KIRJAT

Pekka Wahlstedt

Outi Ampuja &  Miikka Peltomaa ( toim.): Huutoja hiljaisuuteen. Ihminen ääniympäristössä. Gaudeamus 2014 359 s.
Onko tärkeämpää aistia kuin kuulo. Korvan tärkeydestä kertoo jo se, että kuulo on ihmisen ensimmäinen ja viimeinen aisti: kohdussa ennen kuin muut aistit heräävät sikiö kuulee jopa äitinsä puheen ja sen ilmaisemat tunteet, ja kuollessa, kun muut aistit ovat jo sammuneet, korva tavoittaa viimeiset elämän äänet.
Kuitenkin korvaa kohdellaan kaltoin, ja tinnitus ja muut kuulovammat ovat lisääntyneet. Korvan ja kuulon pahin vihollinen, melu, hallitsee kouluja, toimistoja, konserttisaleja ja katuja. Melua pääsee pakoon vain metsän keskellä,  vaikka yhä useammammin moottorikelkka tai jokin muu kone rikkoo sielläkin hiljaisuuden ja rauhan.
Aiheeseen paneutuva Huutoja hiljaisuuteen ei ilmesty yhtään liian myöhään. Monitieteinen ja laaja teos tarkastelee kuuloa, korvaa ja metelin sille aiheuttamia vaurioita. Kirja ei rajoitu vain fyysisiä vammoja synnyttävään meteliin,  vaan myös psyykkisiä ongelmia, kuten oppimisvaikeuksia, keskittymishäiriöitä, unettomuutta ja stressihormonin eritystä, tuottava melu otetaan tarkastelun kohteeksi.
Kirja tarjoaa myöskin käytännön ratkaisuja meluongelmaan rakennusten ja liikenneväylien suunnittelusta ja kaavoittamisesta kuulosuojaimiin ja -kuulokkeisiin.
Suurin ongelma monien ratkaisujen toteuttamiselle on tietysti niiden kalleus – toisaalta metelin rampauttamat ihmiset tulevat yhteiskunnalle vielä kalliimmaksi.
Ehkä tärkeintä on, että kirjassa paneudutaan melun ja hiljaisuuden maailmankatsomukselliseen  ja eettiseen perustaan.
Melu on taloudellisen ja teknisen edistyksen symboli,  ja monet 1800-tehtailijat suorastaan kielsivät laittamasta korviahuumaavaa meteliä pitäviin koneisiin äänenvaimenninta. Hiljaisuutta taas arvostavat luovat ja henkisiä arvoja vaalivat ihmiset. Kuvaavaa on, että Jean Sibelius sävellystyöhönsä syventyessään kielsi lapsia leikkimästä ja jopa vaihtoi metalliset vesikourut puisiin, jottei veden tippumisen ääni kuuluisi.
Melun ja hiljaisuuden ongelma kiteytyy lopultakin kysymykseksi siitä, millaisessa yhteiskunnassa haluamme elää.
Kirjoittaja on kirjallisuuskriitikko.