Suomen tiedetoimittajain liiton julkaisu

”Kreikan Watergate” nosti päivänvaloon myös toimittajien ahdingon: ”Pelolle ei saa antaa valtaa”

Vartiointi on vanha perinne Kreikan parlamentin edustalla.

Toimittajia seurataan ja salakuunnellaan. Poliittisia vastustajia vakoillaan. Skandaalia kutsutaan ”Kreikan Watergateksi”. Antiikin Kreikkaa on pidetty demokratian filosofisena alkukotina. Nyt Kreikka on malliesimerkki demokratian taantumasta EU:ssa. Ainakin toukokuisen vaalituloksen perusteella kreikkalaisille tällainen demokratia näyttää kelpaavan. Maata yksin hallitseva Uusi demokratia sai murskavoiton ja voi tehdä mitä haluaa.

Kaksi riippumatonta tutkivaa uutissivustoa, Reporters United ja InsideStory tekivät kuukausia herpaantumatonta työtä. Pala palalta he saivat selville, että Kreikan kansallinen tiedustelupalvelu (EYP) oli seurannut toimittajia fyysisesti ja myös vakoillut älypuhelimiin ujutetun, laittoman Pretador-ohjelman avulla.

Vakoiluohjelma on kehitetty Pohjois-Makedoniassa. Sen avulla on seurattu ihmisiä paitsi Kreikassa myös esimerkiksi Serbiassa, kertoo Toronton yliopistossa Kanadassa toimivan Citizen Lab -tutkimusyksikön selvitys.

Tarvittiin kuitenkin tarpeeksi iso paljastus, ennen kuin Kreikan valtamedia tarttui pienten sivustojen uutiseen.

Heinäkuussa 2022 tuli ilmi, että myös PASOK-puolueen johtaja, europarlamentaarikko Nikos Androulakis oli ollut EYP:n seurannassa. Androulakisin puhelimen hakkerointi varmistui, kun EU-parlamentin digitaalinen turvallisuuspalvelu tutki meppien puhelimia Brysselissä. Sosialidemokraatteja edustava PASOK on Kreikan kolmanneksi suurin puolue. Siitä tuli 21. toukokuuta pidetyissä parlamenttivaaleissa opposition tärkein voima, kun vasemmistolainen Syriza kärsi tappion.

Pääministeri Kyriakos Mitsotakis joutui myöntämään, että tiedustelupalvelu oli salakuunnellut Androulakisia ja ainakin kahta toimittajaa. Hän kuitenkin väitti kaiken tapahtuneen laillisesti, kansallisen turvallisuuden perusteella. Mitsotakis kiisti vakoiluohjelman käytön ja väitti, ettei hän henkilökohtaisesti tiennyt seurannasta.

Lopulta vaaliväittelyssä 11. toukokuuta pääministeri myönsi, että Androulakisin salakuuntelu oli virhe, eikä sitä koskaan olisi pitänyt tehdä.

Turvallisuuspalvelu on ollut pääministerin kanslian alaisuudessa siitä lähtien, kun Mitsotakisin keskustaoikeistolainen Uusi demokratia -puolue (ND) nousi valtaan 2019.

Skandaali paisui loppuvuodesta 2022 yli 30 poliitikkoa, päätoimittajaa, toimittajaa ja jopa asevoimien johtoporrasta koskevaksi monimutkaiseksi vyyhdeksi. Päitäkin on jo putoillut. Turvallisuuspalvelun johtaja Panagiotis Kontoleon joutui eroamaan loppukesästä 2022. Samoin pestinsä menetti pääministerin kansliapäällikkö Grigoris Dimitriadis. Hän on Mitsotakisin sukulaispoika ja toimi pääministerin yhteyshenkilönä EYP:hen.

SLAPP-kanteet yleistyvä häirinnän muoto

Reporters United -sivusto oli saanut selville, että Dimitriadisilla oli yhteys Ateenassa toimivaan, israelilaisen liikemiehen omistamaan Intellexaan, joka markkinoi Pretador-haittaohjelmaa Kreikassa. Dimitriadis on kiistänyt tämän ja vaatinut asiasta kirjoittaneilta toimittajilta satojen tuhansien eurojen korvauksia kunnianloukkauksesta.

Yksi kanteen kohteeksi joutuneista toimittajista on Reporters United -sivustolla työskentelevä Thodoris Chondrogiannos.

”Pidämme näitä juttuja maan demokratian kannalta niin tärkeinä, ettemme yksinkertaisesti voi antaa pelolle valtaa. Paras tapa suojella itseäni toimittajana on jatkaa kirjoittamista omalla nimellä”, Thodoris Chondrogiannos sanoo Ateenassa.

