Lähes kaikki mitä olet ikinä halunnut tietää tietokirjan kirjoittamisesta

Tiina Raevaara & Urpu Strellman: Tietokirjailijan kirja. Docendo 2019.

Kahden kokeneen tietokirjojen tekijän, Tiina Raevaaran ja Urpu Strellmanin uusi kirja on melkoinen järkäle tietoa kaikesta tietokirjan tekemiseen liittyvästä. Yli kolmessasadassa sivussa pientä pränttiä käydään läpi melkein kaikki mahdollinen kirjan ideoinnista sen markkinointiin, etukannesta takakanteen, aloituksesta lopetukseen.
Tämä kirja aloitetaan toteamalla lakonisesti: Tietokirjan kirjoittaminen ei ole helppoa. Itse asiassa se on hankalaa ja vaatii paljon työtä. Jos tästä ei pelästy, saa konkareilta monta vinkkiä hankalien kohtien ylittämiseen ja kirjoittamiskierteen ylläpitoon.
Tietokirjailijan kirja on innostava ja hyödyllinen teos monelle. Ja toivottavasti monelle: kustantajien määrä on kasvanut, mutta huonoa jälkeä näkee aiempaa enemmän.
Kirjan käyttöalaa ja -ikää lisännee se, että se liikkuu usein ikään kuin metatasolla: yhtäältä ei tartuta eri tiedonalojen erityisiin kysymyksiin, toisaalta ajatellaan yleisemmin kuin juuri nyt käytössä olevien käytänteiden kautta.
Tietokirjaiijan kirja yhdistää hedelmällisellä tavalla isoja ja pieniä ajatuksia, abstrakteja ilmiöitä ja konkretiaa, eikä hienostele turhaan. Välillä kirjoittajat käyvät keskenään dialogia tai kirjoittavat erilaisia tottumuksiaan näkyviin. Varsinaisten kappaleiden lisäksi kirjassa lähes neljäkymmentä tietolaatikkoa, johon on tiivistetty nopeaa tietoa: miellekarttojen tekoa, vinkkejä kirjan nimen keksimiseen ja onnistuneeseen kuvitukseen.
Kirjan oppien mukaan tietokirjan lopetuksen tehtävä on solmia langanpäät yhteen ja kristallisoida keskeiset ajatukset. Tietokirjailijan kirja päättyy kehotukseen tarttua uuteen ja kirjoittaa lisää.
Itse olisin halunnut lukea juuri tästä enemmän: voiko tosiaan aina vaan kirjoittaa lisää? Itseäni vaivaa ajatus jonkinlaisesta yleistietokirjailijasta, joka periaatteessa voisi kirjoittaa tietokirjan mistä vain, vailla erityistä alan asiantuntijuutta. Miten uskottava tällainen tietotehtailija on?
Luonnontieteissä ja tekniikassa voi olla kysyntää science writereille, yleistajuisten teosten kirjoittajille, mutta ihmistieteissä on toisin. Koska Tietokirjailijan kirjassa verrataan monia tietokirjallisuuden konventioita kaunokirjallisuuteen, mieleeni muistui vanha, Anja Kaurasen Pelon maantiede -romaanista (1995) syntynyt debatti. Romaaniaan varten Kauranen oli surutta lainannut maantieteilijä Hille Koskelan tekstejä ilman mainintaa alkuperäisidean lähteestä. Julkisuudessa sukupuolittuneen tilan käytön asiantuntijana esiintyi kuitenkin usein Kauranen. Asiantuntijuudesta ja työtehtävistä käydään kovaa kilpailua, joten ei ole samantekevää, kuka julkisuudessa määrittelee asioita, tutkija vai tietokirjoittaja.
Ehkäpä kirjoittajien seuraava kirja käsittelee erilaisia asiantuntijuuksia?

Käyt sä täällä usein?

Käyt sä täällä usein?

Pirjo Koskinen & Petri Nummi. Lisääntymisen vimma. Seksuaalivalinta ihmisellä ja muilla eläimillä. Art House 2021. Naisen orgasmia pidettiin pitkään mysteerinä paitsi makuuhuoneissa, myös tutkijoiden piirissä. Nyt näyttäisi tutkimuksen valossa siltä, että naisen...

Hämmentävä pamfletti korona-ajasta

Hämmentävä pamfletti korona-ajasta

Mikko Heikkilä, Mark Mallon, Merja Rantala, Venla Saalo ja Leena Valmu: Koronan kääntöpuoli. Särötär 2021. Maailman terveysjärjestö WHO julisti 11.3.2020 koronaviruksen aiheuttaman covid-19-epidemian pandemiaksi. Puolentoista vuoden ajan aihe on hallinnut medioita ja...

Tietopaketti mielen sairauksista

Tietopaketti mielen sairauksista

Leena Vähäkylä: Sairastunut mieli. Gaudeamus 2021 Vaikka fyysisiä sairauksia on onnistuttu vähentämään tieteen kehityksen ansiosta, mielen sairaudet vain pahenevat ja lisääntyvät uusien mielisairauksien diagnoosien myötä. Mielen ongelmista aikaisemminkin kirjoja...

Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa

Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa

Johan Sten: Kulta-aika - Valistus ja luonnontieteet Turun Akatemiassa. Art House 2021 Meidän aikaamme pidetään varsinaisena hyödyn aikakautena: kaikkea tiedettä ja filosofiaa myöten arvioidaan sen mukaan, miten paljon se tuottaa aineellista ja taloudellista hyötyä....

Kielen koukeroita

Kielen koukeroita

Anneli Kauppinen: Mistä kieli meihin tulee. Vastapaino 2020. Vanhemmat riemuitsevat, kun he kuulevat pienen lapsensa sanovan ensimmäisen sanansa. He eivät tule ajatelleeksi, että lapsi on omaksunut kieltä kohdusta saakka äitinsä kautta. Kieli on lähtökohtaisesti...

Mitä tarkoittaa neljäs sektori?

Mitä tarkoittaa neljäs sektori?

Pasi Mäenpää ja Maija Faehnle: Neljäs sektori ­– kuinka kaupunkiaktivismi haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja laajentaa demokratiaa. Vastapaino 2021. Kaikki tietävät kolmannen sektorin, mutta neljäs sektori on vieraampi. Miten se eroaa kolmannesta sektorista?...

Tekniikkaa ei voi filosofikaan sivuuttaa

Tekniikkaa ei voi filosofikaan sivuuttaa

Ilkka Niiniluoto: Tekniikan filosofia. Gaudeamus 2020, 184 s. Akateemikko Ilkka Niiniluoto aloittaa teoksensa omakohtaisella huomiolla. Vaikka hän on tekniikan taidoissaan keskinkertainen, hän huomaa aamulla sängystä noustessaan, aamiaista tehdessään ja lehteä...

Teknojätit television kimpussa 

Teknojätit television kimpussa 

Ritva Leino: Median valtaajat. Teknojätit ja käyttäjät ratkaisevat television tulevaisuuden. Into 2021. 60-luvulla televisio kokosi perheenjäsenet iltaisin ruudun ääreen. Kanavia oli kaksi ja ohjelmatarjonta säädeltyä. Nyt digitaalisen median aikana ihmiset ovat...

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)