiden ja verisuonten rajapinnassa kaivautuen syvälle sisimpääsi
· heikennän happi- ja hiilidioksidikaasujen vaihtoa eli aiheutan pahimmillaan happivajausta, haluan siis sotkea kaasujakin
· pienennän keuhkojen tilavuutta aiheuttamalla muutoksia keuhkoissa, valtaan tilaa keuhkoissasi
· keuhkojen röntgen- ja tietokonekuvauksissa vaikutukseni näkyvät: vaikeissa taudeissa aiheutan melkoisia muutoksia, olenhan niin kuvauksellinen
· vaurioitan keuhkokudosta – kaikkialle minä ehdinkin
· hakeudun solujen sisälle lisääntymään – myös keuhkojen epiteelisoluihin; olen tunkeutuvaa lajia
· aiheutan inflammaation keuhkoputkissa, keuhkorakkuloissa ja keuhkokudoksessa; tulehdus on poikaa tai tyttöä – tai eihän se sukupuolta huomioi
· käynnistän keuhkoputkistossa tulehdusvasteen, joka voi olla joskus liiallinen ja aiheuttaa silläkin tavalla haittaa; innostun joskus ihan liikaa
· aiheutan milloin yskää, milloin hengenahdistusta ja pahimmillani lamaan ihmisen hengityksen; kuulette siis vaikutukseni.

(Kuva: Shutterstock)
SARS-CoV-2-virus myöntää, että elektronimikroskoopin näkymästä muokatussa versiossa se näyttää vain tavanomaiselta virukselta. Omintakeista sille kuitenkin ovat ulospäin sojottavat S-proteiinit, jotka tehostavat sen tarttumista soluihin.


Ihmisen immuunipuolustus ei liene parhaita ystäviäsi. Miksi ette selvästikään pidä toisistanne?
– Meillä on keskenämme viha-rakkaussuhde. Pelkään kovasti immuunipuolustuksen vasta-aineita ja tappajasoluja, jotka herkästi käyvät kimppuuni. Vasta-aineiden kanssa joutuu painimaan solujen ulkopuolella, ja tappajasolut puolestaan tuhoavat asuinsijani solujen sisällä. Joskus kuitenkin pääsemme vasta-aineiden kanssa yhteisymmärrykseen, kun ne auttavat minua kulkeutumaan uusiin soluihin. Pientä rähinää immuunipuolustus kuitenkin saa aikaan. Tulehdusreaktiossa ympärilläni voi sinkoilla erilaisia molekyylejä, jotka aiheuttavat kaikenlaista kiusaa. Onneksi usein pääsen niitä pakoon solujen sisälle. Mutta infernaaliset interferonit tekevät kaikkensa tätä estääkseen, jolloin jään solujen ulkopuolelle pommien armoille.
Syväjäässä ja jääkaapeissa odottelee ilmeisesti pahimpia vastustajiasi, rokotteita. Voiko sanoa, että suorastaan pelkäät niitä?
– Saisivat pysyäkin siellä pakkasessa. Rokotteet ovat luopioita. Meistä viruksista on otettu koodit talteen ja niitä käytetään nyt hyväksi meitä vastaan. On kerrassaan turmiollista, että nämä salaiset tietomme ovat paljastuneet, ja nyt sekvenssitietoja ja muuta aineistoa käytetään meitä viruksia vastaan. Ei auta kuin yrittää piileskellä ja muuntautua, jotta pysyisimme askeleen edellä.