Toimittaja Thodoris Chondrogiannos on ilmasto- ja ympäristötoimittaja, mutta ehtii harvoin tehdä oman erikoisalansa juttuja.

Niin sanotut SLAPP-kanteet ovat kaikkialla ja myös Kreikassa yleistyvä tapa pelotella toimittajia ja estää julkinen keskustelu. SLAPP tulee englannin sanoista ”strategic lawsuits against public participation”, ja se tarkoittaa strategista häirintäkannetta. Usein kanteiden tekijöillä on suhteettomasti valtaa ja resursseja kohteeseen verrattuna. Nostajan motiivina yleensä on lamaannuttaa kohde, taloudellisesti tai itsesensuurin avulla.

”Tällaiset jutut vievät meiltä hirveästi aikaa ja rahaa, joista pienillä medioilla on kaikkein eniten pula”, sanoo Chondrogiannos.

Kuvaava esimerkki Kreikan tilanteesta on Dokumento-lehti, jonka päätoimittaja
Kostas Vaxevanis on joutunut oikeuteen yli 100 kertaa raportoinnistaan. Hänet on todettu syyttömäksi joka kerta, koska oikeus on katsonut juttujen perustuneen tosiasioihin.

Viimeksi toukokuussa Vaxevanis voitti SLAPP-jutun, jonka takia hänet pidätettiin ja jossa häntä syytettiin kunnianloukkauksesta. Terveysministeriö oli vuonna 2017 tehnyt ilman tarjouskilpailua sopimuksen terveystapahtuman järjestämisestä Kreikan keskuspankin pääjohtajan vaimon yrityksen kanssa.

Vaxevanisin pidätys oli aikanaan iso uutinen Kreikan valtamediassa, mutta vapauttavasta päätöksestä kertoivat vain pienet, Kreikan vasemmisto-oppositiota edustavat tiedotusvälineet.

Puhelimet tarkastetaan, tapaamispaikkoja vaihdellaan

Salakuunteluskandaali eli ”Kreikan Watergate” on tuonut päivänvaloon toimittajien ahdingon Kreikassa. Se on myös muuttanut riippumattomien toimittajien arkea radikaalisti. Thodoris Chondrogiannoskin teettää älypuhelimeensa diagnostiikkatarkastuksen kerran viikossa. Puhelinta hän ei edes ota mukaansa, kun hän lähtee tapaamaan lähteitään.

Chondrogiannos sanoo, että EYP jäljitti myös hänen puhelimensa sijainnin oman antennijärjestelmänsä avulla. Tieto hänen seurannastaan paljastui toisen toimittajan uutisesta.

”Miksi? Siksi, että he halusivat tietää missä olen ja selvittää, ketkä ovat lähteitäni. Elän yhä kuin puhelimeni olisi hakkeroitu. Sähköisessä viestinnässä käytän vain suojattuja alustoja, ja tapaan lähteitäni aina eri paikoissa, joskus hyvinkin kaukaisilla paikoilla”, Chondrogiannos kuvaa arkeaan.

Myös InsideStory-sivuston toimittaja Eliza Triantafillou on oppinut varomaan ja vilkaisemaan joskus myös olkansa taakse. Tutkiessaan vakoilun hämärää maailmaa kollegansa Tasos Tellogloun kanssa Triantafillou huomasi, että heitä tarkkailtiin myös fyysisesti. Todisteeksi seurannasta toimittajakaksikko sai kuvamateriaalia omalta lähteeltään.

Chondrogiannosin tavoin myös Eliza Triantafillou aikoo jatkaa skandaalin tonkimista. ”Watergatesta on tullut ”Pretadorgate”.

Kreikan lehtien levikit romahtivat velkakriisin seurauksena.

”En pelkää, mutta se ei tarkoita, että olisin erityisen rohkea. Kyse on samasta kuin hitaassa myrkytyksessä. Elimistö tottuu, kun myrkkyannosta lisätään vähä kerrallaan. Olisin varmaan täysin hysteerinen, jos kaikki tämä olisi pamahtanut kerralla tietooni”, Eliza Triantafillou kuvaa.

Karmivinta Triantafilloun mielestä skandaalissa on ollut se, että Kreikan isot sanomalehdet, radio ja televisio yrittivät ensin vaieta paljastukset kuoliaaksi.

”Olimme yksin seitsemän, kahdeksan kuukautta ennen kuin valtamedia alkoi tehdä paljastuksistamme uutisia. Tuntui kuin aihe ei olisi kiinnostanut ketään.”

Median ja hallituksen symbioosi – tai loissuhde

Toimittajien ahdinko ei ole pelkästään pääministeri Kyriakos Mitsotakisin hallinnon aikaansaannos. Kreikkalainen yhteiskunta on pitkään ollut äärimmäisen polarisoitunut, ja se heijastuu myös mediaan.

