Entisessä lääketehtaassa piilee pikkuinen museo, jossa voi kokeilla kummitushoukutinta, harjoitella telepatiaa ja etsiä yhteyttä yliluonnolliseen videokuvan kohinasta. Jokainen museon laite perustuu todelliseen esikuvaan paranormaalista teknologiasta.
Paranormaalin tekniikan museo. Jos ovi ei ole auki, soita.
Pieni kyltti Helsingin Nilsiänkadulla johdattaa Orionin entisen lääketehtaan neljänteen kerrokseen. Siellä sijaitsee ison siivouskomeron kokoinen museo, jonka hyllyt ovat täynnä toinen toistaan kummallisempia vekottimia. On kummitusilmaisin, parantavia äänentaajuuksia tuottava kaiutin ja laite, jonka avulla voi treenata telepatiaa.
Yhden nurkan täyttää pyramidin muotoinen laite, jonka kerrotaan olevan aikakoneen osa.
Normaalin ulkopuolelle jäävää, paranormaalia teknologiaa siis.
Ei vain taideprojekti
Paranormaalin teknologian museota pyörittää naapurioven takaa löytyvä Kokeellisen elektroniikan seura eli Koelse. Koelse on vuosituhannen taitteesta toiminut taiteilijakollektiivi, joka on keskittynyt rakentamaan taidetta poisheitetystä tavarasta, erityisesti elektroniikasta.
Rahoitusta museo saa Taiteen edistämiskeskukselta. Toinen sponsori on samassa talossa toimiva Vallilan panimo.
Kyse ei kuitenkaan ole puhtaasti taideprojekti, kertoo museota esittelevä Koelsen jäsen Antti Ahonen.
– Vaikka museon laitteet ovat meidän rakentamiamme, ne kaikki pohjaavat todellisiin tai ainakin todellisiksi väitettyihin paranormaaleihin laitteisiin.
– Koko museon ajatus lähti siitä että, että kun jossain on tehty kone, siitä on yleensä olemassa kytkentäkaavio. Ja kaavion avulla siitä voi rakentaa kopion. Ja niin me olemme täällä tehneet.
Ero esimerkiksi taiteilija Alvar Gullichsenin kuvitteellisiin Bonk-koneisiin on selkeä. Näiden koneiden on väitetty oikeasti toimivan.
Kyltti Nilsiänkadulla kertoo museon olevan auki.
Kokeile itse!
Ahonen ei kuitenkaan halua ottaa suoraan kantaa siihen, toimivatko museon laitteet. Hän kehottaa kokeilemaan niitä itse.
Luonnontieteellisestä näkökulmasta maailmaa katsovalle on tietenkin itsestään selvää, ettei mittareilla havaita kummituksia, etteivät elimistön kanssa mystisesti resonoivat taajuudet paranna sairauksia eikä ajassa voi matkustaa millään ihmisen rakentamalla härvelillä.
Miksi museon laitteet silti kiehtovat?
– Paranormaali kiinnostaa, koska sen äärellä voi kysyä, että entä jos kuitenkin? kertoo esoteriaa ja paranormaalia tutkinut uskontieteen yliopistonlehtori Tiina Mahlamäki Turun yliopistosta.
Hän ei itse ole käynyt Helsingin museossa, mutta tunnistaa sen puolivakavan lähestymistavan.
– Taiteen ja tieteen rajapinta mahdollistaa leikkisyyden. Vaikka kävijät varmasti tiedostavat, ettei museossa olla ihan tosissaan, he voivat ikään kuin leikkiä mukana.
Museota esittelevä Antti Ahonen puolestaan vertaa paranormaalin teknologian kiehtovuutta siihen, miten esimerkiksi sähkövalon on täytynyt tuntua ihmeelliseltä ihmisestä, joka ei ollut tottunut siihen.
– Ennen kuin tekniikka arkipäiväistyy, siinä on jotain maagista. Vaikka nykyään elämme tekniikan keskellä, tarjoaa paranormaali tekniikka kurkistuksen tunteeseen, että tekniikassa on jotain mystistä ja selittämätöntä. Sellainen kiehtoo.