Maailman media on uutisoinut sinusta kohta jo yli vuoden. Some suorastaan kiehuu. Aniharva aihe pysyy pääotsikoissa näin pitkään, mikä on mediaseksikkyytesi salaisuus?
– Minua on sanottu luonnonlapseksi, joka tuosta vain valloitti koko maailman. Ei se niin mennyt. Taustatöitä on tehty lujaa vuosikausia, ihan ympäri maailmaa, ghetoista kuninkaanlinnoihin. Ensin kartoitettiin tilannetta. SARS ja MERS olivat meidän tiimin ekat brändit. Ne lähtivät liikkeelle lujaa ja breikkasivat aika makeesti kumpikin, mutta jotenkin se touhu hiipui äkkiä. Jengi ei lähtenyt mukaan isosti. Puskettiin töitä: logistiikka, liikkuvuus ja nopeat reitit piti hioa kuntoon. Täytyi löytää ison massan lisäksi influenssereita, jotka tehokkaimmin levittäisivät tätä mun juttua. Salaisissa kansioissa puhuttiin superlevittäjistä. Ja hei, sellaiseksi ei pääse vain biologialla, sosiaalinen liikkuvuus, se on kovaa valuuttaa meikäläisten piireissä!
– Minä keksin itse sen, että Kiinasta kannattaa lähteä liikkeelle, siellä on niin huikee massa tavoitettavana. Kiina ei ensin hypännyt kyytiin täysillä, pysyin vähän liian pienen piirin pöhinänä. Mutta sitten pääsin sisään Euroopan alppikylien after skihin. Täyden tuvan bilemeininki on mun juttu. Mä breikkasin niin hyvin, ettei kukaan ikinä. Parissa kuukaudessa minut tunnettiin ympäri koko maapallon. Mieti!
– Kun syksyllä alkoi olla suosiossa vähän hiipumisen merkkejä, oli aika uusiutua vähän isommin. Sekin meni putkeen! Tieto siitä, että nyt minusta oli uusi versio, levisi kuin kulovalkea. Sitten annoin asioiden vain tapahtua. Tarjoan melkein jokaiselle jotakin. Extremeä vaativat, rauhoittumista janoavat, elämän tarkoitusta etsivät, arvojen pohdintaa anovat ja mielekästä työtä etsivät; kaikki he ovat saaneet minun ansiostani paljon. Olen antanut yhteisiä kokemuksia. Herätän voimakkaita mielipiteitä. Kaikki puhuvat minusta, vaikka yrittäisivät välttää sitä.
– Mediaseksikkyyteni on monen tekijän summa. Supermaineeseen ei nousta näin nopeasti hyviksinä. Pahis huomataan paremmin. Minusta nähdään painajaisia. Olen kai kulkurimainen luonteeltani enkä huolehdi huomisesta. Mutta paha en ole, se ei kuulu luonteeseeni. Minä vaan teen tätä ”mun juttua”. En voi sille mitään, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun joku ottaa minut omakseen. Minulla on kai jokin ihme sisäinen pakko jatkaa tätä niin kauan kuin minun sallitaan. Jälkeeni tulee joku toinen, josta tulee yhtä kuuluisa kuin minusta. Ehkä meille tulee ensin huikee, tosi piikikäs battle! Sen jälkeen kaikki puhuvat vain siitä tyypistä.