Vuosien 2008–2009 taantuma paljasti Kreikan vääristelleen talouslukujaan. Siitä alkoi kymmenen vuoden velkakriisi, joka pisti myös tiedotusvälineet polvilleen. Niiden tulot romahtivat, ja seurauksena moni media lopetti tai sai uudet omistajat. Toimittajille kriisi merkitsi joukkoirtisanomisia.

Stefanos Loukopoulos Vouliwatch-järjestöstä sanoo, että kriisin seurauksena median laatu romahti ja riippumattomuus katosi. Vouliwatch on puolueeton, parlamentaarista seurantaa ja avoimuutta peräävä kansalaisjärjestö.

”Useimmat – elleivät jopa kaikki kreikkalaiset valtavirran tiedotusvälineet ovat nykyään suoraan tai epäsuorasti merenkulkualan mahtimiesten ja muiden vaikutusvaltaisten liikemiesten omistuksessa. Lisäksi suurella osalla niistä on läheiset suhteet hallitsevaan puolueeseen ja sen johtoon”, Loukopoulos sanoo.

Pääministeri otti kansallisen yleisradioyhtiön ERT:n suoraan valvontaansa, kun hän astui virkaansa 2019. Loukopoulos kuvaa valtamedian ja hallituksen vuorovaikutusta ”symbioosiksi” – tai jopa ”loissuhteeksi”.

”Poliittisia ja taloudellisia palveluksia vaihdetaan suotuisaan mediajulkisuuteen. Tämä ei valitettavasti ole pelkkä mielipiteeni, vaan se tuli esille myös Kreikan parlamentin tutkintavaliokunnan tuoreessa selvityksessä.”

Stefan Loukopoulosin mukaan journalismin ja tiedotusvälineiden vapauden heikkeneminen ovat vain osa demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen taantumista Kreikassa.

”Esimerkiksi poliisin raakuus, korruptio, julkisten varojen väärinkäyttö ja pakolaisten järkyttävät torjunnat ovat lisääntyneet voimakkaasti. Voidaan syystä väittää, että heikko ja puolueellinen mediakenttä on mahdollistanut tämän kehityksen. Tiedotusvälineiden harjoittama valvonta ja kritiikki on lähes olematonta”, Loukopoulos sanoo.

Antiikin Kreikkaa on pidetty demokratian filosofisena alkukotina. Nyt Kreikka on malliesimerkki demokratian taantumasta EU:ssa

Lehdistönvapaus toistamiseen EU:n heikoin

Toimittajat ilman rajoja -järjestö (RSF) rankkasi toukokuussa 2023 Kreikan lehdistönvapauden heikoimmaksi koko EU:ssa. Vuosi oli jo toinen perättäinen. Kreikan sijoitus 180 maan indeksissä oli nyt vain yhden sijan parempi kuin vuonna 2022 eli 107.

RSF:n EU:n ja Balkanin toimiston päällikkö Pavol Szalai kertoo, että ero Kreikan ja muun Euroopan välillä on itse asiassa kasvanut. Kreikka on nyt 23 sijan päässä toiseksi viimeisestä EU-maasta Maltasta, kun vuonna 2022 Kreikka oli 17 sijan päässä Bulgariasta. EU:n heikoimpaan viisikkoon kuuluvat yhä myös Unkari ja Puola.

Kreikan sijoitusta indeksissä rasittaa toimittaja Giorgos Karaivazin murha. Veteraanitoimittaja Karaivaz ammuttiin kotinsa lähellä keskellä kirkasta päivää huhtikuussa 2021. Karaivaz tutki poliisin yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Murha on ollut selvittämättä kaksi vuotta. Poliisi pidätti kaksi murhasta epäiltyä vasta nyt – pari päivää ennen, kun RSF julkaisi tuoreimman raporttinsa lehdistönvapaudesta.

Pääministeri Kyriakos Mitsotakis reagoi RSF:n raporttiin vuosi sitten kutsumalla sitä ”paskaksi”. Nyt vaalikeväänä hallituksen tiedottajan Akis Skertsos käyttämä sanamuoto oli maltillisempi: ”epäluotettava”.

”RSF:n mukaan lehdistönvapaus kukoistaa sotilaallisissa ja autoritaarisissa hallinnoissa tai sisällissotien repimissä maissa, kuten Burkina Fasossa … saman järjestön mukaan lehdistö kärsii eurooppalaisissa demokratioissa, kuten Kreikassa, joissa toimittajien vapauden ja riippumattomuuden kunnioitus on juurtunut syvälle”, Skertsos toteaa tiedotteessaan.

Teksti: Tuula Koponen

Kuvat: Pentti Väistö

Julkaistu

5 kesä, 2023

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)