Antti Ahonen esittelee neljä paranormaalia teknologiaa
Erilaiset kummitusilmaisimet kertovat, onko lähistöllä outoa sähkömagneetista toimintaa
1. Kummitusten havaitsemislaite
Paranormaalin tekniikan klassikko on tavallinen sähkökenttien ilmaisin. Sen toiminta perustuu siis ajatukseen, että tuonpuoleisen asukit, kuten henget tai kummitukset, tuottaisivat sähkömagneettista säteilyä.
Mittarin pieni valo reagoi siis sähkökenttiin.
Samaan ideaan perustuu myös vierestä löytyvä kummitushoukutin. Siinä puolestaan luodaan sähkökenttä, jonka toivotaan houkuttelevan henkiä puoleensa kuin lampun hyönteisiä.
Videoinvertterin vääristämästä kuvasta voi etsiä viestejä tuonpuoleisesta.
2. Videoinvertteri
Pieni kamera kuvaa mustavalkoista kuvaa museovieraasta. Napsauttamalla invertterin päälle kuva vääristyy ja muuttuu rakeiseksi. Lisää vääristymiä luovat hieman falskaavat kytkennät.
Vääristymät ovat kuitenkin toivottavia, koska niiden kautta voi mahdollisesti nähdä välähdyksiä tuonpuoleiseen.
Ajatus piilevän todellisuuden paljastumisesta häiriöistä ja taustakohinasta on vanha, jo ainakin radioajan ajatus. Videoinvertteri tuo kohinan tarkastelun audiovisuaaliseen aikaan.
3. Hieronymous-kone
Sähköinsinööri Thomas Galen Hieronymouksen 1949 patentoiman Hieronymous- koneen ajatuksena on tunnistaa mineraalien erittämää eloptista säteilyä. Normaali fysiikka ei tunnista tätä säteilyä.
Laitteen käyttöliittymä on erikoinen. Tutkija hivelee sen kosketuspintaa, jonka antaman tuntoaistimuksen pitäisi muuttua eloptisen säteilyn mukana.
Hieronymous-koneilla tehtiin 1950- ja 1960-luvuilla oikeaa tutkimusta. Vuonna 1956 tutkimuksessaan Joseph Campbell tuli tulokseen, ettei laiteen todellinen käyttövoima ollut sähkö vaan havaitsijan oma psyykkinen energia.
Tätä periaatetta noudattaen museon Hieronymous-kone on sekin rakennettu sähköä johtamattomista materiaaleista. Silti se toimii yhtä hyvin kuin tavallinenkin.
Montauk-aikakoneen pienoismalli on museon näyttävin laite. Täysikokoisen aikakoneen väitetään siirtävän ihmisiä ajassa, mutta museon kokoluokan kone pystyy välittämään ajan halki enintään aistimuksia.
4. Montauk-aikakoneen malli
Yhdysvaltojen laivaston Montaukin tutka-asemalla väitetysti tekemiin salaisiin kokeisiin liitetty laite, jonka ajatuksena on voimistaa käyttäjänsä henkistä energiaa. Kun energiaa on vahvistettu tarpeeksi sen avulla voisi ylittää ajan ja paikat rajat – siis jopa matkustaa ajassa.
Koska Montauk-kokeista ei ole julkaistu kaavioita, perustuu rakennettu mukana olleiden ja silminnäkijöiden kuvauksiin käytetyistä laitteista. Koneen mittakaavasta ja saatavilla olevasta sähkön määrästä johtuen laiteen teho ei kuitenkaan riitä siirtämään kokonaisia ihmisiä ajassa, vaan pelkästään välittämään heikkoja aistimuksia eri aikakausilta.
Linkkejä:
Paranormaalin tekniikan museo: oturpe.kapsi.fi/museum-of-paranormal-technology/about/
Taiken apurahapäätös: taike.fi/fi/myonnetyt-apurahat/mediataiteen-kohdeapurahat-vuodelle-2019
Koelse: www.facebook.com/koelse
Bonk-museo: https://bonkcentre.fi/
Hieronymous-kone josephmax.wordpress.com/2010/04/28/hieronymus_machine_1/
Montauk-hanke: de173.com/the-montauk-project/