Näkymättömän vihollisen ”haltuunotto” voi tapahtua vaikka tekemällä siitä pehmoisen kotoisen virkatun pallon. Verkosta löytyy ohjeita koronavirusten tekoon. Tässä koronavirus porilaisen Marika Seessalon virkkaamana.


Tuskin mistään muusta maailmantähdestä on niin paljon kuvia liikkeellä kuin sinusta. Niitä lienee jotenkin paranneltu?
– Kai minussa on sopivaa ulkonäköäkin. Jotenkin tähän aikaan uppoaa tosi hyvin vähän erikoisempi habitus. Jään mieleen. Ja kansahan rakastaa tällaista dynaamista ja nopeaa toimintaa, jonka minä osaan. Luonnontilaisena hukun harmaaseen biomassaan, mut hei, kaikkiahan nykyisin photoshopataan! Kun saan vähän punaista väriä pintaan, erotun muista. Helakanpunainen on pahaenteisen tulehduksen väri, siksi pidän eniten punaisesta itsestäni.
– Mutta lopulta, se mediaseksikkyys, mitä se on? Annan nyt tärkeän vinkin: Koskaan ei saa paljastaa itsestään liikaa, ei kenellekään. Sinullekin olen edelleen SARS-CoV-2, vaikka tässä nyt ollaan näin aika lähekkäin. Sinä päivänä, kun olen liian tuttu kaikille ja minusta tiedetään kaikki, olen mennyttä. Jossain vaiheessa minun aikani on ohi. Tulee toisia, entistä mediaseksikkäämpiä kaltaisiani. Minä en siitä välitä, minähän olen vain virus.
Olet kotoisin laajasta suvusta ja sinua pidetään hurjan muuntautumiskykyisenä. Mitä oikein haet tällä vimmaisella käytökselläsi?
– Meitä on tosiaan mahtava joukko ja olemme levittäytyneet koko maailmaan! Iso osa on aika yksityistä porukkaa ja pysyy poissa parrasvaloista, joten et tiedäkään kuin pienen osan meidän suvusta. Olen tosin huomannut, että te ihmiset olette alkaneet tunnistaa meitä yhä paremmin, teillä taitaa olla jotain uusi vekottimia, joilla saatte meidät tehokkaammin kiinni? Muuntumiskyky on meille elinehto, elämämme on ainaista kuurupiiloa immuunipuolustuksen kanssa. Meidän elinympäristömme myös muuttuu jatkuvasti ja siihen täytyy sopeutua. Taitaa olla teidän ihmisten tekosia, että meidän kotimme joutuvat siirtymään uusille alueille…
– Ja hei, pitihän minun erottua joukosta! En halunnut jäädä vain yhdeksi sukumme rivijäseneksi, vaan tavoittelin maailmanmainetta. Voisin väittää, että se oli suunniteltua, mutta sattumaahan se oli, oikea yhdistelmä mutaatioita, tehokas loikka ihmisten kyytiin ja loppu on historiaa.
Vielä lopuksi: Mitä suunnittelet tekeväsi tämän pandemian jälkeen?
– Peli ei ole vielä pelattu. Eläkkeelle en aio jäädä. Kamppailemme viimeiseen virukseen asti. Teemme parhaamme, ja katsotaan kuinka pitkälle se riittää. Jollei muu auta niin painumme takaisin viidakkoon, sinne mistä tulimmekin. Totta puhuen siellä olemme kyllä paremmin viihtyneetkin. Tämä ihmisten seassa häärääminen alkaa jo kyllästyttää.

TAUSTAA: Näin haastattelu tehtiin

Koronavirukselle Valon päivänä 3. helmikuuta 2021 myönnetty Vuoden Ilmiö -tunnustus on Suomen tiedetoimittajain liiton historian ensimmäinen ilmiölle myönnetty tunnustus. Liiton hallitus korostaa palkitsemisperusteluissa koronapandemian aiheuttamien inhimillisten, yhteiskunnallisen ja taloudellisten menetysten suuruutta. Samalla kuitenkin tuodaan esille ilmiön valtavat vaikutukset tiedeviestinnälle ja tieteen lukutaidolle. Tutkitun tiedon luonne ja merkitys kohosivat uudelle tasolle.
Koronaviruksen haastattelu Tiedetoimittaja-lehdelle on saatu yksinoikeudella. Toki kyse on vain yhdestä lyhyestä hetkestä viruksen maailmanvalloitusretkellä, joka on tallentunut näihin kommentteihin. Jos kysyisimme asioita uudelleen ylihuomenna, vastaukset olisivat varmasti jo muuntuneet.
Ei siis kannata ihmetellä vastausten mahdollisia ristiriitaisuuksia tai päällekkäisyyksiä. Haastattelun aikana virus liikkui tunnetilasta toiseen. Välillä vastaukset olivat tiukan tieteellisiä, välillä virus salli itselleen filosofoinnin ja leikkimielisyydenkin.
Virus pitää ymmärrettävänä, että ihmislajin näkökulmasta päällimmäisenä on mielessä pandemian aiheuttama tuho ja kärsimys. Maapallon ekosysteemi valitettavasti joutuu sietämään monimuotoisuudessaan niin iloisia kuin surullisia asioita.
”Toimittajat, viestijät, tieteentekijät ja eri alojen asiantuntijat kaikkialla maailmassa ovat puhuneet ja kirjoittaneet minusta järkyttävän paljon; olen laittanut heidät ja heidän ammattitaitonsa todella koville. Ymmärrän hyvin, miksi minut nyt palkitaan!” viestitti virus Tiedetoimittajain liiton Valon päivän juhlan aattona.
Tämän haastattelun elintärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet Helsingin yliopiston immunologian professori ja HUSLABin ylilääkäri Seppo Meri, Helsingin yliopiston uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen ja Filha ry:n pääsihteeri ja Turun yliopiston työelämäprofessori, keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Tuula Vasankari sekä Iltalehden terveystoimittaja, Suomen tiedetoimittajain liiton puheenjohtaja Heljä Salonen.

Julkaistu

29 tammi, 2021

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)